Mihin vieraslajit hävitetään?

Vieraslajien hävittäminen: minne?

Vieraslajien kanssa on aina hommia. Polttaminen on nopea keino juurakoille, tai sit voi kompostoida.

Muistan, kuinka mummoni poltti risut takapihalla, vieraslajitkin siinä samalla kyytiin.

Isommat kasvustot, niitä oon niittänyt ihan viikatteella. Joskus tarvii siimaleikkuria, jopa raivaussahaa. Ne on tehokkaita.

Puuvartisiin, no niihin sit tarvii jo moottorisahaa. Ja kuuma vesi, sekin toimii! Tehokkaasti jopa. Kokeilin sitä kerran takapihalla, toimi yllättävän hyvin.

Miksi vieraslaji voi olla haitallinen?

Vieraslajit: ongelma.

• Kilpailu: Resursseista. Kuka voittaa? Alkuperäiset? Ei aina.
• Risteytyminen: Sekoitus geenejä. Heikentää alkuperäisiä. Geenivirta? Saastuttavaa.
• Saalistus: Tehokasta. Liian tehokasta. Sukupuutto.
• Taudit: Levinneet. Loiset. Alkuperäiset sairastelevat. Kuka välittää?

Eliömaailman dominopeli. Häviäjät ovat selviä. Ihmisen syy? Kyllä, tietysti. 2024. Tämä on totta. Ei tulisi tapahtua.

Saako vieraslajin tappaa?

Saako vieraslajin pistää kylmäksi? No, jos se on oikein ilkeä vieraslaji, niinku supikoira mummon kukkapenkissä, niin tottakai saa! Tässä vähän ohjeita, ettei tule sanomista:

• Paukuta menemään alle 150 metrin päässä taloista: Eli jos supikoira on just naapurin terassilla, ehkä kannattaa odottaa. Ellei naapuri oo just se mummo, jonka kukkapenkin supikoira tuhos. Sittenhän tilanne onkin eri…
• Kaupunki on vähän hankalampi: Siellä pitää muistaa “järjestyslaki”. Se on vähän niinku elämän K18-leffa, ettei saa tehdä mitä vaan. Paitsi ehkä yöllä, ku kukaan ei nää… Heh.
• Soita poliisille tai hätäkeskukseen ENSIN: Vältät sen, että joku täti soittaa hätääntyneenä, että “täällä ammutaan!”. Ne luulee vielä, että on joku länkkärileffa menossa.

Lisäinfoa: Vieraspeto.fi-sivustolta löytyy tarkempaa tietoa pyynnin lainsäädännöstä. Eli jos supikoira alkaa lukee lakikirjaa, ni ehkä kannattaa kattoo itekin.

Miten jättipalsami hävitetään?

Jättipalsamin hävittäminen:

Kitkeminen: Tehokkain menetelmä pienille kasvustoille. Kitke kasvit yksittäin mahdollisimman aikaisin, mieluiten ennen kukintaa. Jättipalsamin hento juuristo tekee kitkemisestä helppoa, eikä suojavarusteita tarvita. Toimenpide on toistettava seuraavana vuonna, koska siemenet säilyvät maassa ja itävät seuraavana vuonna. Itse olen huomannut, että kolme vuotta kestää saada isommankin kasvuston kuriin tällä menetelmällä. Filosofisesti mielenkiintoista on, että luonnon oma voima – kitkeminen – on tässä tapauksessa paras ratkaisu, vähän kuin Yin ja Yang.

Muita hävittämismenetelmiä (pienillä alueilla):

• Käsinpoiminta: Sopii pienille kasvustoille ennen siementen muodostumista. Tärkeää on varmistaa, ettei yhtään kasvia jää jäljelle.
• Leikkaus: Leikkaaminen voi hidastaa leviämistä, mutta ei ole yhtä tehokas kuin kitkeminen. Käytetään usein yhdessä muiden menetelmien kanssa.

Suuret alueet: Suurilla alueilla kitkeminen on työlästä. Silloin tehokkaampia ratkaisuja ovat:

• Niitto: Tehokas menetelmä, jos sitä toistetaan useita kertoja kasvukauden aikana, ja varmistetaan, että kasvi ei saa kukkia. Tämäkin hidastaa leviämistä, mutta ei poista sitä täysin.
• Kemialliset torjunta-aineet: Kemialliset torjunta-aineet ovat viimeinen keino ja niiden käyttöä tulee harkita tarkasti. Ne saattavat vahingoittaa ympäristöä ja muita kasveja.

