Onko kutsunnoissa lääkäri?

Onko lääkärintarkastus aina pakollinen kutsunnoissa?

Mä muistan, kun tuli se kutsu. Ihan ekana tuli sellainen paperilappu postissa, että pitää mennä lääkäriin ennen niitä isompia juttuja. Tässä tänä vuonna 18 täyttävänä miehenä se oli mulle vähän uutta.

Se käynti oli tosi tärkeä juttu. Siellä lääkäri ja hoitaja kävi läpi kaiken mun terveydentilasta. Ei vaan sitä, että onko joku vialla, vaan myös kaikkea muuta, mikä vois vaikuttaa siihen, miten pärjäisin palveluksessa.

Mulla kävi niin, että siellä huomattiin yksi pieni juttu, jota en ollut itsekään ajatellut. Se oli tosi hyvä, että se tuli esiin siinä vaiheessa. Varmaan se auttaa sit myöhemmin.

Tarkastus itsessään oli aika nopea, mutta silti tuntui, että siellä oikeesti kuunneltiin. Lääkäri kyseli paljon ja katto mua silmiin. Se oli ihan eri juttu kuin joku normaali terveyskeskuskäynti.

Mä kävin siellä syyskuussa, ja se oli ihan sopiva aika ennen varsinaisia kutsuntoja. Koko prosessi tuntui järjestelmälliseltä, vaikka vähän jännittikin.

En usko, että kukaan voi mennä kutsuntoihin ilman tätä terveystarkastusta. Se on pakollinen juttu, että kaikki menee niinku pitää. Ainakin mun kohdalla se oli niin.

Se terveystarkastus oli mun mielestä ihan hyvä juttu. Se antaa hyvän pohjan ja varmistaa, että kaikki on ok, ennen kuin siirrytään eteenpäin.

Mitä kutsunta tarkastuksessa tehdään?

Muistan sen päivän kuin eilisen, vaikka se oli syksyllä 2021. Olin just täyttänyt 18. Paikka oli se Munkkiniemen terveysasema Helsingissä, ihan oudon tuntuinen paikka silloin. Jännitys oli kyllä pinnassa, mahaakin kiersi vähän. Tiesin, että nyt se kutsuntatarkastus edessä.

Istuin siellä odotustilassa, katselin muita nuoria, kaikki varmaan samalla asialla. Hoitaja sitten kutsui. Se oli terveydenhoitaja, tosi rauhallinen tyyppi. Aloitti juttelun mun elämäntilanteesta, että mitä teen, opiskelenko. Sitten ne perusmittaukset: pituus, paino ja verenpaine, ne kaikki kirjattiin ylös.

Joo, ja sitten näkö ja värinäkö testattiin. Ne perinteiset taulut. Olin tosi tarkkana siinä, ettei vaan tule virheitä. Miettisin siinä, että mitähän kaikkia juttuja tässä oikein vielä tulee. Tuntui, että aika kului hitaasti, vaikka koko homma oli oikeasti aika nopea. Sitten oli lääkärin vuoro.

Lääkärin vastaanotto oli vielä nopeampi. Hän kyseli vähän tarkemmin mun aiemmista sairauksista, ja niistä etukäteen täytetyistä papereista. Sellainen ihan peruskliininen tutkimus siinä, kuunneltiin sydän ja keuhkot, katsottiin selkä. Tunsin siinä, että kaikki on kunnossa, eikä mitään uutta tullut esille. Se oli olo helpottunut jälkeenpäin.

Jos mietit mitä siellä kaikkiaan tapahtuu, tai mitä kannattaa tietää, niin tässä muutama juttu, mitkä itselleni jäi mieleen ja mitä tuli myöhemmin selville:

