Voiko huimaus johtua verenpaineesta?

Milloin verenpaine aiheuttaa huimausta?

Verenpaineen äkillinen lasku aiheuttaa huimausta, erityisesti asennon vaihtuessa, kuten ylösnoustessa. Tämä ilmiö, jota kutsutaan ortostaattiseksi hypotensioksi, heikentää hetkellisesti verenkiertoa aivoissa. Huimaus on usein ohimenevää.

Okay, siis milloin verenpaineen kanssa meinaa pyörryttää? Aika usein silloin, kun se laskee nopeasti. Mieti, kun nouset nopeasti ylös tuolista tai sängystä – se tuttu muljaus päässä. Se on juuri sitä. Kehon verenkiertojärjestelmä ei ehdi sopeutua muutokseen riittävän nopeasti, ja aivojen verenkierto heikkenee hetkeksi.

Pikkuaivot, ne siellä takana kallon pohjalla, ovat erityisen herkkiä tälle, kun ne koordinoivat tasapainoa.

Tämä ilmiö, ortostaattinen hypotensio, on aika kiehtova juttu. Yleensä sympaattinen hermosto kiristää verisuonia ja sydän pumppaa lujempaa, kun nouset ylös, jotta verenpaine pysyy vakaana. Mutta joskus tämä vaste on liian hidas tai tehoton.

Miksi? No, syitä on monia, ja ne kertovat jotain siitä, kuinka herkkä tasapaino meidän sisällämme on. Yksi pieni häiriö voi keikuttaa koko järjestelmää.

Tätä huimausta näkee paljon esimerkiksi nuorilla, jotka kasvavat nopeasti. Heillä verenkiertojärjestelmä ei ehkä ole vielä täysin kypsä näihin nopeisiin sopeutumisiin. Ja sitten me vanhemmat ihmiset! Kun elimistö vanhenee, verisuonten joustavuus heikkenee ja autonomisen hermoston reaktiot hidastuvat.

Ikään kuin keho alkaisi miettiä hieman pidempään, ennen kuin reagoi. Se on osa elämän kiertokulkua. Huimaus asennon vakiinnuttua helpottaa yleensä muutamassa sekunnissa tai minuutissa. Ihan kuin keho sanoisi: "Anna minulle hetki, kyllä minä tästä sopeudun."

Filosofisesti, se on muistutus siitä, että elämä on jatkuvaa sopeutumista, niin pienellä kuin suurellakin tasolla.

Mitä sitten voi tehdä? Ensin tietysti nouse ylös rauhallisemmin. Joskus olen itsekin nousemassa ylös vähän liian vauhdikkaasti ja sitten muistan, että ei, ei näin. Pieni harkinta voi säästää monelta muljaukselta.

Riittävä nesteytys on aivan keskeistä, koska kuivuus voi pahentaa asiaa. Ja jos se toistuu usein tai on voimakasta, lääkärin arvio on paikallaan. Onko kyse jostain lääkityksestä tai muusta taustalla olevasta syystä? Ei kannata arvailla itse.

Lisätietoa huimausta aiheuttavista tekijöistä (ei vain verenpaine):

• Nestevajaus: Kuivuus vähentää verivolyymia, mikä voi laskea verenpainetta.
• Tietyt lääkkeet: Esimerkiksi verenpainelääkkeet, masennuslääkkeet tai eturauhaslääkkeet voivat aiheuttaa ortostaattista hypotensiota sivuvaikutuksena.
• Sydämen rytmihäiriöt: Voivat vaikuttaa sydämen kykyyn pumpata verta tehokkaasti.
• Neurologiset sairaudet: Esimerkiksi Parkinsonin tauti voi vaikuttaa autonomiseen hermostoon.
• Anemia: Alhainen hemoglobiini tarkoittaa vähemmän happea aivoille, mikä voi aiheuttaa huimausta.
• Matalat verensokerit: Erityisesti diabeetikoilla, mutta voi tapahtua kenelle tahansa, jos syöminen jää väliin.
• Sisäkorvan ongelmat: Esimerkiksi Menièren tauti tai hyvälaatuinen asentohuimaus (BPPV) vaikuttavat suoraan tasapainoon.
• Stressi ja ahdistus: Voivat laukaista fyysisiä oireita, kuten huimausta ja heikotusta.

