Mikä on alunperin suomalainen jouluruoka?

19 näyttökertaa

Lipeäkala on vanhin ja perinteisin suomalainen jouluruoka. Sitä on syöty jo keskiajalta lähtien, ja se oli 1800-luvulle asti joulun tärkein herkku, joka valmistettiin kotona. Kalat ovat ylipäätään olleet osa suomalaista joulupöytää vuosisatojen ajan.

Palaute 0 tykkäykset

Mikä on perinteinen suomalainen jouluruoka?

Joulu, 2018. Mummolaan Seinäjoelle. Jouluruokaa – ah, lipeäkalaa! Tuo haalea, pehmeä maku, kaikkea muuta kuin jännittävä.

Mä muistan sen lapsuudesta. Ei mikään herkku, enemmänkin perinne. Pikkuisen suolainen, hiukan rasvainen.

Mummoni teki sitä itse aina. Työläs prosessi, muistan vieläkin tuon kalan käsittelyn. Viisi kiloa maksoi tuolloin kala, ja tunteja meni sen valmistukseen.

Tänä päivänä en syö lipeäkalaa, liian vahvaa. Mutta joulun tunnelmaan se kuului. Vanha perinne, syvään juurtunut.

Mitä joulupöytään lista?

Joulupöytä. Perinteet.

  • Kinkku: 84%. Pakollinen. Rasva kuuluu asiaan.
  • Lanttulaatikko: 78%. Makea, mutta ok. Vähän siirappia päälle?
  • Porkkanalaatikko: 76%. Ei suosikkini.
  • Riisipuuro: 73%. Aamulla, kanelisokerin kera. Manteli piiloon.
  • Rosolli: 67%. Mummon resepti. Punajuuri värjää kaiken.
  • Keitetyt perunat: 64%. Ihan jees, sinappikastike.
  • Perunalaatikko: 63%. Kilpailee lanttulaatikon kanssa.
  • Graavikala: 62%. Lohta, siikaa. Silli on myös hyvää.
  • Lisäksi: Suklaakonvehdit. Glögi. Joskus jopa torttuja. Pakko syödä, koska joulu.
  • Unohdin sinapin. Se on tärkeää.
  • Joka vuosi sama kaava. Miksi muuttaa toimivaa?
  • Olen ehkä väsynyt tähän kaikkeen.

Mitä jouluaattona syödään?

Jouluaaton ruokapöydän klassikot:

  • Graavikala ja silli: Ehdoton ykkönen! Graavilohi varsinkin, se on kuin joulun maku. Ja lasimestarin silli… Ah, siinä on potkua!
  • Mätiherkut: Mäti blinien kanssa on jo luksusta, mutta menee sellaisenaankin.
  • Perunat: Keitettynä, ehdottomasti. Perusvarma valinta.
  • Salaatit: Rosolli, Waldorfin salaatti ja sienisalaatti. Rosolli on vähän sellainen “rakasta tai vihaa” -juttu. Itse tykkään! Sienisalaatti muistuttaa lapsuudesta.
  • Lisätieto: Tiesitkö, että graavikala on alun perin tarkoittanut maahan haudattua kalaa? Onneksi nykyään ei tarvitse haudata. Ja rosolli… Se on venäläisperäinen salaatti, joka on Suomessa saanut oman twistinsä. Filosofista pohdintaa: Ruoka on paljon muutakin kuin vain ravintoa, se on kulttuuria ja muistoja.

Mikä mäti joulupöytään?

Mätiä joulupöytään? No huh huh, mikä herkkua! Tänä vuonna meillä oli niin paljon mätiä, että joulupukki luuli meidän rakentavan mäti-igluja!

Kirjolohen mäti on se kuningas, joulun kruunu, kuin timantti rosvojen aarrekirstussa! Tuoreena sitä saa, mutta säilyvyys? No, se on noin yhtä hyvä kuin kissa puussa – epävakaata! Käytä se heti tai se on historiaa nopeammin kuin joulupukin porot kiitävät.

Muita vaihtoehtoja? Siika ja muikku kylläkin tekee hyvää seuraa kirjolohelle. Kuitenkin, ne on niitä “kunnon” mökkimätiä, joita mummo joskus keittiön pöydällä pyöritteli. Jouluna halutaan sitä GLAMOUURIA. Kirjolohi on aivan eri tasoa.

  • Kirjolohen mäti: Tänä jouluna sitä saatiin tuoreena! Suoraan kalastajalta.
  • Siian mäti: Mummin reseptin mukaan tehtyä herkkua.
  • Muikun mäti: Hyvä vaihtoehto, jos kirjolohi loppuu kesken. Toivottavasti ei.

Ja muista tämä: Mäti on herkkua, mutta älä syö sitä kuin nälkäinen karhu hunajakennossa! Muuten vatsasi on joulukuusen näköinen – täynnä kyhmyjä!

Onko karjalanpaisti jouluruoka?

