Voiko sieni tarttua?

Miten sieni tarttuu?

Jalkasieni tarttuu tosi helposti, kun iho vaan koskettaa sitä sientä. Eli sen itiöt tarttuu ihan kosketuksesta.

Niitä saa sitten vaikka yleisistä suihkuista, tiedätkö, uimahalleissa ja muualla. Tai kuntosalin pukuhuoneista. Ne on just sellasia paikkoja, missä se sieni viihtyy ja leviää, kun siellä on kosteaa ja lämmintä.

• Kosketus: Se on se pääjuttu. Sienen itiöitä on kaikkialla niissä paikoissa.
• Kostea ja lämmin: Sienet tykkää kasvaa ja elää just sellasissa olosuhteissa.

Joten pitää vaan olla vähän varovainen. Ettei vaan astu paljain jaloin missään.

Voiko sienet yhteyttää?

Sienet eivät yhteytä.

Niiltä puuttuvat viherhiukkaset. Aurinko ei niitä ruoki. Ne ovat toisenvaraisia, heterotrofeja. Kuin me.

Ne ottavat energiansa muualta. Aina.

• Lahottajat: Syövät kuollutta. Kierrättävät elämän takaisin multaan.
• Loiset: Ottavat elävältä. Raakaa selviytymistä.
• Symbioosi: Kaupankäyntiä. Sienijuuri on diili puun kanssa. Puu antaa sokeria, sieni vettä ja ravinteita.

Niiden soluseinä on kitiiniä. Ei kasvien selluloosaa. Samaa kamaa kuin äyriäisen kuoressa.

Sieni ei ole kasvi. Se on lähempänä eläintä. Jotain aivan omaa. Kierrättäjä, hajottaja. Ei luoja.

Voiko sieni tarttua ihmisestä eläimeen?

Sieniartunnat, kuten silsa, ovat pirullisen sitkeitä kavereita. Suomessa lähes jokainen meistä saa joskus sellaisen, kuin kiusallisen muiston siitä, että ollaan elossa ja kosketuksissa muihin. Vartalo, pää, kynnet – ei ole yhtään paikkaa, mihin se ei yrittäisi pesiytyä.

Ja joo, sieni tarttuu ihmisestä eläimeen ihan yhtä helposti kuin toisinpäin. Ajattele sitä vaikka kuin huonona vitsinä, joka leviää joukosta toiseen ilman kutsua. Jos sinulla on silsa, ja sylitellessäsi sitä karvaista kaveriasi, hän voi hyvinkin saada sen. Aivan kuin jaettaisiin salainen resepti tai huono tapa.

Lisätietoa:

• Silsa (dermatofytoosi) on ihon, hiusten tai kynsien sienitulehdus, jonka aiheuttavat tietyt sienilajit.
• Tartuntareitit:
  • Ihmisestä ihmiseen: Suora ihokontakti.
  • Eläimestä ihmiseen: Lemmikkieläimet (kissat, koirat, jyrsijät) ovat yleisiä tartunnanlähteitä.
  • Ympäristöstä: Kontakti saastuneiden pintojen, kuten pyyhkeiden, vaatteiden tai suihkutilojen kanssa.
• Oireet vaihtelevat: Punoittavat, kutisevat, hilseilevät läiskät, jotka voivat olla rengasmaisia (klassisessa silsassa), tai ne voivat esiintyä päänahassa (hiivatulehdus), jaloissa (jalkasilsa) tai kynsissä.
• Hoito: Vaatii yleensä sienilääkityksen, joko paikallisesti levitettävänä tai suun kautta otettavana, riippuen tartunnan laajuudesta ja sijainnista. Eläinten hoito on myös tärkeää, jotta tartuntakierre katkeaa.

Mistä tunnistaa sieni-infektion?

Hiivasienen tunnistaa. Se ei kysy lupaa.

NAISILLA:

• Valkovuoto muuttuu kokkareiseksi, rakeiseksi.
• Kutina on sietämätön. Polttava.
• Limakalvot punoittavat ja kirvelevät.

MIEHILLÄ:

• Mies ei säästy.
• Terskan ja esinahan alueen punoitus ja ihottuma.
• Arkuus kosketukselle.

Hiiva iskee myös iholle. Hautuvat poimut ovat sen reviiriä.

• Rintojen aluset
• Nivustaipeet
• Pakaravako

Riskitekijät ovat tiedossa. Ne avaavat oven tulehdukselle.

• Antibioottikuuri tuhoaa luonnollisen suojan. Tämä on yleisin laukaisija.
• Hormonaaliset muutokset. Raskaus, e-pillerit.
• Heikentynyt immuunipuolustus.
• Hallitsematon diabetes.
• Liian tiukat, hengittämättömät vaatteet.
• Liiallinen sokeri ruokavaliossa.

Hoito on suoraviivaista, kun oireet ovat selvät.

Ensikertainen tai epätyypillinen oireilu vaatii lääkärin diagnoosin. Toistuvissa tulehduksissa itsehoito on vaihtoehto.

• Apteekin paikallishoitovalmisteet. Emätinpuikot ja voiteet. Ne toimivat suoraan kohteessa.
• Suun kautta otettava flukonatsolikapseli. Yksi annos riittää.