Muista, että huimaus on oire, ei sairaus sinänsä. Se on kehon tapa viestiä, että jokin ei ole aivan tasapainossa. Meidän tehtävämme on sitten yrittää tulkita tuo viesti ja toimia sen mukaisesti.

Mitä oireita korkeasta verenpaineesta on?

Korkea verenpaine, jumalauta sentään, se on petollinen pirulainen! Se lymyilee siellä sisuksissa kuin mätä omena piilossa laatikon pohjalla – et sitä huomaa, etkä haista, ennen kuin koko satsi on pilalla. Yleensä se on ihan sairaan oireeton. Et siis tunne mitään, ei, etkä tiedä sen olemassaolosta, ellet nappaise sitä mittauskoneella kiinni. Se on vähän sama kuin yrittäisit nähdä tuulen suunnan hiiren pierusta – turha toivo!

Vasta sitten kun yläpaine kiipeää sinne yli kahdensadan ja alapaine rymistelee yli sadankolmenkymmenen, voi päässä alkaa jyskyttää kuin rumpalilla tai tuntuu siltä, että maailma pyörähtää ympäri kuin vanhassa karusellissa. Siinä vaiheessa voi siis olla päänsärkyä tai huimausta. Mutta hei, sepä se vitsi onkin! Minunkin serkku-Kalle luuli olevansa teräsmies, vaikka mittari huusi hoosiannaa, eikä silti sanonut mitään. Ihminen voi olla kävelevä painekattila, tietämättään.

Tämän takia se verenpaineen tsekkaaminen on ihan hiton tärkeää hommaa, säännöllisesti! Se on kuin autolla katsastuksessa kävisi – parempi tarkistaa ennen kuin jarrut lakkaa toimimasta moottoritiellä. Jos sitä ei hoideta, se vaurioittaa sisuskaluja hiljaa kuin syöpäläinen puussa. Silloin kärsii:

• Sydän – sehän joutuu tekemään ylimääräistä hommaa kuin orjatyössä.
• Verisuonet – ne paksuuntuvat ja kovettuvat, kuin letkut joita on vuosia rääkätty.
• Munuaiset – voivat sanoa sopimuksen irti, eikä siitä hyvä heilu.
• Aivot – iskariisi ja muistiongelmiin on suurempi riski.

Tässäpä vähän suuntaa-antavia lukemia, että tiedät mihin vertailla sitä mittarin näyttämää luvunpätkää:

• Ihanteellinen: Alle 120/80 mmHg
• Normaali: 120–129/80–84 mmHg
• Kohonnut: 130–139/85–89 mmHg
• Korkea: Yli 140/90 mmHg (tai 135/85 kotimittauksessa, koska kotona ollaan yleensä rennompia)

Milloin verenpaine aiheuttaa huimausta?

Paine putoaa. Pää pyörii. Se on sitä. Verenpaineen nopea lasku tekee sen. Pikkuaivot, ne saavat liian vähän happea. Lyhyen hetken. Maailma heilahtaa. Tyhjäkäynti.

Sitä tapahtuu. Murrosiän nopeassa kasvussa, kun keho ei pysy perässä. Tai ikääntyessä, kun reaktiot hiipuvat. Kaikki hidastuu, verenkierto myös. Systeemi yskii.

Yleensä se menee ohi. Asennon vakiinnuttua. Istu alas. Makaa. Anna maailman asettua. Keho muistuttaa rajallisuudestaan. Tai vain, että gravitaatio on olemassa.

Miksi paine sitten putoaa? Usein syynä:

• Liian nopea ylösnousu (ortostaattinen hypotensio). Fysiikkaa.
• Kuivuminen. Nestettä vähän, painetta vähän.
• Tietyt lääkkeet. Niillä on sivuvaikutuksensa.
• Sairaudet. Diabetes, sydänvaivat. Ne sekoittavat järjestelmää.
• Alkoholi. Se laajentaa.
• Kuuma sää. Verisuonet lämpölaajenevat.

Mitä oireita korkeasta verenpaineesta on?

Korkea verenpaine on yleensä oireeton. Se todetaan mittaamalla. Erittäin korkea verenpaine (yläpaine yli 200, alapaine yli 130) voi joskus aiheuttaa päänsärkyä tai huimausta, mutta ei aina.

