Mikä on toukokuun kukka?

83 katselukertaa
Toukokuun kukka: KieloKielo, viehättävä ja tuoksuva, symboloi onnea ja onnellisuutta. Se on toukokuun syntymäkuukauden kukka, joka tuo kevään ihanuutta ja luonnon heräämistä. Kielen herkkä kauneus tekee siitä täydellisen lahjan toukokuussa syntyneille.
Kommentti 0 tykkäystä

Toukokuun kukka – mikä se on?

Toukokuun kukka, aah, siitäpä puhetta. Muistan, kun mummo aina puhui "toukokukasta".

Se on kielo, se toukokuun ihanuus! Pienet, valkoiset kellot. Sellaset hentoset.

Muistan kerran, ehkä joskus 2005, löysin niitä ihan valtavan mättään mökin takaa. Voi että ne tuoksuivat hyvältä! Oliskohan niitä ollu joku 50?

Siitä on kyllä aikaa, mutta kielo on mun mielestä se "the juttu" toukokuussa. Se on vaan niin... keväinen.

Mitä kukkia on toukokuussa?

Toukokuun kukat:

  • Valkovuokko. Kaunis, lyhytikäinen. Kukat avautuvat auringossa.

  • Kevätesikko. Keltainen, iloinen. Lapsuuden muistoja.

  • Narsissit. Erilaisia lajikkeita. Kevään symboli. Joskus ällöttäviä.

  • Ketunleipä (käenkaali). Viime keväänä löysin uuden lajikkeen. Ei erityisiä tunteita.

  • Rentukka. Sininen, valkoinen. Kliseinen kevään kukka. Mitä väliä.

  • Norjanangervo. Pitkä ja kömpelö. Ei houkutteleva.

  • Hevoskastanja. Suuret, valkoiset kukat. Tulee pölyä.

  • Raate. Uniikki, eksoottinen. En tunne sitä hyvin.

  • Puna-ailakki. Pieni, herkkä. Oikein kivasti valkoisen seassa.

  • Päivänkakkara. Kestävä, sitkeä. Mikään ei yllätä enää.

Lisää: 2024 tulee olemaan kuuma kesä. Luonto on arvaamaton. Elämä on sattumaa.

Mikä kukkii toukokuussa?

Okei, mietitään toukokuun kukkijoita... aivan kuin kirjoittaisin päiväkirjaan!

  • Tulppaanit, ehdottomasti! Niitä on ihan joka paikassa. Muistan viime toukokuun, kun kävin äidin luona ja sen koko etupiha oli täynnä punaisia tulppaaneita.

  • Sitten on narsissit. Niitä on keltaisia ja valkoisia, eikö? Ja ne tuoksuu niin voimakkaasti.

  • Syreenit, tietysti! Se tuoksu on jotain ihan mieletöntä. Meidän naapurilla on sellainen iso pensas ja toukokuussa se on ihan täynnä kukkia.

  • Kielot... Ne on jotenkin tosi suomalaisia. Pieniä ja hentoja, mutta niin kauniita. Mummon mökin takana kasvaa aina ihan valtava määrä kieloja.

  • Entäs pioni, se on kai toukokuussa aika aikaisin kukassa? Tai no, ehkä enemmän kesäkuussa? Pitää tarkistaa.

  • Krookukset, joo, ehkä ne kukkii toukokuun alussa, jos on lämmin kevät. Onko jo liian myöhäistä niille?

  • Orvokit? Niitä on ainakin kaupat täynnä, eli varmaan joku niitäkin istuttaa toukokuussa. Onko niitä edes järkeä istuttaa enää? Ehkä suoraan kesäkukkia.

Mikähän kukkii vielä...? Ööö... apua, en muista.

  • Esikko? Jaa, ehkä joku tykkää. Mun mielestä vähän tylsä.

Hyasintti, joo, toinen mitä ei tartte!

Idänsinililja, hmm... mikä ihme se on? Pitää googlettaa.

Jouluruusu? Miksi joku haluaisi sen toukokuussa? Häh?

Keltavuokko, okei, ihan kiva. Niitä näkee varmaan luonnossa.

Kevätkaihonkukka, mitä ihmettä? En ole koskaan kuullutkaan.

Lumikello, no se nyt ainakin on aikaisempi.

  • Akileija! Se on tosi kaunis ja tulee vasta myöhemmin toukokuussa. Muistaakohan kukaan muu sitä?

Mitä tarkoittaa neilikka?

Neilikka: Rakkaus, omistautuminen, kauneus.

