Missä kaupungissa Saimaa on?

53 katselukertaa
Kysymykseen siitä, missä kaupungissa saimaa on, vastaus kattaa useita Itä-Suomen kaupunkeja kuten Lappeenrannan, Savonlinnan ja Mikkelin laajalla vesistöalueella. Suomen suurin järvi koostuu todellisuudessa yli 120 erillisestä altaasta ja saaria tällä sokkeloisella alueella on peräti 13 710 kappaletta. Saimaannorpan kanta on 530 yksilöä vuonna 2025 ja rantaviivaa on yhteensä 14 850 kilometriä useiden eri kuntien ja kaupunkien rannoilla.
Kommentti 0 tykkäystä

missä kaupungissa saimaa on? Lappeenranta ja Mikkeli

missä kaupungissa saimaa on? Moni matkailija erehtyy luulemaan, että tämä vesistö rajoittuu vain yhteen paikkaan. Oikean tiedon hallinta auttaa suunnittelemaan matkoja paremmin ja välttämään navigaatiovirheitä sokkeloisilla vesillä. Vesistön laajuuden ymmärtäminen suojaa hämmennykseltä siirryttäessä alueelta toiselle. Tutustu laajaan järvialueeseen perusteellisesti turvallisuuden takia.

Saimaa ei ole vain yhden kaupungin järvi

Saimaan sijaintia ei voi tiivistää vain yhteen pisteeseen kartalla, sillä se on vesistöalue, joka levittäytyy useiden kaupunkien ja kuntien alueelle. Kun kysytään, missä kaupungissa Saimaa on, vastaus riippuu siitä, mitä järven osaa tarkastellaan - keskeisimmät rannikkokaupungit ovat Lappeenranta, Imatra, Savonlinna, Mikkeli ja Varkaus.

Tämä Euroopan neljänneksi suurin järvi on itse asiassa monimutkainen sokkelo, jota kutsutaan usein Suur-Saimaaksi. Sen rantaviivaa on peräti 14 850 kilometriä, mikä on enemmän kuin monilla valtameren rannikoilla. Saaria on Suur-Saimaan alueella noin 13 710 kappaletta, joten kyseessä on todellinen sisävesien labyrintti. Valtava [2] mittakaava tarkoittaa, että voit ajaa tuntikausia kaupungista toiseen ja olla silti saman järven rannalla.

Nyt kun mietin omaa ensimmäistä reissuani Saimaalle, muistan kuinka hämmentynyt olin. Ajoin Lappeenrannasta Savonlinnaan ja oletin, että välissä on useita eri järviä. Mutta ei - se oli samaa valtavaa vesistöä koko matkan. Se on sokkelo. Syvin kohta, 86 metriä, sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä Mikkelin Ristiinassa [3]. Tämä syvänne on vain yksi esimerkki järven monimuotoisuudesta.

Saimaan rannalla sijaitsevat tärkeimmät kaupungit

Saimaa jaetaan usein eteläiseen, keski- ja pohjoisosaan, ja jokaisella alueella on oma pääkaupunkinsa. Etelässä Saimaan porttina toimii Lappeenranta, joka on tunnettu historiallisesta linnoituksestaan ja vilkkaasta matkustajasatamastaan. Imatra taas sijaitsee Saimaan laskujoen, Vuoksen, alkupisteessä ja on kuuluisa mahtavasta koskestaan.

Savonlinna on kenties tunnetuin Saimaan kaupunki kansainvälisesti, kiitos sen keskellä vettä kohoavan Olavinlinnan. Savonlinnan sijainti on ainutlaatuinen, sillä kaupungin keskusta on rakennettu saarille ja veden ympäröimäksi. Mikkeli ja Varkaus täydentävät kokonaisuuden pohjoisemmassa. Mikkelin satamasta pääsee suoraan Saimaan sydämeen, kun taas Varkaus on perinteinen teollisuuskaupunki, jonka kanavat ja vesireitit ovat osa Saimaan syväväylää.

Mutta tässä on eräs mielenkiintoinen seikka, jonka monet ensikertalaiset ohittavat - ja kerron tästä tarkemmin alempana matkailuvinkkien yhteydessä. Kyse on siitä, miten kaupunkien väliset erot vaikuttavat siihen, mitä Saimaalla todellisuudessa koet.

Labyrintti, jota kutsutaan Suur-Saimaaksi

Monet matkailijat - minä mukaan lukien ennen kuin todella tutustuin alueeseen - kuvittelevat Saimaan olevan yksi selkeä järviallas. Todellisuudessa se koostuu yli 120 erillisestä järvialtaasta, jotka ovat samassa tasossa. Tämä tarkoittaa, että vesi virtaa vapaasti altaasta toiseen ilman putouksia tai patoja. Suur-Saimaan kokonaispinta-ala on noin 4 400 neliökilometriä, mikä tekee siitä Suomen suurimman. [4]

Saimaan sokkeloisuus on sen suurin vahvuus, mutta myös haaste navigoinnille. Jos lähdet veneellä liikkeelle, eksyminen on helppoa ilman kunnon karttaa tai plotteria. Toisaalta juuri tämä pirstaleisuus tarjoaa täydellisen elinympäristön saimaannorpan kaltaisille harvinaisuuksille. Saimaannorpan kanta-arvio vuodelle 2025 oli 530 yksilöä, ja kanta on ollut hitaassa kasvussa suojelutoimien ansiosta. [5]

Totta puhuen Saimaa tuntuu joskus enemmänkin sisämereltä kuin järveltä. Kun seisot Lappeenrannan satamassa ja katsot pohjoiseen, horisontti katoaa saarten taakse. Se on näky, johon ei kyllästy koskaan. Mutta muista tämä: vaikka Saimaa on kaikkialla, jokainen sen kaupunki tarjoaa täysin erilaisen tunnelman.

