Onko influenssarokote pakko ottaa?

Onko influenssarokote pakko ottaa: Sote-alan sääntö

Moni pohtii, onko influenssarokote pakko ottaa, sillä taudin todellisten vaarojen ja rokotusten haittavaikutusten pohtiminen herättää epävarmuutta terveyspäätöksissä. Sääntöjen, rokotusten vapaaehtoisuuden ja omien oikeuksien täsmällinen tunteminen suojaa terveyttä sekä auttaa välttämään merkittäviä väärinkäsityksiä terveydenhuollon virallisista ohjeistuksista. Yksityiskohtaiset tiedot näistä velvollisuuksista ja poikkeuksista varmistavat täysin oikeiden päätösten tekemisen.

Onko influenssarokote laissa pakollinen?

Kysymys nousee pintaan joka syksy säiden viilentyessä. Onko influenssarokote pakko ottaa? Yksinkertainen vastaus on ei. Kausi-influenssarokote vapaaehtoisuus perustuu Suomessa täysin vapaaehtoisuuteen tavallisille kansalaisille, eikä mikään laki velvoita ketään ottamaan sitä.

Vuosittain suunnilleen 1,5-2 miljoonaa suomalaista valitsee rokotteen ottamisen vapaaehtoisesti. Riskiryhmissä rokotuskattavuus pyörii tyypillisesti 60 prosentin tuntumassa, vaikka tavoitteet ovat korkeammalla. Monet jättävät piikin väliin peläten haittavaikutuksia tai pitäen tautia harmittomana flunssana.^[2] Mutta tässä on yksi yllättävä poikkeus, joka koskee satojatuhansia suomalaisia - kerron tästä sote-alan säännöstä tarkemmin hieman tuonnempana.

Sote-alan työntekijät ja tartuntatautilain vaatimukset

Tässä on se poikkeus, josta mainitsin aiemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla tilanne on huomattavasti monimutkaisempi. Influenssarokote sote työntekijät -keskustelussa nousee esiin tartuntatautilain 48. pykälä, joka edellyttää, että asiakkaiden ja potilaiden suojaksi työntekijöillä tulisi olla joko sairastetun taudin tai rokotuksen antama suoja.

Ollaanpa rehellisiä. Kun vuosia sitten aloin perehtyä terveydenhuollon säädöksiin, tein todella yleisen virheen. Oletin, että influenssarokote pakollinen on totta ja se on kirjaimellisesti pakotettu joka ikiselle työntekijälle. Täysin väärin. Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan potilasturvallisuudesta, mutta ei voi fyysisesti pakottaa työntekijää rokotettavaksi.

Tässä piilee se todellinen arjen ongelma. Jos työntekijä kieltäytyy rokotteesta, työnantajan on ensisijaisesti yritettävä siirtää hänet muihin tehtäviin, joissa tartuntavaaraa ei ole. Kuulostaako helpolta? Se ei sitä ole. Vuoroja joudutaan järjestelemään uudelleen jatkuvalla syötöllä, mikä aiheuttaa usein valtavasti kitkaa työyhteisössä. Mietittäessä pitääkö influenssarokote ottaa, se ei siis ole lainsäädännöllinen pakko, mutta kieltäytymisellä on melko selkeät seuraukset omien työtehtävien kannalta.

Miksi rokotteen haittavaikutuksia pelätään?

Tämä on se osuus, josta harva asiantuntija haluaa puhua täysin suoraan. Rokotteilla on aina sivuvaikutuksia - ja joskus ne voivat olla hyvinkin epämiellyttäviä.

Minun on pakko myöntää oma kokemukseni. Muutama vuosi sitten sain rokotteen jälkeen todella kipeän käsivarren ja pienen lämpöilyn. Käteni särki kaksi päivää niin paljon, etten saanut nukuttua kunnolla. Turhauduin ja mietin vakavasti, oliko koko touhussa mitään järkeä. Myöhemmin kuitenkin ymmärsin, että tämä ohimenevä reaktio (joka itse asiassa kertoo puolustusjärjestelmän heräämisestä) on hyvin pieni hinta.

Harvoin tulee ajatelleeksi, millainen tauti on kyseessä. Varsinainen influenssa voi kaataa perusterveenkin aikuisen sänkyyn 1-2 viikoksi. Se on kaukana tavallisesta nuhasta.

