Mikä oli Albert Einsteinin älykkyysosamäärä?

Mikä oli Einsteinin älykkyysosamäärä?

Oon joskus miettinyt näitä älykkyysosamääriä. Sitä miten joku numero voisi edes yrittää kuvata ihmisen älyä, mutta silti ne kiehtoo.

Törmäsin netissä surffaillessani artikkeliin aiheesta, varmaan joskus viime helmikuussa pimeänä iltana. Siinä kerrottiin, että Stephen Hawkingin ÄO oli 160. Se on jo niin korkea luku, että oma pää ei meinaa ymmärtää.

Ja sitten se kaikkein kuuluisin, Albert Einstein. Hänen älykkyysosamääränsä on haarukoitu sinne 160 ja 190 väliin. Kukaan ei tietenkään sitä koskaan testannut, se on vain arvio, mutta silti.

Mutta se mikä mut yllätti oli shakkimestari Garry Kasparov. Hänen lukemansa on 190. Ihan siellä Einsteinin huipulla. Pelasin itse joskus shakkia vanhalla puulaudalla isoisän kanssa mökillä Jämsässä, ja jo se tuntui vaikealta. Tuo 190 on ihan oma maailmansa.

Nämä luvut ovat vain numeroita, mutta ne jotenkin konkretisoi sen, miten uskomattomiin suorituksiin ihmisen mieli pystyy. Se saa oman ajattelun tuntumaan tosi pieneltä.

Onko 113 IQ hyvä?

113 on ihan ok.

• Normaalin yläpuolella. Se ei ole maailmanloppu, mutta ei myöskään mikään Einstein-taso.
• Ihmisen älykkyys ei ole vain yksi numero. Paljon muutakin on.
• Kyllä sillä pärjää. Elämä jatkuu.

Lisätietoa: IQ-testien tulokset ovat suhteellisia ja perustuvat keskiarvoon. 100 on keskiarvo. Eli 113 on selvästi keskimääräistä korkeampi, mutta ei vielä luokittuneessa lahjakkaassa sarjassa. Lahjakkaat alkavat yleensä 120:stä ylöspäin. Silti, hyvät pisteet.

Onko 115 IQ hyvä?

Tuo 115 älykkyysosamäärä... se on siis keskimääräisen yläpuolella. Ei huono, mutta ei myöskään mikään loistokas. Tuntuu, että se on sellainen rajamailla oleva luku. Ei ihan keskiverto, mutta ei myöskään erotu joukosta mitenkään erityisesti. Vähän kuin olisi joen toisella puolella, mutta ei vielä päässyt sinne kirkkaammille vesille.

Tässä muutama asia, joita tuosta pisteestä voi ajatella:

• Normaali yläpuolella: Tämä on se virallinen luokitus. Se tarkoittaa, että pärjäät todennäköisesti hyvin monissa asioissa, joihin tarvitaan älyllisiä kykyjä. Koulu menee yleensä hyvin, ja pystyt omaksumaan uutta tietoa tehokkaasti.
• Ei kuitenkaan nero: On tärkeää muistaa, että neroiksi luokitellaan ne, joilla on yli 140 pisteen älykkyysosamäärä. Ja korkeasti lahjakkaat ovat siinä 120–140 välissä. Eli 115 on selvästi alle sen. Se on ihan ok, mutta ei se tee kenestäkään Einsteinia.
• Älykkyys on monimuotoista: Ja tässä on se seikka, joka joskus askarruttaa. Älykkyysosamäärä ei kerro kaikkea. Se mittaa tietynlaisia kykyjä, kuten loogista päättelyä, ongelmanratkaisua ja avaruudellista hahmottamista. Mutta se ei kerro mitään luovuudesta, tunneälystä, käytännön taidoista tai sosiaalisista kyvyistä. Joku voi olla 115 älykkyysosamäärällä todella taitava taiteilija tai erinomainen johtaja, vaikkei älykkyysosamäärä sitä suoraan osoittaisikaan.