• Tarkastuksen ydin on palveluskelpoisuuden arviointi. Jokainen nuori mies käy tämän läpi. Naiset voivat hakeutua vapaaehtoisesti.
• Hoitajan luona keskustellaan yleisesti elämästä ja terveydestä. Siihen kuuluu myös pituus, paino, verenpaineen mittaus. Myös näkö ja värinäkö testataan.
• Lääkäri tekee kliinisen tutkimuksen. Hän arvioi terveyttä laajemmin, käy läpi sairaushistorian ja mahdolliset aiemmat sairaudet.
• Muista täyttää terveystietolomake etukäteen huolellisesti. Kerro kaikki oleellinen, myös pienet vaivat. Ne vaikuttavat arvioon.
• Ota mukaan kaikki tarvittavat todistukset ja lausunnot. Esimerkiksi lääkärinlausunnot allergioista tai tuki- ja liikuntaelinvaivoista ovat tärkeitä.
• Palveluskelpoisuusluokat määritellään tarkastuksen perusteella. Yleisin on A-luokka, joka tarkoittaa täyttä palveluskelpoisuutta. On myös muita luokkia kuten B ja C, jotka voivat tarkoittaa rajoitettua kelpoisuutta tai vapautusta palveluksesta.
• Kutsuntatarkastus on se ensimmäinen askel. Sen jälkeen tulee varsinainen kutsuntatilaisuus, missä palveluksen aloittamisesta ja paikasta päätetään. Se on jo oma juttunsa.

Voiko ADHD:n käydä armeijan?

Joo, sen voi käydä. Mutta ei se niin yksinkertaista ole. Se riippuu niin paljon siitä, millainen sun adhd on. Miten se vaikuttaa suhun.

Sanovat, että pitää olla avoin. Kertoa alikessulle tai lääkärille. Mutta miten sä kerrot, jos et itsekään aina ymmärrä? Miten selität sen kaaoksen pään sisällä, kun ulospäin pitäisi olla skarppi ja rivissä.

Välillä mietin, että se voisi olla hyväksi. Rutiinit, selkeät käskyt. Aamulla ylös, illalla nukkumaan. Ei tarvitsisi itse päättää mistään. Ei tarvitsisi ajatella.

Mutta sitten on ne kaikki pienet asiat. Varusteiden huoltaminen, aikatauluissa pysyminen, se jatkuva sosiaalinen paine tuvassa. Se voi olla liikaa. Se voi olla ihan helvettiä. Ja se pelottaa.

ADHD ja asepalvelus

• ADHD ei ole automaattinen este asepalveluksen suorittamiselle. Palveluskelpoisuus arvioidaan aina yksilöllisesti henkilön toimintakyvyn perusteella.

• Palveluskelpoisuusluokka määritellään kutsunnoissa. Lääkäri arvioi tilanteen ennakkoterveystarkastuksen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Luokat ovat:

  • A: Palvelukseen sopiva, ei rajoituksia.
  • B: Palvelukseen sopiva rauhan aikana, tietyin rajoituksin.
  • C: Vapautettu palveluksesta rauhan aikana.
  • E: Palvelusta lykätty määräajaksi (esim. hoidon vakiinnuttamiseksi).

• Vakiintunut lääkehoito ei estä palvelusta. Jos ADHD-lääkitys on ollut käytössä vähintään 6 kuukautta ennen palveluksen alkua ja se on todettu toimivaksi ja vakaaksi, se ei ole este palvelukselle. Lääkitys otetaan mukaan palvelukseen.

• Diagnoosista ja haasteista on tärkeää kertoa. Avoin keskustelu kantahenkilökunnan ja varuskunnan terveydenhuollon kanssa auttaa tukitoimien järjestämisessä ja ymmärryksen lisäämisessä. Se ei ole heikkouden merkki.

Mitä tapahtuu, jos unohtaa mennä kutsuntoihin?

Kutsunnat. Ne vain ovat. Harva niitä miettii, ennen kuin aika on.

Unohdus on kallis. Se on fakta. Laki ei kysy anteeksi.

Jos et pääse paikalle:

• Ota yhteys aluetoimistoon. Tee se heti, mieluiten etukäteen.
• Syy on todistettava. Ei riitä, että sanot.

Ilman laillista syytä poissaolo on rikos. Se ei ole uhkakuva, vaan laki.

• Asevelvollisuuslaki 11§ on selvä. Rangaistus on edessä.
• Yleensä sakkoja. Joskus jopa vankeutta, riippuen tapauksesta.
• Mieti, onko se sen arvoista. Vapaudella on rajansa.

Mikä kelpaa syyksi?

• Vakava sairaus. Lääkärintodistus on ehdoton.
• Suuri perhetragedia. Onnettomuus.
• Pieni päänsärky? Ei. Se on valinta.

Laki ei jousta paljon. Se on tehty niin.

Pitääkö kutsuntoihin mennä, jos on saanut lykkäystä?