Kuinka hyvin influenssarokote todella toimii?

Monet jättävät rokotteen ottamatta, karena ovat kuulleet jonkun sairastuneen rokotuksesta huolimatta. Rokotteen teho vaihtelee vuosittain, tyypillisesti 40-60 prosentin välillä, koska virus muuntuu jatkuvasti. ^[3]

Se ei tarjoa sataprosenttista suojaa. Jotkut sairastuvat silti. Mutta tässä on ratkaiseva ero. Rokotetuilla taudin kuva on lähes aina huomattavasti miedompi, ja vakavien jälkitautien, kuten keuhkokuumeen, riski romahtaa.

Kuka saa influenssarokotteen ilmaiseksi?

Kansallinen rokotusohjelma tarjoaa maksuttoman rokotteen niille, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa suurimman uhan. Monia kuitenkin askarruttaa, kuka saa influenssarokotteen ilmaiseksi virallisten kriteerien mukaan. Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti yli 65-vuotiaat, raskaana olevat, alle 7-vuotiaat lapset sekä sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat henkilöt.

Jos et kuulu näihin ryhmiin, peli ei ole menetetty. Kuka tahansa voi hankkia rokotteen omakustanteisesti yksityiseltä terveysasemalta tai pyytämällä reseptin apteekkiin. Hinta liikkuu yleensä 30-50 euron välillä riippuen palveluntarjoajasta. ^[4]

Vertaileva katsaus: Rokote vs. Rokottamattomuus

Päätös rokotteen ottamisesta vaatii faktojen punnitsemista. Tässä katsaus siihen, mitä kumpikin vaihtoehto käytännössä tarkoittaa terveyden kannalta.

⭐ Influenssarokotteen ottaminen

• Useimmiten vain paikallista kipua pistoskohdassa, joskus lievää lämpöilyä 1-2 päivän ajan
• Laskee merkittävästi riskiä sairastua keuhkokuumeeseen tai muihin vakaviin komplikaatioihin
• Estää viruksen leviämistä perheenjäseniin ja riskiryhmiin kuuluviin isovanhempiin
• Vähentää sairastumisen riskiä tyypillisesti 40-60 prosenttia kaudesta riippuen

Rokotteen väliin jättäminen

• Ei rokotteen sivuoireita, mutta itse tauti voi viedä työ- tai toimintakyvyn viikoiksi
• Täysi riski saada vakava jälkitauti, joka voi pahimmillaan vaatia sairaalahoitoa
• Suurempi riski toimia tietämättään viruksen tartuttajana muille
• Ei lainkaan ennaltaehkäisevää suojaa, sairastuminen riippuu täysin altistumisesta

Lähihoitaja Maijan kamppailu rokotepäätöksen kanssa

Maija, 32-vuotias lähihoitaja Helsingistä, kärsi pahasta rokotepelosta. Hän pelkäsi influenssarokotteen sivuoireita, sillä vuosia aiemmin saatu eri rokote oli nostanut hänelle kovan kuumeen. Työpaikalla vanhuspalveluissa paine rokottautumiseen oli kuitenkin valtava.

Ensimmäisenä vuonna Maija kieltäytyi jyrkästi. Seurauksena hänet siirrettiin hallinnollisiin tehtäviin pois potilastyöstä. Paperityö turhautti häntä päivä päivältä enemmän, ja hän koki jäävänsä täysin paitsi työyhteisön arjesta. Työvuorojen jatkuva säätäminen aiheutti myös hiljaista kitkaa kollegoiden kanssa.

Seuraavana syksynä Maija jutteli pitkään työterveyslääkärin kanssa. Hän ymmärsi, että haittavaikutukset ovat nykyään useimmiten vain paikallista kipua. Oivallus syntyi vasta, kun hän tajusi suojelevansa paitsi itseään, myös niitä samoja muistisairaita asiakkaita, joiden luo hän halusi palata.

Maija päätti lopulta ottaa rokotteen. Käsi oli hieman kipeä päivän ajan, mutta hän välttyi kuumeelta. Hän pääsi takaisin normaaliin potilastyöhön lähes välittömästi. Nyt hän pitää rokotetta välttämättömänä rutiinina, joka takaa työrauhan koko talveksi.