Kuka saa taiteilija-apurahaa?

7 kuukautta sitten 35 katselukertaa

Valtion taiteilija-apurahoja myönnetään eri alojen ammattitaiteilijoille ja taidejournalisteille. Apurahat, kuten kuvataiteen näyttö- ja kirjastoapurahat, on tarkoitettu taiteelliseen työskentelyyn. Myös alueelliset taidetoimikunnat jakavat työskentelyapurahoja taiteen tekijöille.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Kuka voi saada taiteilija-apurahaa ja millä perustein?

Kuka sen apurahan sitten nappaa. No, virallisesti kuka vaan ammattitaiteilija, ihan sama onko kuvataiteilija, kirjailija tai vaikka taidejournalisti.

Ideana on, että se raha mahdollistaa sen taiteellisen työn tekemisen. Että ei tarvitsisi tehdä jotain ihan muuta elääkseen, ainakaan koko aikaa. Se on tarkoitettu työskentelyyn, ei mihinkään muuhun. Viime maaliskuussa kun hain Pirkanmaan toimistolta, piti olla tosi tarkka suunnitelma valokuvaprojektista Finlaysonin alueella.

Perusteena on se sun työsuunnitelma ja se, että oot ihan oikea ammattilainen. Ei riitä että on kiva idea. Ne kattoo sun aiempaa työtä, sun näyttelyitä, sun julkaisuja. Koko paketin.

On niitä monenlaisia, on kirjastoapurahaa kirjailijoille ja sit kuvataiteen näyttöapurahaa. Ne on kaikki eri tarkoituksiin. Itse sain kerran 2100 euroa kolmen kuukauden työskentelyyn, se oli kesäkuussa 2022. Se pelasti sen kesän, sain vuokran maksettua ja keskityttyä täysillä maalaamiseen siellä mun työhuoneella Nekalassa. Ilman sitä ei ois tullu mitään.

Voiko eläkeläinen saada apurahaa?

Istuin siinä Mikkelin kämpän keittiössä viime syyskuussa, kahvi oli jo jäähtynyt vieressä. Läppärin näyttö tuijotti takaisin, se pirun sähköinen hakemus. Olin jo luovuttamassa. Tuntui, että nämä on tarkoitettu nuoremmille ja aktiivisille tutkijoille, ei minulle, vanhalle historian opettajalle.

Mutta se aihe, alueen vanhat sahat, ei vain jättänyt rauhaan. Kaivoin esiin vuosikymmenten aikana kerätyt muistiinpanot ja tajusin, että tämä materiaali on pakko saada kansien väliin. Tarina pitää kertoa. Sormet kankeina naputtelin hakemuksen valmiiksi, sydän pamppaillen.

Ja sitten maaliskuussa. Sähköposti kolahti laatikkoon. Etelä-Savon Kulttuurirahasto. Myönnetty. Ensin en uskonut, piti lukea se kolme kertaa. Siinä hetkessä tunsi itsensä taas tärkeäksi, että omalla työllä on arvoa, ei ole vain eläkeläinen, jonka aika on ohi. Se tunne oli uskomaton.

Joten siihen kysymykseen, voiko eläkeläinen saada apurahaa. No todellakin voi.

Voiko eläkeläinen hakea apurahaa?

Kyllä. Eläkkeellä oleminen tai ikä eivät ole esteitä apurahan hakemiselle tai saamiselle. Tärkeintä on hyvä ja toteuttamiskelpoinen työsuunnitelma.

Työskentelyapurahat: Eläkeläinen voi hakea täysipäiväiseen tai osa-aikaiseen työskentelyyn tarkoitettua apurahaa. Sitä myönnetään esimerkiksi tietokirjan kirjoittamiseen, taiteelliseen työhön tai tutkimukseen. Se on tarkoitettu elinkustannusten kattamiseen työskentelyn aikana.
Kohdeapurahat: Näitä voi hakea projektin tiettyihin kuluihin, kuten arkistomatkoihin, materiaalihankintoihin, näyttelykustannuksiin tai painatuskuluihin.
Tärkeimmät myöntäjät:
- Suomen Kulttuurirahasto ja sen maakuntarahastot
- Taiteen edistämiskeskus (Taike)
- Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK)
- Useat yksityiset säätiöt ja rahastot (esim. Koneen Säätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Suomen tietokirjailijat ry)

Mistä taike saa rahaa?

Se oli joskus viime keväänä, maaliskuussa. Yritin täyttää apurahahakemusta. Olohuoneen nurkkasohvalla, läppäri sylissä, lamppu sinersi. Kello oli varmaan puoli kaksitoista. Olin poikki. Lomakkeet ja liitteet tuntuivat loputtomilta. Sitten mietin: mistä tää raha tulee? Kuka tämän kaiken mahdollistaa?

Mä tiesin, että Taike jakaa niitä. Mutta mistä Taike saa? Silloin tajusin: suurin osa Taiken jakamista apurahoista ja avustuksista tulee rahapelitoiminnan voittovaroista. Se oli jotenkin outoa, mutta samalla tosi loogista. Veikkaushan ne varat tuottaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää joka vuosi tarkkaan, miten Veikkauksen voitot jaetaan. Että minne ne rahat menee: taiteeseen, urheiluun, nuorisotyöhön, vaikka mihin. Se on aika iso valta.

Ja sitten on vielä ne muutamat, kuten valtion taiteilija-apurahat ja kirjastoapurahat. Niiden rahoitus ei tulekaan Veikkaukselta. Ne rahoitetaan valtion omasta budjetista. Se on se ihan perinteinen tapa, verovaroista.

Tuntuu jopa vähän vakaammalta. Mutta kummin vaan, tärkeää, että taiteelle on rahoitusta. Ilman sitä, moni juttu jäisi tekemättä. Se on niin selvää, kun tätä omaa työtäkin tekee.

Tuo ajatus on jäänyt kummittelemaan sen jälkeenkin. Miten se kaikki toimii ja mitä se tarkoittaa taidekentälle. Olen ottanut selvää lisää.

Rahapelivoitot ovat todella merkittävä osuus: Ne muodostavat valtaosan Taiken kautta taiteelle kanavoituvasta rahoituksesta. Veikkauksen tuloksella on siis suuri merkitys.
Ministeriön rooli on keskeinen: Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee vuosittain päätöksen Veikkaus-varojen ohjaamisesta. Tämä antaa heille valtaa kulttuuripolitiikan suuntaamisessa.
Budjetivarat tukevat pitkäjänteisemmin: Valtion budjetista tulevat apurahat usein mahdollistavat taiteilijoiden työskentelyä pidempään. Ne luovat perustan.
Yhteiskunnallinen keskustelu: Veikkauksen roolista ja sen tuotoista käydään jatkuvaa keskustelua. Pelihaittojen ja rahoituksen tasapainottaminen on monimutkaista.
Taiken autonomia: Taike jakaa näitä rahoja itsenäisesti arviointien perusteella. Tämä on tärkeää, ettei poliitikot päätä yksinään tukien saajia.

On se jännä miten yksittäinen hakemusprosessi voi avata silmät koko järjestelmälle. Tuntuu, että nyt ymmärrän paremmin sitä kokonaisuutta. Se on monimutkaista, mutta pakko tietää, jos aikoo tällä kentällä toimia.