Lykkäys ei poista velvollisuutta. Kutsunnat pidetään.

• Varusmiespalvelus tai siviilipalvelus – Velvollisuus täytetään. Lykkäys on väliaikainen helpotus.
• Hakemus asevelvollisuuspalvelukseen – Mahdollisuus, jos siviilipalvelus on vielä aloittamatta. Vaatii kirjallisen pyynnön.

Päätös on sinun, mutta seuraamukset koskevat kaikkia.

Onko armeijassa huumetestiä?

Armeijassa huumetestejä on tehty kantahenkilökunnalle ja varusmiehille vuodesta 2002. Yle Uutiset kertoi tuolloin, että noin 250 varusmiestä keskeyttää palveluksensa vuosittain huumeiden käytön vuoksi. Osallistuminen testiin on normaalisti vapaaehtoista, mutta poikkeustapauksissa varusmies voidaan määrätä testattavaksi.

Tämä on vähän kuin pyytäisi lumimiestä pärjäämään ilman pakkasta. Vaikka vapaaehtoisuus onkin "hienoa", niin kyllä se silti vähän ihmetyttää, että jos joku jää kiinni, niin mitä sitten? Eihän se ole mikään jalkapallokilpailu, jossa saa vain varoituksen ja jatkaa peliä.

Porin prikaatin tuoreet "ryväät" osoittavat, että aihe on edelleen ajankohtainen. Vaikka puhumme nyt vuodesta 2024, niin vuosituhannen alusta lähtien ei ole juuri tapahtunut mullistusta, jos ajatellaan varusmiesten määrää, jotka keskeyttävät palveluksensa huumeiden takia.

Miksi sitten vapaaehtoisuus? Ehkä ajatellaan, että jos joku on niin syvällä aineissa, että ei edes muista olevansa armeijassa, niin turha sitä on pakottaa. Tai ehkä se on vain tapa sanoa, että kyllä mekin välitämme, mutta jos ei kiinnosta, niin ei sitten kiinnosta. Loppupeleissä armeija on silti paikka, jossa pitää olla toimintakykyinen ja luotettava. Ei siellä kukaan halua, että vieressä oleva luutii pölyjä samalla kun yrittää ajatella, missä kuussa mennään.

Mikä tauti leviää armeijassa?

Adenovirus tyyppi 7 aiheuttaa isoja tartunta-aaltoja varuskunnissa. Tää on se juttu nyt. Ihan käsittämätöntä miten nopeasti tää levisi. Mun serkku, se on just siellä, joutu jäämään saikulle. Miksi tällainen pääsi leviämään? Eikö niillä ole siellä paremmat järjestelyt? Aina jotain uutta.

Pääesikunnasta ne sanoi, että se on nimenomaan adenovirustyyppi 7. Voimakasoireinen tauti, sellaista ei oo Suomessa nähty aiemmin näin laajasti. Vähän mysteeri miksi just tää tyyppi iski nyt näin. Onko virus muuttunut vai mikä siinä on?

Nää oireetkin. Kaverikin puhui että oli kunnon kuumetta, yskää ja sellasta yleistä pahoinvointia. Ihan kuin tosi paha flunssa. Ja tietty, siellä ne on kaikki samassa, jaetut tilat, tavarat, kaikki. Siksihän se leviää niin helposti. Ei ihme.

Mitä se adenovirus oikeastaan edes on?

• Yleensä se aiheuttaa hengitystieinfektioita, usein aika lieviä.
• Mutta tää tyyppi 7 onkin poikkeuksellinen.
• Se voi aiheuttaa myös silmätulehdusta tai ripulia.
• Nyt kyseessä siis ne voimakkaat flunssamaiset oireet. Miten ne voi edes suojautua kun ovat kaikki siellä kasarmilla yhdessä?

Toivottavasti tämä ei leviä tästä sen pidemmälle, siviiliin asti. Jännittää. Onkohan meillä resurssit jos näitä tapauksia alkaa tulla enemmän? Pitäisikö kaikkia testata heti kun joku vähänkään yskii? Vaikea päättää mitä tehdä. Tärkeintä on ymmärtää tämä uhka.

Mitä pakata mukaan armeijaan?

