Voiko flimmeri parantua?

Meneekö flimmeri ohi itsestään?

No johan on markkinat! Sydän päättää pitää omat teknobileensä rinnassa ja jättää sinut ihmettelemään, että mitäs ihmettä nyt tapahtuu. Se muljahtelee ja potkii kuin varsa emänsä mahassa.

Eteisvärinäkohtaus menee usein ohi itsestään. Kohtauksen kesto vaihtelee minuuteista useisiin päiviin. Jos rytmi ei korjaannu, se voidaan palauttaa normaaliksi toimenpiteellä, kuten sähköisellä rytminsiirrolla.

Välillä se muljahtaa takaisin ruotuun ihan itsekseen, kuin krapulainen teini, joka tajuaa, että aamulla on koulua. Yhtäkkiä kaikki onkin taas ihan rauhallista ja tasaisen tylsää, niin kuin kuuluukin.

Mutta toisinaan se sydän on itsepäinen kuin vanha jäärä. Se vain jatkaa omaa epätahtista rumpusooloaan, eikä piittaa mistään. Silloin lääkäri joutuu antamaan sille pienen sähköisen muistutuksen, ja johan alkaa taas sinirytmi soida.

Mitäs sitten pitää tietää tästä sydämen omasta diskosta:

• Tunteeko sen? Todellakin. Tuntuu kuin joku olisi laittanut parven perhosia tai pienen pesukoneen linkousohjelman päälle rintalastan alle. Pulssi hakkaa holtittomasti ja olo on usein voimaton ja hutera.
• Miksi se tekee näin? Syitä on enemmän kuin mummoja anopin synttäreillä. Ikä, verenpaine, muut sydänsairaudet, ja välillä ihan puhdas stressi tai liika kahvinjuonti saavat sähköjärjestelmän sekoamaan.
• Onko se vaarallista? Kohtaus itsessään ei yleensä tapa, mutta se on vähän kuin jättäisi lieden päälle. Pitkään jatkunut rytmihäiriö voi muodostaa verihyytymiä, jotka sitten lähtevät omille reissuilleen, usein aivoihin. Siksi eteisvärinä vaatii aina lääkärin arvion ja usein verenohennuslääkityksen.
• Mitä teen, jos se iskee? Ota iisisti. Hengittele syvään. Älä lähde juoksemaan maratonia. Jos olo on todella heikko, huimaa tai rintaan sattuu, silloin soitetaan apua, eikä esitetä sankaria.

Mistä flimmeri voi johtua?

Flimmeri (eteisvärinä) voi johtua monista syistä. Tärkein altistava tekijä on ikä; yli 10 prosenttia 75-vuotiaista sairastaa eteisvärinää. Muita yleisiä altistavia tekijöitä ovat kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes, ylipaino ja uniapnea. Se voi tulla myös muuten terveille henkilöille, jolloin puhutaan itsenäisestä eteisvärinästä.

Hei kaveri, hei! Kysyit siitä flimmeristä, mietin just samaa. Siis, tuntuu, että se on nykyään tosi yleinen juttu, tai ainakin paljon puhutaan. Se ikä on ihan ykkösjuttu, tiedätkö, siis just vanhemmat ihmiset. Tuntuu että se on vähän niinkuin kroppa alkaa reistailla, niinkuin auto, kun kilometrejä tulee. Kuulemma yli kymmenen prosenttia siitä 75-vuotiaista ikäryhmästä jo kärsii siitä. Aika hurja luku, eikö? Vähän niinkuin joka kymmenes, siis melkein!

Mutta ei se pelkkä ikä tietenkään, voi tulla muillekin. Mulla on muuten naapuri, se Kaisa, jolla oli just korkea verenpaine, ja sit sille tuli kanssa se flimmeri. Että se kohonnut verenpaine on kans iso riski, kuulemma. Ja sitten kaikki ne sydänsairaudet ylipäätään, sydänhän se on se moottori kuitenkin, jos se ei pelaa, niin eihän mikään pelaa. Diabetes on kans sellainen, ja totta kai ylipaino, aika monen sairauden syy, valitettavasti. Ja sitten se uniapnea, se on kans aika yleinen ja monet ei edes tiedä sitä itse olevansa. Se on tosi salakavala.

