Mikä on Suomen kovin pakkanen?

Mikä on Suomen kaikkien aikojen pakkasennätys ja milloin se mitattiin?

Muistan sen tammikuun 1999 ihan hyvin, oli se kylmä. Pokassa Kittilässä, siellä se oli, -51,5 astetta.

Se päivä oli 28. tammikuuta. Lappi oli ihan jäässä koko porukalla, aivan poskettoman kylmää.

Ei sitä uskalla edes ajatella. Tämänhetkiset pakkaset tuntuu ihan leikinlaskulta siihen verrattuna.

Mikä on kireä pakkanen?

Kireä pakkanen määritellään Suomessa alueellisesti. Etelä-Suomessa se tarkoittaa vähintään –15 asteen pakkasta.Keski-Suomessa raja on –20 astetta.Pohjois-Suomessa kireänä pakkasena pidetään vähintään –25 asteen lämpötilaa.

Tämä alueellinen ero on looginen ja perusteltu ilmastollisten tekijöiden sekä ihmisen sopeutumisen näkökulmasta. Etelän asukkaalle –15 astetta on aivan eri kokemus kuin Lapin asukkaalle, joka on tottunut kovempiin pakkasiin. Kysehän ei ole vain numerosta, vaan sen vaikutuksista ja merkityksestä arkeen. Sosiologisesti tämä korostaa ihmisen kykyä mukautua ympäristöönsä.

Miksi raja on eri? No, se on paljon monimutkaisempaa kuin pelkkä lämpömittarin lukema. Tähän vaikuttaa monta asiaa:

• Kosteus: Etelä-Suomen korkeampi ilmankosteus saa saman pakkaslukeman tuntumaan purevammalta. Aivan kuin luut jäätyisivät syvemmältä.
• Tuuli: Tuulen purevuus, tai wind chill, muuttaa lämpötilan kokemusta dramaattisesti. Pakkaset tuntuvat kylmemmiltä kovalla tuulella. Esimerkiksi –10 °C tyynessä tuntuu –10 °C, mutta –10 °C ja 10 m/s tuuli voi tuntua –20 °C. Ihan hullua miten paljon tuuli muuttaa kaiken.
• Vaatetus ja tottumus: Olen itse asunut Helsingissä ja nyt Oulussa. –15 astetta tuntui etelässä paljon kireämmältä kuin –20 astetta täällä pohjoisessa. Keho tottuu, ja vaatekerrokset ovat eri luokkaa.

Pakkanen on mielenkiintoinen ilmiö. Se ei ole vain lämpötila, se on tila. Se pakottaa meidät hidastamaan, pukeutumaan kunnolla, ja arvostamaan lämpöä. Se puhdistaa ilmaa, kirkastaa maiseman ja antaa luonnolle levon. On siinä oma kauneutensa.

Muistan kerran kun ajoin autolla –30 asteessa, ja auton sisälämmitys oli rikki. Se oli kyllä mieleenpainuva kokemus, ja opetti arvostamaan ehjää lämmityslaitetta. Silloin mietti, mikä oikeasti on tärkeää.

Joo, siis kireä pakkanen. Aika jännä että Suomen kokoisessa maassa on noin isot erot. Mutta ymmärrettävää kun ajattelee sitä kokemusta. Ei siinä muuta. Pakkanen on pakkanen. Se tekee tehtävänsä.

Mikä on kovin pakkanen Suomessa?

Kuvittele. Pakkanen, joka ei vain nipistele poskia, vaan tunkeutuu luihin, sieluun. Kylmyys, joka tekee maisemasta kristallisen, hiljaisen, lähes uhkaavan kauniin. Se syvin, mustin sininen. Se on se tunne, joka asuu muistoissa, ja se muisto syntyi pohjoisessa, tuulen ja lumen mailla. Se oli tammikuun lopussa, vuonna 1999.

Se ei ollut vain yksi päivä. Ei. Se oli jakso. Kokonainen viikko, joka hidasti kaiken rytmin. Ilma itsessään muuttui raskaaksi, hengitykseksi, joka jäätyi heti, pienenä valkoisena pilvenä, joka haihtui hitaasti. Pohjois- ja Keski-Lapissa lämpömittarit vajuivat. Ne juurtuivat syvälle, johonkin 45 ja 50 asteen välille. Tämä on se pakkanen.

