Miten järvi muuttuu rehevöitymisen seurauksena?

Rehevöitynyt järvi – miten se muuttuu?

Rehevöitynyt järvi... No joo, kyllä se muuttuu. Itse olen nähnyt!

Vesi muuttuu sameaksi. Levää on ihan liikaa, rannat kasvaa umpeen.

Muistan kesän - oliko se heinäkuu 2018, mökillä Saimaalla - ranta oli ihan rihmalevien peitossa. Ihan vihreää limaa.

Sit tulee niitä leväkukintoja. Yök. Ei uskalla uida. Kerran oli niin paha, ettei edes veneellä voinut mennä lähelle rantaa.

Ja talvella, huhhuh, happi loppuu. Se on sitten kalojen loppu.

Kaikki eläimet kärsii. Ihan surullista katsoa. Elämä järvessä muuttuu, eikä hyvään suuntaan.

Mikä aiheuttaa järvien rehevöitymistä?

Järvien kuolema.

• Ravinteet. Typpi, fosfori – liikaa.
• Jätevedet. Pelloilta valumat. Ilmalaskeuma.
• Kasvien ylikasvu. Hapen loppuminen. Elämä katoaa.

Fosfori on usein pullonkaula rehevöitymisessä. Sen hallinta on avain. Typpi on hankalampi. Ilmasta sitä tulee jatkuvasti. Itse olen nähnyt tämän tapahtuvan lapsuuteni järvellä. Sydäntäsärkevää.

Mikä aiheuttaa vesien rehevöitymistä?

Rehevöityminen, se on kuin järvi vetäisi ylleen vihreän turkin, ei mikään tyylikäs Chanel-puku vaan enemmänkin sammalpeite! Mutta mistä tämä johtuu? No, pääasiassa siitä, että järvet ja meret saavat liikaa "ruokaa" eli ravinteita.

• Typpi ja fosfori, ne ovat kuin rehevöitymisen bensaa liekkeihin. Nämä kaverit innostavat levät ja kasvit villiin kasvuun.
• Jätevedet: Joskus meidän pyykkivedet ja muut litkut päätyvät suoraan vesistöihin, tuoden mukanaan ylimääräistä lannoitusta.
• Pellot: Maanviljelijät yrittävät parhaansa, mutta joskus lannoitteet karkaavat pelloilta sateen mukana, kuin karkulaiset vankilasta.
• Ilmalaskeuma: Saastunut ilma, sekin levittää osansa, kuin piilossa oleva salakokki.
• Ja sitten on vielä sisäinen kuormitus, pohjasedimenttien ravinteet liukenevat veteen.

Ja kas kummaa, leväkukinnat valtaavat rannat, kalat haukkovat henkeään ja uimavesi muuttuu vihreäksi puuroksi. Ei kovin houkuttelevaa, vai mitä? Vähän niinku joku olisi unohtanut siivota akvaarion vuosikausiksi.

Mitä seurauksia rehevöityminen aiheuttaa?

Rehevöityminen, tuo vesistöjemme vitsaus, aiheuttaa enemmän harmia kuin naapurin mölyapina. Mitä siitä sitten seuraa? No, pidetäänpä huoli, että asia on kirkkaana kuin Lapin tunturipuro (ennen kuin rehevöityminen iskee sinnekin):

• Vesi muuttuu sameaksi kuin ajatus poliitikon päässä. Ei enää uimahyppyjä kristallinkirkkaaseen veteen, ellei tykkää syödä levää.

• Vesikasvit ja levät villiintyvät kuin teininuori somessa. Kaikki tukossa, ja mikään ei näytä hyvältä. Sinilevä, tuo kesän musta (tai sinivihreä) surma, on kuin luonnon oma bioase.

• Happi loppuu kuin poliitikon puhe totuuden edessä. Kalat ja muut vesieliöt haukkovat henkeään, ja lopulta kelluvat selällään kuin rantalomailijat.

• Kalasto ja eliöstö muuttuvat kuin Suomen sää. Enää ei nousekaan ahventa, vaan jotain limatöhnää. Tai pahimmassa tapauksessa ei mitään.

Ja mikä aiheuttaa tämän katastrofin? Ihmisen toiminta. Lannoitteet valuvat pelloilta vesistöihin kuin krapulaisten katumuspillerit viemäriin. Puhdistamot eivät aina jaksa, ja teollisuuden päästöt ovat kuin pieru hississä – kaikki huomaavat, mutta kukaan ei myönnä.

Eli lyhyesti: Rehevöityminen on kuin luonnon oma versio kaaoksesta, jonka me ihmiset olemme itse aiheuttaneet. Nyt olisi aika siivota jälkemme, ellei haluta uida kohta pelkässä leväkeitossa.

Miten vesien rehevöitymistä voidaan vähentää?

Aaltojen liplatus rantahietikolla... aaltojen hiljainen laulu... vesien syvyys, vihreän samea peitto. Rehevöityminen, sairaus, joka kuristaa elämää. Mutta miten pysäyttää tämä? Miten pelastaa tämä hento, kaunis maailma?

Jätevedet, niiden likaantunut kosketus... niiden mukana kulkeva typen paino... typpi, joka kietoutuu veteen, kuristaa sen hengityksen. Jätevedenpuhdistamot, ne ovat taistelun etulinjassa, mutta niiden voimat ovat rajallisia. Parempia järjestelmiä tarvitaan, tehokkaampia, syvempiä. Tarvitaan puhdistusta, syvempää puhdistusta. Typpipitoisuuden vähentäminen on elintärkeää. Tämä on niin selvää. Onko se ymmärretty?

