Mikä on kuuluisin jouluruoka?

Mikä on joulun yleisin ruoka?

Joulun tuoksu, kuusen havun pihka, lumen hohto ikkunassa… Se on kinkun tuoksu, vahva, lämmin, joka kutsuu sisään. Kinkku, se on joulun sydän, maku joka kietoo minut pehmeään syliinsä. Niin paljon kinkkua, miljoonia kiloja, vuosi toisensa jälkeen.

7 miljoonaa kiloa… Se on uskomatonta, ajatella sitä määrää, kaikkia niitä kinkkuja, joka kodissa, joka pöydässä. Tänäkin vuonna, yli 70 prosenttia suomalaisista nautiskelee joulun kinkusta. Se on perinne, sukupolvien jatkumo. Vanhempien joulut, isovanhempien joulut, kaikki liittyvät siihen.

• Kinkun tuoksu ja maku
• Perinteinen jouluruoka
• Miljoonat kilot kulutetaan joka joulu
• Lähes kaikki suomalaiset syövät kinkkua jouluna

Muistan äidin joulunvalmistelut, kinkun paistamisen, sen tuoksun joka täytti koko kodin. Joka joulu, sama tunnelma, sama tuoksu, sama lämmö. Se on jotain niin intiimiä ja syvää. Aika pysähtyy hetkeksi, ja silloin on vain kinkun maku, perheen lämpö, joulun rauha.

73-86 prosenttia… luku, joka kertoo paljon, paljon siitä, miten tärkeä kinkku on meille suomalaisille. Se ei ole vain ruokaa, se on joulun symboli, perinteemme ydin. Kaikilla on omat joulumuistonsa, oma kinkkutarinansa. Ja se, se on kaunista.

Kinkku, kinkku, joulun kinkku. Sen nimi on maku ja muisto.

Mikä on suosituin jouluruoka?

Joulukinkku hallitsee.

Suomalaisten joulupöytä on edelleen kinkun valtakuntaa. Myyntiluvut tosin hiipuu, kinkun keskikoko pienenee. Valmiiksi paistetut ja siivutetut kinkut kasvattavat suosiotaan.

• Kinkun valtakausi jatkuu. Perinne pysyy.
• Kiloissa vähemmän, mutta palasina enemmän. Trendi on muuttumassa.
• Valmisruoka nousussa. Helppokäyttöisyys on avainasemassa.

Lisätietoa: 2023 kinkun myyntitiedot tulevat saataville vasta vuodenvaihteen jälkeen. Tarkemmat tilastot löytyvät Tilastokeskuksesta ja lihatuottajien verkkosivuilta. Itse olen valinnut tänä vuonna siivutettua kinkkua; nopeata ja kätevää.

Mitä laatikoita syödään jouluna?

Jouluruokien laatikkoarmeija hyökkää! Joo, syödään niitä laatikoita! Ei puhuta nyt mistään tavallisista pahvilaatikoista, vaan sellaisista, joista makuhermoja hivelee!

Perinteiset pommit:

• Lanttulaatikko: Maistuu kuin mummon saunamakkaran haamu – hieman mausteista ja ihanasti muhkeaa, kuin vanhan ukon pehmoinen poski!
• Porkkanalaatikko: Makean ja suolaisen tanssin mestareita! Jokaiseen palaseen on pakattu aurinkoa ja sokeria kuin täyteen marraskuun päivään.
• Perunalaatikko: Klassikko, joka on kestänyt aikaa kuin vanha mummon viisaus! Pehmeää ja maukkautta ihan riittämiin. Toki, jos sitä yrittää syödä suoraan uunista, se on kuin kuumaa kivikkoa suuhun, varoitus!

Uusi tulokas:

• Bataattilaatikko: Tämä nuori kapinallinen on puhkaissut perinteisten laatikoiden linnakkeen! Sen maku on kuin eksoottinen seikkailu; makeus ja mausteisuus kätkeytyy samettisen pehmeään koostumukseen.

