Pitääkö muistisairaalle kertoa?

Onko Muistisairaalle Kerrottava Totuus? Dilemma Totuuden ja Hyvinvoinnin Välillä

Muistisairaus on monimutkainen ja haastava tila, joka vaikuttaa paitsi sairastuneeseen, myös hänen läheisiinsä. Yksi kipeimmistä kysymyksistä, joiden kanssa omaiset painivat, on: pitääkö muistisairaalle kertoa totuus hänen tilastaan ja esimerkiksi unohtamistaan asioista? Vastaus ei ole yksiselitteinen, ja se riippuu monista tekijöistä, kuten sairauden vaiheesta, henkilön persoonallisuudesta ja yleisestä hyvinvoinnista.

Perusperiaate: Hyvinvointi Edellä

Vaikka totuus on yleensä arvokas asia, muistisairaan kohdalla etusijalla on hänen hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa. Tämä tarkoittaa, että jos totuuden kertominen aiheuttaa henkilölle merkittävää ahdistusta, pelkoa tai turvattomuutta, on perusteltua harkita toisenlaista lähestymistapaa.

Milloin Totuuden Kertominen Voi Olla Hyödyllistä?

• Sairauden Varhaisessa Vaiheessa: Kun henkilö on vielä tietoinen sairaudestaan ja kykenee käsittelemään tietoa, avoin keskustelu voi auttaa häntä sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja tekemään tulevaisuutta koskevia päätöksiä.
• Kun Henkilö Kysyy Suoraan: Jos muistisairas henkilö kysyy toistuvasti unohtamistaan asioista tai tiedustelee, onko hänellä muistisairaus, rehellinen vastaus voi auttaa häntä ymmärtämään tilannetta ja vähentämään hämmennystä.

Milloin Totuuden Kertominen Voi Olla Haitallista?

• Sairauden Myöhemmissä Vaiheissa: Kun muisti on heikentynyt merkittävästi ja kyky käsitellä tietoa on rajoittunut, totuuden kertominen voi aiheuttaa suurta ahdistusta ja pelkoa ilman, että henkilö pystyisi ymmärtämään tilannetta kokonaisuudessaan.
• Jos Henkilö On Herkkä ja Helposti Ahdistuva: Jos muistisairas henkilö on aina ollut herkkä ja helposti ahdistuva, totuuden kertominen voi pahentaa hänen oloaan ja lisätä levottomuutta.

Vaihtoehtoisia Lähestymistapoja Totuuden Sijaan:

• Validointi: Validointi tarkoittaa, että tunnistetaan ja hyväksytään henkilön tunteet ja kokemukset, vaikka ne eivät vastaisikaan todellisuutta. Sen sijaan, että korjattaisiin häntä, voidaan vastata myötätuntoisesti ja yrittää ymmärtää, mistä tunteet kumpuavat. Esimerkiksi, jos henkilö kysyy edesmennyttä puolisoaan, voidaan vastata: “Kaipaat häntä kovasti, eikö niin?”
• Ohjaaminen: Jos henkilö on hämmentynyt tai eksyksissä, voidaan yrittää ohjata hänet lempeästi toiseen aiheeseen tai tilanteeseen.
• Valheet Hyvässä Tarkoituksessa: Toisinaan “valkoiset valheet” voivat olla perusteltuja, jos ne auttavat suojelemaan henkilöä ahdistukselta ja turvattomuudelta. Esimerkiksi, jos henkilö haluaa lähteä kotiin, vaikka onkin turvallisessa paikassa, voidaan sanoa: “Olemme menossa sinne ihan pian, ensin käymme vielä tässä.”

Kommunikoinnin Avaimet Muistisairaan Kanssa:

Kuten johdannossa todettiin, selkeä ja yksinkertainen kommunikointi on ensiarvoisen tärkeää. Muista nämä:

• Lyhyet ja Selkeät Lauseet: Vältä monimutkaisia lauseita ja kysymyksiä.
• Yksi Asia Kerrallaan: Anna aikaa käsitellä tietoa.
• Käytä Nimeä: Puhu henkilölle nimellä, jotta hän tuntee itsensä nähdyksi ja kuulluksi.
• Ole Kärsivällinen: Toista tarvittaessa asioita ja älä turhaudu.
• Keskity Tunneyhteyteen: Tärkeintä on välittää myötätuntoa, lämpöä ja turvallisuuden tunnetta.

Loppupäätelmät:

Päätös siitä, kerrotaanko muistisairaalle totuus vai ei, on aina yksilöllinen ja vaatii harkintaa. Tärkeintä on arvioida tilannetta kokonaisvaltaisesti ja asettaa etusijalle henkilön hyvinvointi ja elämänlaatu. Omaiset eivät ole yksin tämän kysymyksen kanssa. He voivat hakea neuvoja ja tukea terveydenhuollon ammattilaisilta, muistiyhdistyksiltä ja muilta omaisilta. Avoin ja rehellinen keskustelu ammattilaisten kanssa auttaa löytämään parhaan mahdollisen lähestymistavan juuri kyseiselle henkilölle.