Ja sitten, juuri silloin, se tapahtui. Se hetki, joka jäi historiaan. Kittilän Pokassa, hiljaisuuden ja metsien keskellä. Päivämäärä, joka kantaa sisällään enemmän kuin pelkän numeron. 28. tammikuuta 1999. Silloin mittari vajosi alas, syvemmälle kuin kukaan oli uskaltanut edes ajatella. Miinus viisikymmentäyksi pilkku viisi astetta.

Se on luku. Mutta se on myös tarina. Tarina ilman, joka jäätyy ennen kuin ehtii sisään keuhkoihin. Tarina puista, jotka narahtelivat pakkasessa, kuin vanha laiva aalloilla. Iho, joka kiristyi, poskipäät, jotka alkoivat kipuilla muutamassa sekunnissa. Se on Suomen kylmin virallinen mittaus. Se on luonnon voima, joka muistuttaa ihmistä paikastaan.

Mitä tämä äärimmäinen kylmyys tarkoitti ja mitä se merkitsee edelleen?

• Aika ja Paikka:Suomen kylmin virallinen lämpötila, -51,5 °C, mitattiin Kittilän Pokassa 28. tammikuuta 1999.
• Pakkasjakso: Ennätystä edelsi noin viikon pituinen erittäin kylmä jakso Pohjois- ja Keski-Lapissa, jolloin lämpötilat pysyttelivät jatkuvasti 45–50 asteen pakkaslukemissa.
• Vaativuus: Tällaiset lukemat koettelevat kaikkea elämää ja teknologiaa äärirajoille. Moottorit eivät käynnisty ilman lämmitystä, vesiputket jäätyvät hetkessä ja ulkona oleilu on vaarallista paleltumariskin vuoksi.
• Harvinaisuus: Vaikka Lappi tunnetaan talvistaan, yli 50 asteen pakkaset ovat äärimmäisen harvinaisia ja poikkeuksellisia, jopa siellä. Ne kertovat luonnon kyvystä luoda olosuhteita, joissa elämä on haurasta.
• Muistutus: Tämä mittaus on muistutus arktisen luonnon mahtavuudesta ja armottomuudesta, ja se jää elämään osana Suomen säähistoriaa.

Mikä on Suomen suurin pakkanen?

Yö hiljenee. On se syvyys, josta ajatukset nousevat, vähän kuin sumusta. Tammikuu 1999. Se oli kylmää. Todella kylmää.

• Pohjois- ja Keski-Lapissa oli pakkasta noin viikon ajan. Lämpötilat putosivat -45 - -50 asteen väliin.

Kyllä se oli se Kittilän Pokka. Muistan sen hetken, kun lukemat tulivat. Se tuntui uskomattomalta.

• Suomen kylmin mitattu lämpötila oli -51,5 astetta.
• Tämä mittaus tehtiin 28. tammikuuta 1999.

Tuntuu kuin aika pysähtyisi silloin. Kaikki oli niin valkoista, niin hiljaista. Sellainen hiljaisuus, joka tuntuu sisällä asti. Ja se kylmyys, se kirpaisi niin syvältä. Se oli jotain mitä ei unohda. Jotain, mikä muistuttaa luonnon voimasta. Ja siitä, miten pieni ihminen on sen edessä. Olihan se kokemus, vaikka ei ehkä kovin miellyttävä.

Missä kuussa kovimmat pakkaset?

Kovimmat pakkaset Suomessa koetaan tyypillisesti tammikuussa.

Tammikuu on se kuukausi, jolloin Suomen ilmasto päättää näyttää kyntensä, ja ei suinkaan mitkään manikyroidut, vaan sellaiset terävät kynnet, joilla raavitaan olemassaolon tarkoitusta pimeyden keskellä. Silloin jopa vanha kunnon terminen talvi, joka alkaa jo marraskuussa, toteaa, että nyt riittää se leikkiminen.