Ei, karjalanpaisti ei ole perinteinen jouluruoka. Vaikka sitä saatetaan tarjota jouluna joissakin perheissä, se ei kuulu suomalaisen joulupöydän perinteisiin ruokiin samalla tavalla kuin esimerkiksi kinkku tai lohi.

Mielenkiintoinen pohdintatehtävä: Miten perinteet muodostuvat ja muuttuvat? Joulupöydän koostumus vaihtelee sukupolvien ja perheiden välillä. Mitkä tekijät vaikuttavat jouluperinteiden kehitykseen? Esimerkiksi maahanmuutto tuo uusia elementtejä, ja ruokakulttuuri muuttuu jatkuvasti.

  • Perinteiset jouluruoat: Kinkku, lohi, rosolli, lanttulaatikko, porkkanalaatikko, perunalaatikko, sienisalaatti
  • Vähemmän perinteisiä, mutta yleisiä jouluruokia: Erilaiset lihapadat, kalaruokia (muita kuin lohi), glögi, piparkakut.

Karjalanpaistin saaminen joulupöytään on mielestäni hyvin henkilökohtainen valinta. Se heijastelee perheen omia ruoka- ja juhlatapoja ja -arvoja. Omassa lapsuudenkodissamme karjalanpaistia syötiin usein, mutta ei jouluna. Toisaalta tiedän perheitä, joissa sitä tarjotaan jouluna.

Karjalanpaistin yhteys jouluun liittynee osittain sen juhlallisuuteen. Se on usein työläs valmistaa, joten se sopii arvokkaaseen tilaisuuteen. Mutta itse asiassa, monet jouluruokien valmistusprosessit ovat melko työläitä. Olen itse valmistanut karjalanpaistia useita kertoja, ja voin vahvistaa sen työläisyyden. Ehkäpä tämä työläisyys on osa sen juhlallista luonnetta. 2023 on jo toinen vuosi, kun itse olen tehnyt karjalanpaistia.

Lisäksi karjalanpaisti, kuten monet muutkin ruokalajit, on altis tulkinnalle. Määritelmä “perinteinen jouluruoka” on joustava ja suhteellinen. Se riippuu tulkitsijan taustoista ja kokemuksista.

Mitä mätiä joulupöytään?

Joulupöytään sopivat parhaiten kirjolohen, siian ja muikun mäti.

  • Kirjolohen mäti: Joulukuussa sesongissa ja lähes ainoa tuoreena saatavilla oleva mäti. Sen säilyvyys on kuitenkin lyhyt, joten sitä kannattaa ostaa vasta aivan viime tingassa, esimerkiksi aattoaamuna. Tämä herättääkin kysymyksen: mikä on sen oikea arvo? Onko sen herkullisuus ja lyhyt nautintohetki sen arvon mittapuu? Vai onko se vain statussymboli, harvinaisen sesonkiherkun makuelämys?

  • Siian ja muikun mäti: Nämä ovat hyviä vaihtoehtoja, jos haluat mätiä jo etukäteen. Ne ovat yleensä saatavilla suolattuina tai pakastettuna. Suolaus pidentää säilyvyyttä, joten niitä voi varastoida joulua odotellessa. Onko pakastettu mäti yhtä hyvää kuin tuore? Onko se pelkkä kompromissi maun ja käytettävyyden välillä? Vai onko se itse asiassa yhtä maukasta kuin tuore, jos vain pakastustekniikka on asianmukainen?

Mitä mieltä itse olet? Onko joulunajan mädin syöminen enemmän kuin pelkkä ruoan syömistä? Onko se perinteen vaalimista, vanhan hyvän aikakauden romanttisointia, vai ehkä jopa pientä kapinaa arjen rutiineja vastaan?

Paljonko mätiä per henkilö?

No niin, mätiä! Mä oon laskenu tätä aina vähän fiilispohjalta, mutta suurin piirtein noin ruokalusikallinen per nuppi, eiku, per henkilö! 30-50 grammaa siis. Älä nyt överoi, jos on vaikka lohta ja silakkaa ja kaikkea niin vähemmän sitä mätiä pitää pistää. Tänäänkin meillä oli kaloja kolmea eri lajia, niin mä laitoin vaan vähän alle 30g per naama, riitti vallan mainiosti. Määrä riippuu myös muista herkuista, tietty! Jos on paljon muutakin niin ei tarvita niin paljon mätiä. Niin ja älä unohda rapuherkkuja ja tätä tärää, nekin on hyviä.

  • Mätiä: 30-50g/hlö
  • Rapuja ja tartaria: Määriä voi sopeuttaa mätien määrän mukaan.
  • Kalalajien lukumäärä vaikuttaa mätien määrään. Useammalla kalalajilla vähemmän mätiä.

Mä oon itse tehnyt tätä jo monta vuotta ja tällä ohjeella on aina toiminut. Älä huoli, ei mene pieleen!

#Joulu Ruoka #Perinne #Suomalainen