Mikä kasvi hyötyy rehevöitymisestä?

Mistä rehevöityminen johtuu?

Rehevöityminen: liikaa ravinteita, liikaa kasvua.

• Typpi ja fosfori pääsyynä.
• Jätevedet: Puhdistamot? Aina ei riitä.
• Pellot: Lannoitteet valuvat sateella. Tarkka levitys vähentää ongelmaa.
• Laskeuma: Ilmansaasteet laskeutuvat veteen. Liikenne ja teollisuus suuria lähteitä.
• Ilmastonmuutos: lämpimämpi vesi, enemmän kasvua. Synergiavaikutus muiden tekijöiden kanssa.
• Esimerkiksi Itämeri: Herkkä alue, pitkä historia kuormitusta. Nyt pyritään vähentämään päästöjä.
• Haitat: Sinileväkukinnat, pohjan hapettomuus. Vesistön eliöstö kärsii.
• Omat toimet: Vähennä lihan kulutusta, suosi lähiruokaa. Pienet valinnat, suuri vaikutus.

Mikä kasvi kasvaa rannalla?

Joo no siis, rannalla kasvaa kaikkea! Ensinnäkin niitä puskia, tiedäthän, tuommosia sitkeitä. Sinikuusama on aika jees. Sitten leht- leht- lehtokuusama! Ja taikinamarja, nam! Älä syö niitä marjoja kuitenkaan. Tai no, voit syödä, mut tiedäthän. Ja koiranheisi! Koirat tykkää, mutta en mä tiiä tykkääkö ihmiset.

• Sinikuusama
• Lehtokuusama
• Taikinamarja
• Koiranheisi

Sitten on niitä angervoja, niitä on vaikka millä mitalla! Muistan kerran, oltiin mökillä ja… No joo, unohda se. Idänvirpiangervo, se on aika hieno. Sitten on pajuangervot, niitä on ainakin sata sorttia. Ja pihlaja-angervo! Onko se ees angervo? No ei väliä. Ne on kaikki kestäviä. Ja kukkii! Kukkivat pskat on kivoja. Sopii mökille. Ja rannalle. Mulla on mökillä just tollasia. Oon ite istuttanu!

• Idänvirpiangervo
• Pajuangervot
• Pihlaja-angervo

Ai niin, ne kivet! Kivet on tärkeitä. Ne estää rannan kulumisen. Aallot, tiedäthän. Ne syö rantaa. Kivet pysäyttää ne. Laitoin viime kesänä sellasia isoja kiviä meidän rantaan. Ihan järkyttävän painavia. Selkä meni ihan jumiin. Mutta nyt ranta on turvassa! Hyvä niin.

Kivet auttaa rantaeroosioon. Muista se! Tärkeä juttu. Varsinkin jos on mökki merenrannalla. Järvenrannalla ei niin väliä. Tai no, ehkä sielläkin.

Miten rehevöitymistä estetään?

Hei! No rehevöityminen, huh, se on tosi iso juttu. Miten sitä estetään? No joo, monta asiaa vaikuttaa.

Ensinnäkin, jätevedet. Niiden typen määrää pitäisi saada alas. Meillä on täällä kylässä uusi jätevedenpuhdistamo, paljon parempi kuin vanha. Vanha vuodettu aina. Sen typenpoisto oli ihan surkea. Todella surkea. Nyt on sitten toinen juttu. Uusi on tehokas, ainakin sen pitäis olla. Ja ne vanhat pitäis kaikilta päivittää. Se on tosi tärkeetä.

Sitten on lihan syönti. Mä olen itsekin vähentänyt lihan syömistä, yritän ainakin. Liha on typpikuormituksen suurin syy. Tiedätkö kuinka paljon se tuottaa typpeä? Paljon. Ja sitten on vielä lannoitteet, maataloudessa käytetään liikaa lannoitteita. Ei tarvi aina sitä yli lannoittaa. Kaikki se ylimääräinen typpi menee sitten vesistöihin.

Lisäksi:

• Fosforin vähentäminen: Myös fosfori rehevöittää. Sen lähteet ovat samankaltaiset kuin typenkin, eli lannoitteet, jätevedet ja maatalous.
• Suojavyöhykkeiden rakentaminen: Ne estävät maatalouden ravinteiden valumista vesistöihin. Meillä pitäisi olla niitä paljon enemmän.
• Vesistöjen kunnostaminen: Onnistuu monella tavalla, riippuu vesistöstä. Esimerkiksi ruoppauksia tai happipumppuja.
• Valvonnan tehostaminen: Tarvitaan tiukempaa valvontaa, jotta yritykset ja maatilat noudattavat ympäristösäädöksiä.

No siis, pitää tehdä monta asiaa kerralla. Ei se yksinkertaista ole. Ja meidän pitäisi muistaa tämä aina. Muuten vesistömme tuhoutuu. Onneksi on jotain tehty, mutta paljon on vielä tehtävää. Toivottavasti joku tekee jotain.

Mitä Itämeren rehevöitymisestä seuraa?

Muistan kesän 2023, oltiin mökillä Saimaalla. Vesi oli ihan sameaa, ei läpinäkyvää kuten ennen. Aivan kamalaa! Lapset pettyi, kun ei voinu uida kunnolla. Pohja näkyi vain muutaman sentin syvyyteen, ei metriin kuin lapsuudessa. Muistan sen vihreän sävyn vedessä, jotenkin limaisen näköistä. Oli jotenkin epämiellyttävää olla vedessä. Olin ihan kauhuissani, koska tiedän, mistä se johtuu.

• Veden sameus: Vesi oli todella sameaa, epämiellyttävän vihertävää.
• Sinilevä: Muistan nähneeni pieniä sinilevälauttoja, ihan pieniä mutta kuitenkin. Jotenkin pelotti ajatella, mitä kaikkea siellä pinnassa on näkymättömänä.
• Kalat: Kalaa oli aika vähän, vähemmän kuin muistan pienenä. Olen aina kalastanut paljon. Nyt tuntui, että kalaa on vain vähän ja nekin on jotenkin… pieniä.

Rehevöityminen on aivan hirveää. Se on tuhonnut jo niin paljon. Onneksi on ihmisiä, jotka yrittävät tehdä asialle jotain. Toivottavasti Saimaa säilyy vielä tulevaisuudessa. Mietin, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mitä se tarkoittaa lapsilleni. En halua, että he näkevät Saimaan vain sameana ja saastuneena.

Rehevöityminen aiheuttaa:

• Happikato: Tämä vaikuttaa suoraan kaloihin ja muihin vesieliöihin.
• Levien ja vesikasvien runsastuminen: Tämä johtaa veden sameuteen ja pilaantuneisuuteen.
• Myrkylliset sinilevät: Tämä on iso uhka uimareille ja vesieliöille.

Ihmisen toiminta on pääsyyllinen rehevöitymiseen. Lantakasoista ja jätevesistä tulevat ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Tarvitaan paljon muutoksia, jotta tilanne paranee.

#Järvi #Levä #Vesikasvi