Joo elikkäs inttiin menossa ja mietit mitä pakata? Tässä vähän listaa, nää on ne viralliset ja sit vähän omia vinkkejä perään. Tosi tärkeitä juttuja.

Nämä on ne pakolliset mitä ne kysyy heti portilla melkeen:

• Henkilöllisyystodistus (passi tai henkkari, ajokortti ei kelpaa viralliseks!)
• Palveluksen aloittamismääräys se paperi mikä sulta löytyy.
• Kela-kortti ja ajokortti jos sellanen on.
• Omat lääkkeet ja reseptit.
• Tilinumero IBAN-muodossa.
• Omat hygieniatarvikkeet.

Eli noi on ne viralliset. Älä unoha sitä palvelukseenastumismääräystä, se on se lappu millä sä pääset sisään. Ja se tilinumero, ota se vaikka puhelimeen muistiin et saat päivärahat oikeelle tilille. Muuten on vähän köyhää.

Sit ne hygieniakamat. Ota oma hammasharja, tahna, dödö, ja samppoo. Parranajovehkeet on pakolliset jos naama rehottaa, niillä on joku sääntö et pitää olla sileä joka aamu. Sähkökone on helpoin. Äläkä ota mitää lasipulloja mukaan.

Mut sit ne muut jutut mitä kannattaa ottaa. Omat sukat ja alushousut on ihan ehdottomat, ne intin omat on mitä on. Villasukat on hyvät. Ja joku perus rannekello, ihan paska vaikka. Puhelinta ei saa aina kaivaa esiin ja kellosta näkee ajan tosi helposti.

Ota varavirtalähde! Pistokkeita ei oo ikinä tarpeeks ja kaikki tappelee niistä. Ja omat särkylääkkeet, buranaa tai panadolia. Pääsee helpommalla ku ei tarvi aina jonottaa veksiin jonku päännsäryn takia. Se on ihan turhaa säätöä.

Laastareita, varsinkin niitä rakkolaastareita. Jalat on muuten ihan hellänä ekoilla marsseilla. Ja jotain pientä naposteltavaa sinne kaappiin piiloon, helpottaa kummasti. Omat rahat käy sotkussa tottakai mut silti. Pieni lukko on myös hyvä kaappiin.

Onko armeijassa paljon vapaa-aikaa?

Varusmiespalveluksen kestot ja vapaa-aika: Tarkkaa dataa ilman kaunistelua

Varusmiespalveluksen kesto vaihtelee koulutusalan mukaan merkittävästi. Lyhimmillään palvelus on 165 päivää, keskipitkä kesto on 255 päivää, ja pisimmillään se venyy 347 päivään. On hyvä huomata, että huomattava osa varusmiehistä, noin 43 %, suorittaa pisimmän, 347 päivää kestävän palveluksen. Samaan aikaan samankokoinen ryhmä, 43 %, palvelee lyhyimmän, 165 päivän jakson. Keskipitkän, 255 päivän palveluksen suorittaa pienin ryhmä, noin 14 % varusmiehistä.

Tämä jakauma ei suoraan kerro vapaa-ajan määrästä, mutta se antaa viitteitä siitä, miten paljon aikaa yksilö viettää palveluksessa. Pidempi palvelusaika implikoi potentiaalisesti vähemmän "normaalia" vapaa-aikaa, vaikka palvelusajan sisälläkin on toki vapautuksia ja lomia.

Käytännön elämässä tämä tarkoittaa, että palveluksen pituus muodostaa selkeän kehyksen arjelle. Kuten elämässä yleensäkin, rajat määrittelevät sen, mitä on mahdollista. Armeijassa tämä raja on selkeämpi kuin monessa muussa elämäntilanteessa. Se ei välttämättä ole "paljon" tai "vähän" vapaa-aikaa, vaan "määrättyä" vapaa-aikaa.

Lisätietoa jakaumasta:

• 165 päivää: Tyypillisesti lyhyt palvelus, joka päättyy usein syksyllä tai alkutalvesta.
• 255 päivää: Keskimääräinen palvelusaika, joka voi päättyä talvella tai keväällä.
• 347 päivää: Pisimmät koulutukset, jotka päättyvät usein kesällä.

Tämä jakauma on suora tulos puolustusvoimien koulutustarpeista ja erikoistumisista. Se ei ole satunnainen valinta, vaan perustuu huolelliseen suunnitteluun.