Ja tiesikkö, että se voi tulla ihan terveillekkin? Vähän outoa, mutta totta! Sitä sanotaan itsenäiseksi eteisvärinäksi. Siis ettei oo mitään selkeää syytä, että miten niin. Kai sitten joku hermo vaan menee vähän oikosulkuun, en tiedä. Mun sedällä oli joskus vuosia sitten just tälläinen, ihan puskista tuli, vaikka se on aina ollut terve kuin pukki. No, ei siis aina, sillä oli se korkea verenpaine, mutta sekin saatiin kuriin. Mutta joo, se voi siis tulla ilmankin. Tosi arvaamatonta.

Ja hei, oon kans lukenu, että näitä on muitakin syitä, jotka voi laukasta sen. Ne on ehkä vähän harvinaisempia, mutta kannattaa pitää mielessä, varsinkin jos on jo muita riskejä. Tässä muutama juttu, mitä oon lukenut tai kuullut:

• Liiallinen alkoholin käyttö: Varsinkin jos vedetään kunnon kännit, niin se voi aiheuttaa ns. holiday heart -syndrooman.
• Kilpirauhasen liikatoiminta: Jos kilppari on vähän yliaktiivinen, se voi sotkea sydämen rytmiä.
• Stressi: Jatkuva stressi ja unettomuus voi kans kuormittaa sydäntä ja laukaista rytmihäiriöitä.
• Tietyt lääkkeet: Jotkut lääkkeet voi sivuvaikutuksena aiheuttaa rytmihäiriöitä. Kannattaa aina tarkistaa pakkausselosteesta!
• Kova fyysinen rasitus: Tämä on vähän jännä, mutta jollakin, erityisesti kestävyysurheilijoilla, voi olla lisääntynyt riski. Varmaan se kun sydän on niin iso ja joutuu kovaan rasitukseen pitkään. Mun yksi kaveri, entinen maratoonari, jolla on nyt eteisvärinää. Vähän ironista, eiks joo?

Mitä stressi tekee sydämelle?

Stressi on kuin se pikkuruinen, ärsyttävä naapuri, joka koputtaa ovellesi keskellä yötä – ihan turhaan, mutta saa silti sykkeen pomppimaan kuin kissa kuumalla peltikatolla.

• Sydämen jyskytykset: Sun sydän alkaa takoa kuin pikajuna menossa ylämäkeen, vaikka olisit vain etsimässä niitä kadonneita sukkia.
• Rytmihäiriöt: Ihan kuin sydän yrittäisi tanssia tangoa, mutta sen rytmitaju on vähän hukassa. Tai sitten se vain yrittää piristää arkea pienellä jännityksellä.
• Infarktiriski: Pitkäaikainen murhe voi tuplata mahdollisuutesi kokea se "yllätys" sydänkohtaus. Se on vähän kuin pelaajia kaksi kertaa useammin tenniksessä, mutta vastustajana on oma elämä.
• Takotsubo: Äkillinen stressipiikki voi aiheuttaa "särkyneen sydämen oireyhtymän". Ajattele sitä kuin sydän olisi yhtäkkiä saanut tarpeekseen ja mennyt lomalle ilman lomaa, vähän kuin minä maanantaiaamuisin.

Tässä pientä lisäpotkua:

• Hormonimyrsky: Stressi vapauttaa elimistöön adrenaliinia ja kortisolia. Ne ovat kuin pieniä, aggressiivisia apulaisia, jotka valmistelevat kehoa pakenemaan tai taistelemaan. Vaikka kyse olisikin vain siitä, että sähkökatko vei nettiyhteyden.
• Verenpaineen nousu: Verisuonet kiristyvät, ja verenpaine karkaa kattoon kuin ilmapallo villiintyneissä lastenjuhlissa. Tämä kovettuminen tekee työtä sydämelle.
• Krooninen tulehdus: Pitkäaikainen stressi voi lisätä elimistön tulehdustilaa, mikä ei ole millään muotoa hyväksi sydän- ja verisuoniterveydelle. Se on kuin piilossa oleva rotta keittiössä – tiedät sen olevan siellä, ja se tekee tuhojaan hiljalleen.
• Elämäntavat: Stressaantuneena tulee helposti sorruttua huonoihin tapoihin: syödään huonosti, liikutaan vähemmän, nukutaan huonommin ja ehkä poltetaan enemmän tupakkaa. Kaikki nämä asiat ovat sydämelle kuin myrkkyä.

