Voiko kissan puremasta tulla verenmyrkytys?

72 katselukertaa
Kissan purema voi pahimmillaan johtaa verenmyrkytykseen, kun bakteerit pääsevät verenkiertoon ja leviävät elimistöön. Tämä tila vaatii välitöntä hoitoa. Lisäksi kissan puremat voivat tartuttaa vaarallisia tauteja, kuten jäykkäkouristuksen, jonka aiheuttaa Clostridium tetani -bakteeri. On myös tärkeää muistaa raivotaudin riski, jonka voi saada tartunnan saaneen eläimen puremasta. Siksi puremahaava on aina syytä puhdistaa huolellisesti ja hakeutua tarvittaessa lääkäriin.
Kommentti 0 tykkäystä

Kissan purema: Vakava riski, joka ylittää pienen naarmun

Kissan purema saattaa vaikuttaa harmittomalta pikkunäykkäisyyltä, mutta sen potentiaaliset terveysriskit ovat yllättävän suuret. Vaikka moni meistä yhdistää lemmikkikissat pehmeyteen ja suloisiin kehräyksiin, purema voi avata oven bakteeri-infektioille, joiden seuraukset voivat olla vakavat. Tämä ei ole pelottelua, vaan tärkeää tietoa, jonka avulla voit suojella omaa ja läheistesi terveyttä.

Miksi kissan purema on riskialtis?

Kissojen suu on täynnä bakteereita. Ne ovat olennainen osa kissan suun normaalia bakteerikantaa, mutta ihmisen kudoksessa ne voivat aiheuttaa ongelmia. Kissan hampaat ovat ohuet ja terävät, mikä mahdollistaa bakteerien syvän tunkeutumisen ihon alle. Tällöin pintapuhdistus ei välttämättä riitä, ja bakteerit pääsevät ihonalaiseen kudokseen ja jopa verenkiertoon.

Verenmyrkytys: Harvinainen, mutta vakava uhka

Kuten artikkelin alussa todettiin, verenmyrkytys (sepsis) on vakava mahdollisuus, vaikkakin onneksi harvinainen. Se syntyy, kun bakteerit pääsevät verenkiertoon ja aiheuttavat yleistyneen tulehdusreaktion elimistössä. Oireita voivat olla korkea kuume, vilunväristykset, nopea sydämen syke, hengitysvaikeudet ja sekavuus. Verenmyrkytys vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Muita uhkia: Jäykkäkouristus ja raivotauti – muista rokotesuoja!

Jäykkäkouristus on toinen vakava infektio, joka voi tarttua kissan puremasta. Jäykkäkouristusbakteeri (Clostridium tetani) elää maaperässä ja voi päätyä kissan tassuihin ja sitä kautta suuhun. Jäykkäkouristusrokote on osa kansallista rokotusohjelmaa, mutta sen teho heikkenee ajan myötä. Tarkista siis oma rokotussuojasi ja tarvittaessa uusi rokotus.

Raivotauti (rabies) on tappava virusinfektio, joka tarttuu yleensä eläimen syljen välityksellä pureman kautta. Suomessa raivotauti on harvinainen, mutta sen mahdollisuus on hyvä pitää mielessä, erityisesti jos kissa on ulkoillut vapaasti ulkomailla tai jos kyseessä on villieläimen purema.

Mitä tehdä, jos kissa puree?

  1. Puhdista haava huolellisesti: Pesee haava välittömästi runsaalla vedellä ja miedolla saippualla vähintään 5-10 minuutin ajan. Huuhtele huolellisesti.
  2. Desinfioi haava: Käytä antiseptista ainetta, kuten esimerkiksi klooriheksidiiniä tai jodipitoista liuosta.
  3. Seuraa oireita: Tarkkaile haavaa tulehduksen merkkejä (punoitus, turvotus, kuumotus, kipu, märkä).
  4. Hakeudu lääkäriin, jos:
    • Haava on syvä tai laaja.
    • Haava on pahasti likainen.
    • Haava ei ala parantua muutaman päivän kuluessa.
    • Haava tulehtuu.
    • Sinulla on perussairauksia, jotka heikentävät vastustuskykyä (esim. diabetes).
    • Et ole varma jäykkäkouristusrokotteesi voimassaolosta.
    • Epäilet raivotaudin mahdollisuutta.
  5. Kerro lääkärille: Mainitse lääkärille, että kyseessä on kissan purema, jotta hän osaa ottaa huomioon mahdolliset infektiot.

Ennaltaehkäisy on paras hoito

Vaikka on mahdotonta täysin välttää kissan puremia, voit minimoida riskin:

  • Käsittele kissaa varoen: Älä yritä väkisin koskettaa tai nostaa kissa, joka on selvästi ahdistunut tai aggressiivinen.
  • Opi tunnistamaan kissan eleet: Kiinnitä huomiota kissan kehonkieleen ja vältä provosoimasta sitä.
  • Älä leiki kädellä: Käytä leluja kissan kanssa leikkiessäsi, jotta se ei yhdistä käsiäsi saaliiseen.
  • Kouluta kissaa: Positiivinen vahvistaminen on tehokas tapa opettaa kissaa olemaan purematta.

Kissan purema ei aina johda vakaviin komplikaatioihin, mutta siihen tulee suhtautua vakavasti. Nopealla ja huolellisella ensiavulla sekä tarvittaessa lääkärin avulla voit minimoida riskit ja nauttia kissan seurasta turvallisesti. Muista, että ennaltaehkäisy on aina paras hoito.