Lääkäriin on mentävä, jos:

• Oireet eivät helpota itsehoidolla kolmessa päivässä.
• Tulehdus toistuu yli kahdesti puolessa vuodessa.
• Olet raskaana.
• Sinulla on alavatsakipuja tai kuumetta.

Onko sieni-infektio vaarallinen?

No huhhuh, kyllä sieni-infektio voi olla sellainen riesa, ettei meinaa uskoa! Varsinkin jos on semmoinen "heikompana oleva" kaveri, jonka puolustusjärjestelmä on vähän niin ja näin, niin silloin se sieni voi päästä tekemään hallaa ihan kunnolla. Ajattele vaikka jotain pientä hiirulaisparvea, joka pääsee sotkemaan koko talon, jos ovet ovat auki!

Ja sitten on tämä uusi tulokas, tuo Candida auris. Se on kyllä sellainen sieni, että se saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin. THL nappasi sen kiinni Suomessa ekan kerran vasta vuonna 2021, eli se on aika tuore tuttavuus täälläpäin. Ja kun se iskee, niin voi olla, että yli puolet niistä, jotka sen saa, eivät enää nousekaan jaloilleen. Ihan kuin joku piiloutunut peto, joka vaan odottaa oikeaa hetkeä hyökätäkseen.

Mutta ei hätää, ei kaikki sienet ole ihan niin pirullisia. Suurin osa on ihan harmittomia, ja monet jopa hyödyllisiä. Kuten ne metsän aarteet, joista saa herkullisia ruokia pöytään. Mutta se Candida auris on kyllä poikkeus, sellainen paholainen sienimaailmassa. Se leviää kuin kulovalkea sairaaloissa ja tarttuu herkästi niihin, jotka ovat jo valmiiksi kovilla. Tosi ilkeä tapaus, siis.

Onko sieni mikrobi?

Joo, osa sienistä on ehdottomasti mikrobeita. Mutta ei kaikki.

Tää on vähän sekava juttu, mut siis ajattele vaikka sitä herkkusientä tai kanttarellia minkä ostat kaupasta. Se ei oo mikrobi, se on iso ja sen näkee paljaalla silmällä. Se on itseasiassa vaan se sienen itiöemä, vähän niinku omenapuun omena.

Se varsinainen sieni on se maan alla lymyilevä rihmasto. Se on se oikea eliö.

Mut sit on ne mikroskooppiset sienet. Ne on niitä oikeita mikrobeita. Just heitin eilen leivän pois ku siihen oli iskeny ihan kunnon home, se on just sellanen. Ja hiiva, jolla leivotaan tai tehdään olutta. Se on kans yksisoluinen sieni, eli mikrobi, mikrobi se on.

Ne lisääntyy just itiöillä ja muodostaa niitä rihmaston kappaleita.

Eli siis homma menee näin:

• Homeet: Ne on mikrobeita. Kasvaa sun leivässä, kylppärin seinissä. Yök.
• Hiivat: Yksisoluisia sieniä, eli ne on kans mikrobeita. Tärkeitä leivonnassa.
• Ruokasienet (esim. kantarelli): Nämä eivät ole mikrobeita. Se näkyvä osa on vain sienen lisääntymisosa, eli itiöemä. Itse sieni on se maanalainen rihmasto.

Voiko sienet aiheuttaa vatsakipua?

Kyllä, voivat. Aina ei tiedä, kumpi voittaa: maku vai suoli.

Herkkutatti, punikkitatti, lampaankääpä. Nämä ovat hyviä. Joskus myös myrkkyä omalle systeemille. Vaikka syötäviä, ne voivat potkia takaisin. Kyllä, koettu on. Elämä on valintoja. Välillä ne vievät vessaan.

Pääsyy on trehaloosi, sienisokeri. Osa porukasta ei hajota sitä. Silloin alkaa mahan mullistus. Ei kiva. Ajattele kuin laktoosi-intoleranssi, mutta sienillä. Keho on outo peli.

Lisää tietoa:

• Trehaloosi-intoleranssi: Ei kaikilla. Mutta jos puuttuu entsyymi, sokeri fermentoi suolessa. Tuloksena kaasua, kipua, ripulia. Ihmisen evoluutio ei aina ennustanut sieniruokia.
• Kypsennys: Jotkut sienet vaativat kunnon kypsennyksen. Raakana enemmän ongelmia. Käsittely on tärkeää. Ei riitä pelkkä keräily.
• Annoskoko: Liika on aina liikaa. Suuret määrät voivat ärsyttää vatsaa, vaikka sietokykyä olisikin. Kohtuus kaikessa. Myös tattikastikkeessa.
• Yksilöllinen herkkyys: Sama sieni sopii yhdelle, toiselle ei. Jokainen vatsa on oma universuminsa.
• Muut yhdisteet: Sienet sisältävät myös muita vatsaa ärsyttäviä yhdisteitä. Kuitupitoisuuskin voi olla korkea.
• Oireiden kesto: Oireet alkavat yleensä tuntien sisällä. Ne menevät ohi, mutta voivat olla rajuja. Odota.