Saimaan kaupunkien vertailu matkailijalle

Valinta Saimaan kaupunkien välillä riippuu siitä, etsitkö historiallista tunnelmaa, vilkasta kaupunkikulttuuria vai puhdasta luontoa.

Savonlinna (Kulttuurin ja historian keskus)

Kansainvälinen, historiallinen ja romanttinen

Olavinlinna ja oopperajuhlat

Keskellä järveä, useilla saarilla

Lappeenranta (Saimaan portti etelässä)

Leppoisa karjalainen ilmapiiri ja vilkas satama

Linnoitus, hiekkalinna ja Saimaan kanava

Saimaan eteläisin ranta

Mikkeli (Luonnon ja kartanoiden kaupunki)

Hienostunut, perinteikäs ja rauhallinen

Kenkiäveron pappila ja sodanaikainen päämaja

Saimaan luoteisrannalla

Savonlinna on paras valinta ensikertalaiselle, joka haluaa nähdä klassisia Saimaa-maisemia. Lappeenranta taas palvelee loistavasti matkailijoita, jotka nauttivat satama-elämästä ja historiallisista kaupunkikierroksista. Mikkeli tarjoaa syvemmän katsauksen suomalaiseen kartanokulttuuriin ja sotahistoriaan.

Antin ja Liisan Saimaa-kierros: Harhakuvitelmista todellisuuteen

Antti ja Liisa, pariskunta Helsingistä, suunnittelivat viikonloppumatkaa Lappeenrantaan nähdäkseen Saimaan. He uskoivat, että päivä Lappeenrannassa riittäisi koko järven kokemiseen, ja varasivat hotellin vain yhdeksi yöksi. He eivät tajunneet Saimaan olevan yli 4 000 neliökilometrin laajuinen kokonaisuus.

Ensimmäisenä päivänä he huomasivat, että Lappeenranta tarjosi upean näkymän, mutta Saimaa jatkui silmänkantamattomiin. He yrittivät ajaa katsomaan norppia Puumalaan, mutta matka kesti kauemmin kuin he luulivat ja norpat pysyivät piilossa helteen vuoksi.

He tajusivat, että Saimaa vaatii aikaa ja useamman tukikohdan. He peruivat paluumatkan ja ajoivat Savonlinnaan. Siellä he vuokrasivat kajakin ja meloivat hiljaa rantoja pitkin, mikä oli täysin eri kokemus kuin risteilyalus Lappeenrannassa.

Lopulta viikon matka opetti heille, että Saimaa on kymmenien kaupunkien ja kylien verkosto. He onnistuivat näkemään norpan vilaukselta Pihlajavedellä ja palasivat kotiin tietäen, että Saimaa on ennemminkin mielentila kuin yksi tietty kaupunki.

Jos haluat syventyä tarkemmin yksittäisiin kohteisiin, katso myös Onko Savonlinna Saimaan rannalla?

Keskeiset kohdat lyhyesti

Saimaa on usean kaupungin yhteinen järvi

Järvi koskettaa viittä suurta kaupunkia ja kymmeniä kuntia, joten sen voi kokea monessa eri paikassa.

Kyseessä on Euroopan neljänneksi suurin järvi

Noin 4 400 neliökilometrin pinta-ala ja lähes 15 000 kilometriä rantaviivaa tekevät siitä Suomen ylivoimaisesti suurimman vesistön.

Savonlinna on Saimaan sydän

Jos haluat kokea järven parhaat puolet yhdellä kertaa, suuntaa Savonlinnaan, joka sijaitsee keskellä vesistöä.

Muut kysymykset

Onko Saimaa vain Lappeenrannassa?

Ei ole, vaikka Lappeenranta onkin suurin kaupunki Saimaan rannalla. Järvi on niin suuri, että se ulottuu myös muun muassa Imatran, Savonlinnan, Mikkelin ja Varkauden alueille.

Missä kaupungissa on paras mahdollisuus nähdä saimaannorppa?

Savonlinna ja sen lähikunnat, kuten Puumala ja Enonkoski, ovat parhaita paikkoja. Erityisesti Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot ovat norpan keskeisimpiä elinalueita.

Miten pääsen kaupungista toiseen Saimaalla?

Kaupunkien välillä kulkevat hyvät maantiet, mutta kesäisin hienoin tapa on matkustaa laivalla. Esimerkiksi Savonlinnan ja Kuopion tai Savonlinnan ja Punkaharjun välillä kulkee perinteisiä sisävesilaivoja.

Viitetiedot

  • [2] Jarviwiki - Saaria on Suur-Saimaan alueella noin 13 710 kappaletta, joten kyseessä on todellinen sisävesien labyrintti.
  • [3] Jarviwiki - Syvin kohta, 86 metriä, sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä Mikkelin Ristiinassa.
  • [4] Fi - Suur-Saimaan kokonaispinta-ala on noin 4 400 neliökilometriä, mikä tekee siitä Suomen suurimman.
  • [5] Metsa - Saimaannorpan kanta-arvio vuodelle 2025 oli 530 yksilöä, ja kanta on ollut hitaassa kasvussa suojelutoimien ansiosta.