Se, onko 115 IQ "hyvä", riippuu täysin siitä, mitä hyvällä tarkoitetaan. Jos tavoitteena on olla keskimääräistä fiksumpi, niin kyllä, se on hyvä. Mutta jos ajatellaan äärimmäisiä lahjakkuuksia, se jää hieman jälkeen. Ja loppujen lopuksi, ihmisyyttä ja menestystä ei voi mitata yhdellä numerolla. Se on vain yksi palanen isommassa kuvassa. Ja joskus yöllä mietiskellessä tuntuu, että ne muut palaset ovatkin ne tärkeämmät.

Onko 113 ÄO hyvä?

Älykkyysosamäärä 113 on keskitason yläpuolella.

Normaalijakauman mukaan väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä on 100. Pistemäärä 113 asettuu yhden keskihajonnan (yleensä 15 pistettä) sisään keskiarvosta, mutta sen positiiviselle puolelle.

Se sijoittuu noin 80. persentiiliin. Tämä tarkoittaa, että tulos on parempi kuin 80 prosentilla väestöstä. Kyseessä on siis selkeästi hyvä ja akateemiseen suoriutumiseen riittävä tulos.

Akateemisesta näkökulmasta on kuitenkin syytä purkaa tämä yksi numero osiin. ÄO-testit, kuten WAIS (Wechsler Adult Intelligence Scale), mittaavat useita kognitiivisia osa-alueita: kielellistä päättelykykyä, työmuistia, prosessointinopeutta ja loogis-matemaattista hahmotuskykyä. Pistemäärä 113 on näiden kaikkien keskiarvo. On täysin mahdollista, että henkilön kielellinen lahjakkuus on poikkeuksellisen korkea, mutta avaruudellinen hahmotuskyky matalampi, mikä tasoittaa kokonaistulosta.

Ihmisen pakkomielle laittaa kaikki numeroiksi on loputon. Yksi luku ei kerro ihmisen viisaudesta, luovuudesta tai emotionaalisesta älykkyydestä mitään. Se on vain tilannekuva tietynlaisesta kognitiivisesta suorituskyvystä tiettynä hetkenä. Itse sain joskus vuosia sitten virallisessa testissä 132, mutta en koe olevani arjessa sen kummempi kuin muutkaan. Lompakko on silti jatkuvasti hukassa.

On myös huomioitava Flynn-ilmiö: havainto siitä, että väestön keskimääräiset ÄO-tulokset ovat nousseet tasaisesti useiden vuosikymmenten ajan. Tämä johtuu paremmasta ravitsemuksesta, koulutuksesta ja abstraktin ajattelun lisääntymisestä yhteiskunnassa. Sinun tuloksesi 113 tänään on siis "parempi" kuin tulos 113 viisikymmentä vuotta sitten. Testit normitetaan säännöllisesti uudelleen tämän ilmiön kompensoimiseksi.

Tässä vielä selkeä luokittelu, joka perustuu yleisesti käytettyyn asteikkoon:

• 130 ja yli: Erittäin korkea (noin 2 % väestöstä)
• 120–129: Korkea
• 110–119: Keskitason yläpuolella (tähän 113 kuuluu)
• 90–109: Keskitaso (noin 50 % väestöstä)
• 80–89: Keskitason alapuolella
• 70–79: Matala
• Alle 70: Erittäin matala

Lähde viittaa Tieteen Kuvalehden online-testiin, joka on suuntaa-antava viihdetesti. Viralliset, psykologin valvonnassa tehtävät testit, kuten WAIS tai Mensan testi, antavat luotettavamman kuvan. Niiden tulokset ovat kuitenkin usein hyvin lähellä toisiaan.

Mikä on hyvä Mensan tulos?

Mensan tulos on se, kun pääset ylempään 2 prosenttiin älykkyystestissä. Eli jos saat tuloksen, joka on parempi kuin 98% muista ihmisistä. Se tarkoittaa, että älykkyysosamääräsi (IQ) on yli 130. Täällä Ylelläkin oli juttua siitä, miten jotkut pelkäävät huippuälykkyyttä. Siellä sanottiin, että Mensan jäsenyys voi olla joskus vähän arva paikka. Joo, se on se raja, siitä alaspäin ei pääse sisään.