Saako henkilökohtainen avustaja katetroida?

Saako henkilökohtainen avustaja katetroida? Ehdot ja vastuut

Epäselvyys siitä, saako henkilökohtainen avustaja katetroida, aiheuttaa vakavia riskejä asiakasturvallisuudelle ja johtaa oikeudellisiin vastuukysymyksiin arjen avustustilanteissa. Oikeiden toimintatapojen ja vastuurajojen tunteminen suojaa sekä avustajaa että avustettavaa virheiltä. Tutustu tarkemmin tehtävän edellyttämiin vaatimuksiin ja vastuunjakoon turvallisen toiminnan varmistamiseksi.

Saako henkilökohtainen avustaja katetroida?

Kyllä, hyvinvointialueen myöntämä henkilökohtainen avustaja voi katetroida, jos kyseinen toimenpide määritellään osaksi asiakkaan omahoitoa. Ratkaiseva tekijä on asiakkaan oma itsemääräämisoikeus, sillä henkilökohtaisen avun perusajatuksena on tukea itsenäistä elämää ja auttaa niissä arjen toiminnoissa, joista ihminen ei vammansa vuoksi suoriudu itsenäisesti.

Moni työnantaja ja avustaja pohtii tätä asiaa säännöllisesti. Kun uusi vammaispalvelulaki astui voimaan vuonna 2025, rajat selkeytyivät huomattavasti. Jos asiakas kykenee itse ohjaamaan toimenpidettä ja ilmaisemaan tahtonsa, katetrointi rinnastetaan tavalliseen itsehoitoon. Avustaja toimii silloin ikään kuin henkilökohtainen avustaja katetrointi -tilanteissa asiakkaan jatkettuina käsinä, eikä lääkinnällisten toimenpiteiden suorittaminen edellytä hoitoalan tutkintoa.

Hyvinvointialueen rooli ja työntekijän vastuut

Kun hyvinvointialue tekee päätöksen henkilökohtaisesta avusta, tehtävät ja vastuut sovitetaan aina yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Avustajan vastuulla on suorittaa tehtävät annettujen ohjeiden mukaan, mutta varsinainen hoitovastuu tai lääketieteellinen vastuu ei koskaan siirry työntekijälle. Jos jokin menee vikaan, vastuu on järjestelmällä ja ohjeistuksella, ei avustajalla, kunhan hän on toiminut annettujen oppien mukaan.

Käytännössä hyvinvointialueen velvollisuuksiin kuuluu varmistaa, että avustaja saa riittävän ja turvallisen perehdytyksen toimenpiteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa yhteistä käyntiä terveyskeskuksessa tai uroterapeutin luona. Terveydenhuollon ammattilaisen antama käytännön ohjaus varmistaa, että steriilien pakkausten avaaminen, aseptiikka ja oikeat tekniikat hallitaan turvallisesti, mikä hälventää mahdollista epävarmuutta ja ehkäisee virheitä tai tulehduksia.

Itsemääräämisoikeus ja salassapitovelvollisuus arjessa

Henkilökohtaisen avun ytimessä on asiakkaan oikeus määrätä omasta elämästään. Avustaja ei tee päätöksiä asiakkaan puolesta, vaan toteuttaa niitä. Tämä pätee myös katetrointiaikoihin ja -rutiineihin. Koska kyseessä on erittäin intiimi ja yksityisyyttä koskeva toimenpide, avustajaa sitoo tiukka lakisääteinen salassapitovelvollisuus. Mitään asiakkaan terveydentilaan tai hoitoon liittyvää ei saa kertoa ulkopuolisille.

Turvallisuuden varmistaminen on yhteispeliä. Toistokatetrointi suoritetaan tavallisesti noin 4-6 kertaa päivässä, ja rutiinin on sujuttava myös kodin ulkopuolella, kuten työpaikalla tai harrastuksissa. Se vaatii molemmilta osapuolilta luottamusta ja avointa kommunikaatiota. Vapaa-ajan ja osallistumisen järjestämiseen on laissa määritelty vähimmäistuntimääräksi yleensä 30 tuntia kuukaudessa, joten avustaja on usein mukana menossa, ja katetrointitarvikkeiden on kuljettava matkassa mukana siististi ja huomaamattomasti.

Järjestämistapojen erot omahoidon toteutuksessa

Työnantajamalli

• Asiakas sopii yhteistyössä hyvinvointialueen ja terveydenhuollon kanssa avustajan käytännön opastuksesta.
• Erittäin suuri, sillä aikataulut ja toimintatavat voidaan sopia suoraan työntekijän ja työnantajan kesken.
• Asiakas toimii itse virallisena työnantajana, valitsee avustajansa ja ohjaa katetrointitilannetta suoraan.

Palvelusetelimalli

• Palveluntuottajayritys vastaa siitä, että työntekijällä on tarvittava osaaminen ja kirjaamisvelvollisuus omahoidon osalta.
• Kohtalainen, toiminta kytkeytyy yrityksen palvelusopimuksen rajoihin ja hyvinvointialueen setelikriteereihin.
• Avustaja on työsuhteessa yksityiseen yritykseen, mutta asiakas ohjaa arjen työtä kotonaan.

Mikon ja Valtterin matka arjen rutiineihin

Mikko, 34-vuotias helsinkiläinen IT-suunnittelija, tarvitsi selkäydinvamman vuoksi apua päivittäisessä toistokatetroinnissa. Hän palkkasi avustajakseen Valtterin työnantajamallilla, mutta molempia jännitti lääkinnällisen tehtävän haltuunotto vaativassa arjessa.

Ensimmäinen yritys meni mönkään, kun he yrittivät opetella tekniikkaa pelkkien kirjallisten ohjeiden varassa kotona. Valtteri hätäili aseptiikan kanssa, ja epävarmuus loi tilanteeseen turhaa kireyttä ja epämukavuutta.

Ratkaiseva käänne tapahtui, kun Mikko varasi ajan oman alueensa hoitotarvikejakelun uroterapeutille. He menivät Valtterin kanssa yhdessä vastaanotolle, jossa ammattilainen näytti oikean asennon ja puhdistustavan kädestä pitäen.

Yhteisen ohjauksen jälkeen homma alkoi sujua mutkattomasti. Nykyään toimenpide vie heiltä vain muutaman minuutin, ja Mikko pystyy elämään aktiivista sosiaalista elämää ilman pelkoa virtsatietulehduksista.