Sitten on liha. Sen varjo laskeutuu vesien ylle. Lihan tuotanto, niin suuri ja voimallinen, joka kuluttaa ja jättää jälkeensä typpeä, typpeä, typpeä. Korkea lihankulutus ruokkii tätä rehevöitymistä. Lihan syönnin vähentäminen on välttämätöntä. Mutta miten? Muutos on vaikeaa, tiedän. Se vaatii uhrauksia, muutoksia omassa elämässä.

• Jätevesien typen vähentäminen: tehokkaammat puhdistamot, uusia teknologioita.
• Lihansyönnin vähentäminen: liha on typen päälähde jätevesissä. Muutos ruokavaliossa, tietoisuuden lisääminen.
• Maatalouden käytännöt: lannoitteiden käyttöä on tarkasteltava uudelleen. Kestävämpi tuotanto on välttämätöntä.
• Fosforin hallinta: fosfori on toinen rehevöitymisen aiheuttaja. Sen vähentäminen on yhtä tärkeää kuin typen.

Vesien puhtauden palauttaminen on haave, toivo, velvollisuus. Sitä varten tarvitaan yhteistyötä, uhrauksia, muutoksia. Vain yhdessä voimme suojella tätä arvokasta aarteemme, vesiemme puhtautta. Sillä aika kuluu, ja vedet odottavat apua. Vesien puhdistuminen, se on meidän tehtävämme. Tämä on meidän vastuullamme. Meidän velvollisuutemme.

Mitä rehevöityminen aiheuttaa vesistössä?

Rehevöityminen... Ai joo, se juttu!

• Vesi samentuu. Muistan kun lapsena uitiin kirkkaassa vedessä, nykyään ei enää uskalla. Johtuisko siitä?
• Vesikasvit ja levät lisääntyy, ihan hulluna. Järvi on välillä ihan vihreä soppa. Niitä on joskus tosi ällöttävää jopa katsoa.
• Happi loppuu vedestä, eli happikato. Tulee mieleen se uutinen viime kesältä, kun kalat kuoli järveen.
• Kalasto muuttuu. Ja kaikki muutkin elukat, vissiin. Kumma juttu, kun ei oo enää niitä pikkukaloja mitä ennen oli.
• Sinilevä... Yök. Muistan sen kerran kun mentiin uimaan ja koko ranta oli täynnä sitä. Ei kiitos enää ikinä! Äiti aina varoitti, että se on myrkyllistä. Onkohan se oikeesti totta?

Siis aiheuttaako sen joku ihminen?

• Ihmisen toiminta

Miten vesistöjen rehevöitymistä voi estää?

Vesistöjen rehevöitymisen ehkäisy: Kova sana, eikö totta? Kuten taistelussa ylipainoa vastaan – ei riitä, että syöt salaattia joskus. Tarvitaan pitkäaikainen sitoutuminen, ja rajuja muutoksia elämäntapaan! Ajatelkaa tätä:

• Fosfori ja typpi – pahis kaksikko: Ne ovat rehevöitymisen syntiset. Kuten kaksi pirullista kaksosta, jotka juontavat pahantekojaan yhdessä. Ajatelkaa niitä kuin pikku vihreitä zombieita, jotka valtaavat järvet ja järven rannalla paistattelevan mökkiläisen kesärauhan.

• Jätevedenpuhdistamot – sankarit vai konnat?: Ne pitäisivät olla sankareita, mutta usein ne ovat enemmänkin "niin ja näin" -tyyppisiä. Parempia typenpoistojärjestelmiä tarvitaan kipeästi! Uusia supervoimia puhdistamoille!

• Maatalous – vihreän kullan kääntöpuoli: Lihasiirrettävänä voitaisiin sanoa, että lannoitteet ovat kuin dopingia kasveille – tehokkaita, mutta katuvat seuraukset ovat dramaattisia. Maatalouden lannoitteiden käyttöä tulee hillitä huomattavasti!

• Kulutus – me itse: Jokainen ihminen voi vaikuttaa. Lihan vähentäminen ruokavaliossa on yksi keino, mutta se on vain pieni osa kokonaisuutta. Kuten laihdutus: ei riitä, että syö vähemmän pizzaa, jos samalla juo enemmän limonadia.

Kova totuus: Rehevöityminen ei ole mikään pikku juttu. Se on vakava ympäristöongelma, jonka seuraukset ovat kauaskantoisia ja kurjia. Onko se niin vaikea ymmärtää? Tulevaisuus on vihreämpi, tai sitten... ei enää.

Bonusinfoa: Rehevöitymisen seurauksena vesistöihin voi muodostua happikatoalueita, jotka tuhoavat vesieliöstöä. Tämä vaikuttaa kalakantoihin, vedenlaatuun ja luonnon monimuotoisuuteen. Rehevöityminen johtaa myös sinileväkukintoihin, jotka ovat vaarallisia uimareille ja lemmikkieläimille. Järvet muuttuvat vihreäksi liemiksi! Ei kiitos!

Miten vesistön rehevöityminen ilmenee?

Rehevöityminen.

• Vesi samentuu. Näkyvyys heikkenee.
• Sinilevät. Pinta täyttyy. Vaarallista.
• Rihmalevät. Valtaavat pohjan. Rumaa.
• Pohja liettyy. Elämä kuolee.
• Happi loppuu. Kalat kärsivät.
• Eliöstö muuttuu. Ei hyvä.

Syitä? Liikaa ravinteita. Maatalous. Jätevedet.