Voiko jäykkäkouristus tarttua?

Jäykkäkouristus – Maaperästä, ei ihmisestä

Jäykkäkouristus on vakava sairaus, jonka aiheuttaa Clostridium tetani -bakteerin tuottama hermomyrkky. Monesti mielikuvissa jäykkäkouristus yhdistyy ruosteisiin nauloihin, mutta todellisuudessa tartunnan riski piilee kaikkialla, missä bakteerin itiöitä esiintyy – erityisesti maaperässä, eläinten ulosteissa ja pölyssä.

Tärkeä ymmärtää on, että jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. Bakteeri ei leviä pisaratartuntana tai kosketuksen kautta. Tartunta tapahtuu ainoastaan, kun bakteerin itiöt pääsevät elimistöön rikkoutuneen ihon kautta.

Vaikka ruosteinen naula voi olla kontaminoitunut bakteerilla, ruoste itsessään ei aiheuta jäykkäkouristusta. Sen sijaan naulan pistohaava tarjoaa bakteerille portin elimistöön. Sama pätee myös muille haavoille, olipa kyseessä sitten naarmu, viiltohaava, palovamma, eläimen purema tai jopa pienikin piikki pistos puutarhatöissä. Maaperän kanssa tekemisissä oleminen, esimerkiksi paljain jaloin kävely, lisää altistusta itiöille, vaikka näkyvää haavaa ei olisikaan.

Bakteeri ei kykene tunkeutumaan ehjän ihon läpi. Siksi ihon eheydestä huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää tartunnan ehkäisemiseksi. Pienetkin haavat tulee puhdistaa huolellisesti ja tarvittaessa peittää.

Jäykkäkouristusrokotus on tehokas tapa suojautua taudilta. Suomessa rokotusohjelma kattaa jäykkäkouristusrokotukset lapsuudessa ja tehosterokotteet aikuisuudessa. On tärkeää varmistaa, että oma rokotussuoja on ajan tasalla. Erityisesti puutarhatöitä tai muita maaperän kanssa tekemisissä olevia töitä tekevien on syytä kiinnittää huomiota riittävään rokotussuojaan. Haavan saamisen yhteydessä lääkäri arvioi rokotussuojan tarpeen ja antaa tarvittaessa tehosterokotteen.