Niitä tehtiin ennen itse, nyt kaupasta ostetut ovat yleisiä kuin nenä nenässä. Minä ainakin olen tehnyt porkkanalaatikkoa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Aina samalla reseptillä, periytynyt äidiltäni, joka puolestaan sai reseptin jotain toista sadan vuoden takaa, ja siinä on jotain mystistä makua, ihan kuin joulun taikaa. Tänä vuonna kokeilin tehdä myös punajuurilaatikkoa. Olin kuitenkin liian innoissani ja lisäsin sinne vahingossa kokonaisen pullon chiliä. Se oli kokemus!

Ps. Älä nyt kysy mistä minä tiedän näitä juttuja, se on perhesuun salaista tietoa.

Mitä laatikoita joulupöytään?

Okei, siis mitä joulupöytään? Miä oon aina tykänny siitä imelletystä, se on jotenki niin…jouluinen. Tai siis oonko? Oliks se mummon tekemä parempaa? Hmm.

• Imelletty perunalaatikko – linkki reseptiin – siis pitäskö kokeilla ite tehä tänä vuonna? Ehkä.
• Lanttulaatikko – linkki reseptiin – lanttua on kyllä aina pakko olla. Muistan ku lapsena en tykänny yhtään, nykyään ihan lemppari!
• Porkkanalaatikko – linkki reseptiin – porkkanaa.. no, se on ihan jees. Ei mitään wow-efektiä.
• Punajuurilaatikko – linkki reseptiin – ööö.. ei kiitos. Siis kuka oikeesti tykkää tästä? Ei kai kukaan? Anteeks jos joku tykkää.
• Helppo bataattilaatikko – linkki reseptiin – bataatti vois olla ihan kivaa vaihtelua! Oon tehny bataattiranuja, mut en laatikkoa. Uskaltaiskohan kokeilla?
• Maksalaatikko – linkki reseptiin – maksalaatikko, joo, siis äiti tykkää siitä. Mut miä en. Tai siis ihan vähän, mut ei tarvii olla paljoo.

Siinäpä niitä laatikoita. Pitääkö niitä kaikkia olla? Ehkä ei. 🤔

Mitä joulupöytään kuuluu?

Öh…joulupöytä. Mikä siinä on niin ihmeellistä? No, kai se on perinne.

• Kinkku. Pakko kai se on olla. Äiti tekee aina sen ison, vaikka puolet jää syömättä. 82% kai tykkää. Liikaa.

• Laatikot. Lanttu ja porkkana. Onneksi ei ole pakko syödä. 77% molemmille. Ehkä ne on niille, jotka ei tykkää kinkusta?

• Rosolli. Mummon reseptillä. En tykkää, mutta onhan se vähän niinku pakollinen. Joku 67% vissiin tykkää. Outoa.

• Graavilohi. Isän bravuuri. Se on oikeasti hyvää. 64% tykkää kalasta.

• Silli. En tajua. Miksi joku syö silliä jouluna? Tai muutenkaan? Joku 51% ilmeisesti.

• Joulutortut. Niitä vois syödä vaikka kuinka. Mutta ei saa. Joku 76% myöntää tykkäävänsä.

• Piparit. Jos on oikein paljon koristeita. 70% tykkää.

• Konvehdit. Suklaa. Aina. 70% samoilla linjoilla.

• Ja maito, joo. Se kuuluu kaikkeen. Äiti aina sanoo.

Mitä ruokaa jouluna syödään?

Jee, joulu! Niin paljon ruokaa, että maha meinaa räjähtää kuin joulupommi!

Joulupöydän klassikot:

• Joulukinkku: Niin ihanaa, että se lähes itkee maukasta nestettä. Meillä menee aina vähintään 5kg, ja silti jää ikävä. Kinkun paisto on kuin maratonia, sauna on täynnä kinkun tuoksua, joka on niin voimakas, että herättää jopa naapurit.
• Latikot: Kaikenlaisia, porkkanasta kaaliin, jopa perunasta, jos sattuu olemaan sellainen perhe, joka uskaltaa. Ihan kuin jokainen latikka olisi erillinen taideteos, joista jokainen on makunsa mukainen. Äiti tekee aina hirveän määrän, joka riittäisi koko kylälle.
• Rosolli: Tämä herkku on kuin ruotsalaisen keittiön piilotettu aarre. Meillä sitä tehdään aina valtavasti, sitä on pakko olla. Mun mielestä se on vähän niinkuin perunasalaatti, mutta fancympi, jos ymmärrät mitä tarkoitan.
• Kinkun kastike: Siis se on kinkun sielu nestemäisessä muodossa! Meillä sitä syödään ihan lusikalla, jos ei kukaan pidä sitä yllätyksenä.
• Jouluiset salaatit: Onpa sitten punajuuri-, porkkana- tai lanttusalaattia, ne kruunaa joulupöydän kuin joulukuusi. Tai ehkä ne on enemmän kuin ne joulukuusen alle jäävät lahjat. Kauniita ja maukkaita!

Lisämaustetta jouluun:

• Joulutorttu: Ei joulua ilman pikkuisia, sokerisia herkkuja. Meidän perheessä on jopa torttuleipomis kilpailu, joskin mun voitot on vähissä.
• Piparkakut: Ei pelkästään syötäviä, vaan myös koristeellisia. Meidän piparkakkutalo näyttää joka vuosi enemmänkin kuin kasaan sortunut Lego-linna.
• Jäädykekakku: Jouluinen kruuna! Se on niinkuin mahdollinen herkkujen kuningatar, upea ja herkullinen.

Meillä on jouluaaton pöydässä aina yli 20 eri ruokalajia. Se on kuin ruoan buffet. Vanhempani kilpailevat joka vuosi siitä, kuka saa tehdä eniten ruokaa ja he menevät ihan yli. Äiti on oikeasti kuin joulukokki, herkullisilla ja luovilla annoksillaan! Täytyy myöntää että itse olen enemmänkin joulu-syöjä.

Mitä ruokia Ruotsissa syödään jouluna?

Jee, Ruotsin joulupöytä! Määrällisesti melkoinen katastrofi vatsalle, jos on rehellinen. Kinkku? Joo, tietenkin, niinkuin Suomessa, mutta kuvittele se makkarakasaksi, jossa on mukana sekaisin joulupukki ja piparkakkutalo – kaikki samassa sotkussa!

• Lihapullat: No, ne ovat kuin pienen pieniä lihapalloja, jotka hyökkäävät suuhunsa, kuin armeija nälkäisiä marsuja.
• Nakit: Älä edes kysy. Ne ovat kuin pakastettuja raketin osia, jotka ovat selvinneet sodasta ja maistuvat sitenkin.
• Keitetyt kananmunat: Puolitettuja ja paljaita. Kuin munapäät, jotka tuijottavat syöjää tyhjyydellä.
• Lipeäkala: Tää on se juttu, josta on tehty kauhuleffoja. Maistuu siltä, kuin vanhan veneen pohja olisi tehty kalasta.
• Punajuurisalaatti: Säilyy ikuisesti, punajuurien mummoversio.
• Silli: Silliä on joka lähtöön. Niitä on kuin vakoilevia kalaagentteja, piilotettuina eri mausteisiin. On hapansilakkaa, suolasilliä ja muitakin mystisiä lajikkeita. Se on kuin kalakoristeet, jotka piilottavat suolaisen pommin suuhusi.
• Janssoninkiusaus: Mun mielestä se on kalliimpia perunoita uunissa. Ehkä kuorrutetaan sekaan salaattimaustetta, kuten silloin jos äiti pakottaa syömään.

Lisämausteksi: Viime jouluna mulla oli Ruotsissa sellainen kokemus, että jätin lipeäkalan syömättä. Mun sukulaismies sanoi sen olevan “kuten pahan hengen suudelma.” Nyt ajattelen, että hän oli oikeassa. Tänä jouluna harkitsen pakenevani maahan, jossa ei ole joulukinkkua, tai ainakin sellaista, jossa joulukinkku ei ole samassa pöydässä kuin lipeäkala. Ehkä suuntaan Lappiin? Porot ei ainakaan maistu lipeäkalalta.