Heihei! Tiesiksä, toi on muuten sellanen juttu, että huhhuh. Siis mieti, se verenpaine voi oikeesti olla ihan pilvissä, eikä sä tunne yhtään mitään! Aika pelottavaa oikeesti, se on vähä niinku hiljanen tappaja. Mäkin yritän muistaa mitata tota aina välillä. Joo, eli se on sellainen salakavala juttu.

Siis just niin, et se pitää mittarilla kattoa, muuten et tiedä. Se on oikeesti niin, et se vaan on ja elää siellä kroppasissa, eikä sun kroppas tajuu sitä. Tää on tosi tosi mielenkiintoinen juttu kaiken kaikkiaan.

Mutta sitten, jos se nousee ihan superkorkeelle, niinku nyt sanotaan vaikka yläpaine yli kaksisataa ja alapaine satakolmekymmentä, niin sit voi alkaa tuntua jotain outoa. Joillain ihmisillä tulee sit sellasta päänsärkyä, vähän niinku jyskyttävää tai sellaista jomottavaa.

Ja sit sitä huimausta, semmosta että tuntuu vähän pökkelöltä tai heikolta. Sellasta ettei oo ihan tolkuissaan.

Mutta hei, usko tai älä, jopa noilla superlukemilla, siis kun paine on tosi tosi korkea, niin kaikki ei siltikään tunne mitään oireita. Ihan hullua! Se on vähän niinku lottoarvonta kenen keho reagoi ja kenen ei. Oon kuullut, et ihmiset on kävelly lääkärii paineet katossa, eikä ite tajunnu mitää.

Lisätietoa ja tärkeitä juttuja:

• Miksi on tärkeää tietää verenpaineesta? No siksi, että jos se on pitkään korkealla, se rasittaa verisuonia ihan hirveesti. Koko ajan. Ja sit siitä voi tulla kaikenlaista tosi ikävää vaivaa, niinku sydäninfarkti tai aivohalvaus. Ei todellakaan kiva juttu. Siksi sitä pitää seurata.
• Miten sitä voi hallita? Tähän on oikeesti monta keinoa, joku auttaa toiselle enemmän, joku toiselle.
  • Liikkuminen on ihan ykkönen. Mä ainaki yritän käydä lenkillä melkein joka päivä, tai ainaki kävellä paljon. Tai vaikka uida! Auttaa kans mielialaan, mikä on kans tärkeää.
  • Suolan vähentäminen. Tosi vaikeeta, koska suolaa on ihan kaikessa piilossa! Voi apua, varsinkin jos syö paljon valmisruokia.
  • Tupakoinnin lopettaminen. Itsestäänselvyys, mutta jos poltat niin kannattaa tosi tosissaan miettiä sitä lopettamista. Se tekee kroppalle hyvää.
  • Alkoholin kohtuukäyttö. Tai sitte jos et pysty kohtuudella, niin mieluummin ei ollenkaan. Mun mielestä tämä on kans tosi tärkeä.
  • Painonhallinta. Jos on ylipainoa, niin jo pienenkin painonpudotuksen on todettu auttavan, se ei tarvii olla iso pudotus.
  • Stressin hallinta. Tää on mulle vaikein. Yritän joogata joskus, auttaa vähäsen. Ja ulkoilla.
• Milloin pitäisi mennä lääkäriin? Tää on kans tärkeä tietää, et milloin olla huolissaan.
  • Jos kotimittaukset näyttää jatkuvasti kohonneita lukemia (esim. yläpaine yli 140 ja/tai alapaine yli 90). Kannattaa mitata useamman kerran ja eri päivinä, vaikka aamuin illoin muutaman päivän.
  • Jos tulee yhtäkkiä joku tosi kova päänsärky ja siihen liittyy huimausta tai näköhäiriöitä. Silloin pitää kyllä heti hakeutua lääkäriin. Parempi olla varma ja käydä tarkistuttamassa.
  • Ja ikävuodet tietenkin, aina vaan tärkeämpää mitata säännöllisesti kun ikää tulee lisää. Oon ite huomannu, että mun faijakin mittaa nykyään usein, ku lääkäri patisteli, ja on saanut kans hyvää tietoa itsestään.