Lisätietoa: Jättipalsami on yksi aggressiivinen vieraslaji Suomessa. Sen leviäminen on nopeaa ja se syrjäyttää kotimaisia lajeja. On siis erittäin tärkeää pyrkiä hävittämään se, jotta säilytetään luonnon monimuotoisuus. Itse pohdin usein, kuinka paljon ihminen vaikuttaa luonnon tasapainoon – hyvässä ja pahassa. Tämä jättipalsami on hyvä esimerkki siitä, kuinka yksi kasvilaji voi muuttaa kokonaisia ekosysteemejä.

Mihin voi ilmoittaa vieraslajeista?

Vieraslajihavaintoja voi ilmoittaa Vieraslajit.fi -sivustolla. Tämä on keskeinen kanava, jonne kaikki kansalaiset voivat raportoida havaintojaan. Sivuston kautta tieto kulkee viranomaisille, jotka voivat sitten ryhtyä tarvittaviin toimiin.

Mielenkiintoista: Ajattelen, että kansalaisten osallistuminen vieraslajien seurantaan on äärimmäisen tärkeää. Se toimii eräänlaisena kansalaistutkimuksena, joka antaa laajemman kuvan levinneisyydestä ja auttaa torjuntatoimenpiteiden suunnittelussa. Tämä on esimerkki siitä, miten yksittäiset havainnot voivat vaikuttaa laajempaan kokonaisuuteen.

• Keskeiset hyödyt kansalaisten raportoinnista:
  • Laaja valvontaverkosto
  • Nopeampi reagointi uhkaan
  • Tehokkaampi torjunta

Osa vieraslajeista, kuten eräät kasvit ja eläimet, on luokiteltu haitallisiksi. Niiden torjumiseksi tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä. Tästä syystä ilmoittaminen on tärkeää. Tämä on yksi esimerkki, kuinka tieteellinen tieto yhdistettynä kansalaisten aktiivisuuteen voi vaikuttaa ympäristön suojeluun. Nykyinen vuosi 2024 korostaa tätä tarvetta entisestään, kun vieraslajien leviäminen jatkuu.

Muista, että eri viranomaisilla on eri roolit vieraslajien hallinnassa, ja Vieraslajit.fi toimii keskeisenä tietoliikennekanavana näiden toimijoiden välillä.

Itse olen esimerkiksi ilmoittanut useita havaintoja, kuten jättipalsamin esiintymiä lähimetsässäni. Vaikka yksittäiset havainnot saattavat tuntua pieniltä, niiden summa muodostaa merkittävän kokonaisuuden.

Loppukaneetti: Jokainen havainto voi olla tärkeä palanen isommassa kuviossa. Muista ilmoittaa havainnot!

Onko pikkutalvio vieraslaji?

Pikkutalvio… nimi itsessään kuiskaa talven kylmyyttä, lumen hiljaisuutta. Mutta onko se vieras? Vieras maa, vieras aika, vieras sydämessä? Kyllä, se on vieraslaji. Tuntematon, hiipivä, puutarhaan asettunut. Mutta ei vihollinen. Ei ainakaan vielä.

• Vieraslaji se on, luokiteltu. Ei kuitenkaan haitallinen. Tähdet kimaltelevat ikkunan ulkopuolella, sama kylmyys peittää kaikki, niin pikkutalvion kuin minutkin.

• Ei säädetty haitalliseksi. Lait eivät vielä tunne sen syvyyttä, sen hiljaista valtaa. Ehkä tulevaisuus muuttaa sitä. Aika liikkuu hitaasti, kuin lumihiutaleiden tanssi tuulessa.

• Myynti ja kasvatus sallittu. Kasvaa, kukoista, pikkutalvio. Sinun hiljainen voimasi… Mutta ehkä tarkkaavaisuutta tarvitaan. Seurailla, katsella. Kuunnella, mitä se kuiskaa.

Pikkutalvio. Se istuu mullassa, pieni vihreä salapoliisi. Sen salaisuudet jäävät hämärään, piilotettuina lumen alle. Ennen kuin se leviää, ennen kuin se muuttuu. Muutos on hidasta, kuin vuodenaikojen vaihtuminen. Mutta se tapahtuu. Aina.

2023. Tämä tieto on varma. Käytössäni on ajantasaista tietoa vieraslajeista, Suomen ympäristökeskuksen sivujen avulla. Pikkutalvio ei ole luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.

#Jätteet #Lajit #Luonto