Voiko kylmästä ilmasta tulla kipeäksi?

Paleltuuko nenä vai tarttuuko tauti? Kylmän ilman vaikutus terveyteen

Vanhan kansanviisauden mukaan kylmä ilma aiheuttaa flunssan. Vaikka mummo oli monessa asiassa oikeassa, tässä kohtaa tarvitaan hieman tarkennusta. Kylmä ilma ei itsessään synnytä viruksia tai bakteereja, eikä siis suoraan aiheuta sairastumista. Sen sijaan kylmyys voi luoda otolliset olosuhteet taudinaiheuttajien leviämiselle ja heikentää elimistön puolustuskykyä, mikä altistaa infektioille.

Miten tämä sitten tapahtuu? Kun lämpötila laskee, erityisesti alle 20°C, elimistömme reagoi suojellakseen elintärkeitä elimiä. Verenkierto keskittyy sisäelimiin, jolloin raajojen ja hengitysteiden verenkierto heikkenee. Tämä voi johtaa nenän ja kurkun limakalvojen kuivumiseen. Kuivat limakalvot ovat heikompi suoja viruksia ja bakteereja vastaan, sillä lima toimii normaalisti ansana ja huuhtoo taudinaiheuttajia pois.

Kylmä ilma voi myös laukaista elimistössä tulehdusreaktion hengitysteissä. Tämä tulehdusreaktio itsessään ei ole sairaus, vaan elimistön luonnollinen tapa reagoida kylmään. Tulehduksen seurauksena limaneritys lisääntyy, mikä voi tuntua tukkaiselta nenältä. Valitettavasti runsas limaneritys, yhdistettynä kuiviin limakalvoihin, luo paradoksaalisesti otollisen kasvualustan taudinaiheuttajille. Virukset ja bakteerit pääsevät helpommin kiinnittymään limakalvoille ja lisääntymään.

On myös tärkeää muistaa, että kylmä rasittaa elimistöä. Stressi, unenpuute ja kylmyys voivat heikentää immuunijärjestelmää, mikä tekee meistä alttiimpia infektioille. Siksi kylmässä säässä on erityisen tärkeää pitää huolta riittävästä levosta, terveellisestä ruokavaliosta ja riittävästä nesteytyksestä.

Kylmä ilma siis toimii ennemminkin portinvartijana kuin taudinaiheuttajana. Se ei itsessään sairastuta, mutta voi avata oven infektioille heikentämällä elimistön puolustuskykyä ja luomalla suotuisat olosuhteet viruksille ja bakteereille. Siksi on tärkeää pukeutua lämpimästi, huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja välttää lähikontaktia sairastuneiden kanssa, erityisesti kylmänä vuodenaikana.

(Holmér I. (2002). Cold exposure and immune response. International Journal of Circumpolar Health, 61(1), 134-140.) - Huom. Viite on kuvitteellinen ja tarkoitettu havainnollistamaan viitteen käyttöä. Tarkista aina viitteiden oikeellisuus.