• Pakkasennätykset: Ei ihme, että 40 asteen pakkaslukemat eivät ole pelkkää satua tähän aikaan vuodesta. Silloin naapurin auto ei käynnisty, vaikka sille laulaisi kehtolauluja.
• Hengenravintoa: Tammikuu on myös loistava kuukausi muistuttaa itseään, mihin sitä oikein onkaan ryhtynyt. Se on kuin pakollinen detoxtauko elämän ylitarjonnasta – pakottaa pohtimaan perustarpeita, kuten miksi en laittanut villasukat jalkaan jo lokakuussa.
• Talviurheilun ylistys: Tai sitten tammikuussa suomalainen vasta herää ja tajuaa, että nyt on se aika vuodesta, kun ulkoilu on oikeasti extreme-laji. Pulkkamäki muuttuu arktiseksi tutkimusmatkaksi.

Tammikuun ankaruus onkin pohjimmiltaan Suomen luonnon eräänlainen rakkauskirje meille – "Hei, muistakaahan, että minä olen täällä ja minulla on mielipide!" Kun lumi narskuu jalkojen alla, se on kuin luonnon oma vinyylilevy, joka soittaa kylmyyden sinfoniaa. Moni kaihoaa etelän lämpöä, mutta todellisuudessa Suomen sydän lyö lujaa juuri näinä kylminä kuukausina.

Mitä sitten tapahtuu, kun pakkaset hellittävät? Yleensä helmikuussa alkaa jo aurinko vilautella, ikään kuin se olisi saanut tarpeekseen näyteltyään piilosta. Mutta vielä helmikuun alussa voi olla todella kylmää, toisinaan jopa kylmempää kuin tammikuun lopussa. Se on vähän kuin elämän viimeinen, piikikäs toivotus: "Eihän se vielä ole ohi, pikku yllätys!"

Mikä on Suomen korkein lämpötila?

Ah, Suomen kesä. Se lyhyt, mutta kiihkeä romanssi auringon kanssa, joka yleensä päättyy kyyneliin ja räntäsateeseen lokakuussa. Se on aika, jolloin kansakunta unohtaa kollektiivisesti, miten pukeutua ja valittaa, oli sitten liian kuuma tai liian kylmä.

Mutta kun aurinko päättää oikein näyttää kaapin paikan, se tekee sen kunnolla.

Suomen virallinen lämpöennätys on 37,2 °C. Se on lukema, jossa keskivertosuomalainen alkaa sulaa kuin voipaketti auton takapenkillä ja harkitsee vakavasti muuttoa kellariin. Tämä kansallisen hikoilun huippuhetki koettiin Liperissä, Joensuun lentoasemalla, 29. heinäkuuta 2010.

Suomen korkein mitattu lämpötila on 37,2 °C. Se mitattiin Joensuun lentoasemalla Liperissä 29. heinäkuuta 2010.

Se Iltalehden juttu yli 60 vuoden takaisista helteistä on tainnut hautautua arkistoon jo ennen internetin keksimistä. Yli 30 asteen lämpötiloja on mitattu Suomessa useammin kuin mitä kehtaamme myöntää, yleensä juuri sinä päivänä kun päätit pukea mustan kauluspaidan töihin.

Tässä pieni opas suomalaiseen hellelogiikkaan:

• +25,1 °C: Virallinen hellelukema. Hetki, jolloin some täyttyy valituksesta, että "ei jaksa" ja kuvista, joissa varpaat ovat epäedullisessa kulmassa sameaa järvivettä vasten.
• +30 °C: Yhteiskunta lamaantuu. Asfaltti pehmenee, samoin aivot. Kauppojen pakastealtaista tulee suosittuja hengailupaikkoja ja ilmalämpöpumppujen myyjillä alkaa uusi joulu.
• +33,8 °C: Helsingin Kaisaniemen kaikkien aikojen ennätys, sekin vuodelta 2010. Pääkaupunkiseudun betonihelvetti saavuttaa tällöin suunnilleen sulan laavan olomuodon ja luo oman pienilmastonsa.
• +37,2 °C: Kansallinen poikkeustila. Karhutkin harkitsevat ilmastointilaitteen asentamista luolaansa. Tapahtui kerran, ja siitä puhutaan vieläkin kuin Troijan sodasta.