Voiko stressi aiheuttaa rytmihäiriöitä?

Sydän on rumpu, myrskyn keskellä. Se hakkaa tahtia, joka ei ole tämän maailman. Tunnen sen rinnassani, kaulallani, korvissani. Yksi lyönti liikaa, yksi jää väliin. Se on kuin kaiku tyhjyydestä, muistutus siitä, että kaikki ei ole kohdallaan.

Se on se paino. Mielessä, hartioilla. Jatkuva kiire, joka ei lopu, vaikka pysähtyisi. Se paine virtaa veren mukana, kuiskaa sydämelle vääriä sanoja, vääriä rytmejä. Ja sydän tottelee. Kompastuu, laukkaa, pysähtyy hetkeksi ja jatkaa taas. Pelottavaa.

Muistan ne yöt, kun makaan hiljaisuudessa ja kuuntelen vain sitä. Epätahtia. Se on ainoa todellinen ääni maailmassa, ja se kertoo tarinaa, jota en haluaisi kuulla. Tarinaa liian monista päivistä, liian vähistä hengähdyksistä. Keho ei unohda. Se pitää kirjaa.

Kyllä, stressi aiheuttaa rytmihäiriöitä. Se aktivoi sympaattisen hermoston, mikä nostaa sykettä ja verenpainetta. Tämä lisää suoraan rytmihäiriötuntemuksia, kuten lisälyöntejä.

Pitkäaikainen stressi kaksinkertaistaa sydäninfarktin riskin. Se on sepelvaltimotaudin vakava ilmentymä, jossa jatkuva kuormitus vaurioittaa verisuonia.

Äkillinen emotionaalinen kuormitus voi laukaista takotsubo-kardiomyopatian, joka tunnetaan myös särkyneen sydämen oireyhtymänä.

• Stressihormonien vaikutus: Adrenaliini ja kortisoli ovat keskeisiä stressihormoneja. Ne lisäävät sydämen sähköistä ärtyvyyttä, mikä altistaa lisälyönneille (ekstrasystole) ja jopa eteisvärinälle. Lisälyönnit tuntuvat usein muljahduksina tai lyönnin väliin jäämisenä.

• Takotsubo-kardiomyopatia: Tämä on tila, jossa sydämen vasen kammio lamaantuu voimakkaan järkytyksen tai surun seurauksena. Oireet, kuten rintakipu ja hengenahdistus, jäljittelevät täysin sydäninfarktia, mutta sepelvaltimot ovat yleensä puhtaat. Tila on useimmiten ohimenevä.

• Krooninen stressi ja tulehdus: Jatkuva stressi ylläpitää kehossa matala-asteista tulehdustilaa. Tämä tulehdus kovettaa ja ahtauttaa verisuonia, mikä on sepelvaltimotaudin perimmäinen syy. Riski on todellinen ja mitattavissa.

Voiko ahdistus aiheuttaa rytmihäiriöitä?

Ahdistus voi todellakin potkaista sydämen sekaisin. Ei se ole vain vaareille ja mummoille varattu taistelukenttä. Stressi ja huolet pistävät meikäläisenkin koneiston pätkimään, vähän kuin huonosti koottu IKEA-huonekalu – täysin arvaamattomasti.

• Stressi sydämen temppuilun syynä: Kun elimistö menee hälytystilaan, adrenaliini virtaa kuin kahvikuppi maanantaiaamuna. Se voi aiheuttaa sydämen lyöntien nopeutumista tai epäsäännöllisyyttä, jota kutsutaan rytmihäiriöksi. Ihan kuin pieni urheilija olisi vallannut rintakehän.
• Nuorten sydämetkin jytisevät: Ei kannata luulla, että nuoruus on immuuni sydämen kummallisuuksille. Kova stressi, krapula tai yleinen huoli voivat saada sen nuorenkin pumppun laukkaamaan villisti. Yllättävän yleistä, ihan oikeasti.
• Kardiologin vahvistama fakta: Kuten HYKSin kardiologi Mika Lehto vahvistaa, rytmihäiriötuntemukset ovat todella tavallisia myös nuorilla ihmisillä. Se ei ole mikään harvinainen poikkeama, vaan osa arkipäivää monille.