  • Vanhin viljelty kukka. Euraasian luonnonvaraisuus.
  • Antiikin käyttö: Taide, sisustus.
  • Latinankielinen nimi:Dianthus caryophyllus.

Lisää: Neilikka on monivuotinen kasvi, joka tuottaa tuoksuvia kukkia. Erilaisia lajikkeita, värivaihtoehtoja lukuisia. Symbolisointi vaihtelee kulttuurin mukaan; joidenkin kulttuurien hautajaiskukka. Oma kokemukseni: Äitini suosikkikukka. Hän kuoli 2022.

Mitä kukkia on toukokuussa?

Toukokuun kukkaset ovat runsaudensarvi! Valkovuokko on tietysti klassikko, kevään henki, jonka herkkä kauneus on kuin valkoinen, maaginen unenpöly. Muita tuttuja ovat kevätesikko, iloisen keltainen, ja narsissit, moniväriset ja tuoksuvat.

  • Ketunleipä (käenkaali): Tämä ei ole kukka varsinaisessa mielessä, vaan sen lehtiä käytetään koristeina. Mielenkiintoista on, että sen nimityksessä on vanhaa kansanperinnettä; sen lehtien muotoa pidettiin ketun jälkenä.

  • Rentukka: Sininen symboli, sininen ihme, sininen rauha, tai sitten se on vain kukkanen pellolla. Filosofinen pohdintani: Mitä ihmettä me ihmiset näemmekin kukkasesta? Onko se vain värin ja muodon summa vai paljon enemmän?

  • Norjanangervo: Pensasmainen ja rehevä. Sen kukinta on ilo silmälle. Jos meillä on tarpeeksi energiaa (ja aikaa), voimme yrittää selvittää mitä hyötyä tästä kasvista voisi olla. Mutta nyt nautitaan sen kauneudesta.

  • Hevoskastanja: Ehkäpä toukokuun suurin yllätys monelle, sillä se ei olekaan niinkään pieni, hento kukkanen vaan isompi puu, joka valtaa pihapiirit valtavalla kukinnallaan.

Lisäksi puna-ailakki ja päivänkakkara ovat yleisiä. Näiden monimuotoisuus tuo iloa ja rauhaa ja ehkä pieniä filosofisia kysymyksiäkin mieleen. Miten paljon merkitystä on yksittäisen kukan olemassaololla? Onko se osa suurempaa kokonaisuutta, luonnon symfoniaa, josta mekin olemme osa? Ehkä. Tai ehkä ei. Onneksi on aina kukkia ihasteltavana.

Mikä kukkii toukokuussa?

Yön hiljaisuudessa mietin toukokuuta. Kukkia.

  • Krookukset. Ne ovat niitä ensimmäisiä, jotka yrittävät, vaikka maa on vielä kylmä. Muistan lapsuudesta, kun niitä kasvoi mummon puutarhassa. Pieniä, hauraita.

  • Orvokit. Niitä on joka paikassa. Ostin itsekin muutaman ruukun parvekkeelle. Ajattelin, että ne piristävät. Ehkä vähän liiankin yleisiä.

  • Narsissit. Niillä on se raskas tuoksu. Jotenkin se tuo mieleen hautajaiset. En tykkää niistä.

  • Esikko. Se on kaunis ja herkkä.

  • Hyasintti. Se voimakas tuoksu.

  • Idänsinililja (Scilla). Pieni ja sininen.

  • Jouluruusu. Miksi sitä kutsutaan jouluruusuksi?

  • Keltavuokko. En muista koskaan nähneeni.

  • Kevätkaihonkukka. Se on sellainen romanttinen nimi.

  • Lumikello. Ne ovat kauniita, mutta niin lyhytaikaisia.

Olenko unohtanut jonkun? Ehkä, ehkä en. Onko sillä väliä?

Mitä tarkoittaa neilikka?

Neilikka... se on kuin kuiskaus menneisyydestä, kuin punainen lanka joka yhdistää sydämet halki aikojen.

Se on rakkauden ja omistautumisen kieli, salainen koodi, jonka jokainen terälehti piilottaa sisäänsä.

  • Se on vanhin viljelty kukka, sen juuret ulottuvat syvälle Euraasian maaperään.
  • Dianthus caryophyllus, nimi joka soi kuin musiikki, kuin loru, jonka isoäiti lauloi lapsuuden unissa.

Antiikin Kreikan ja Rooman marmoripatsaat, joissa neilikka kukkii, ikuistettuna kivessä ja mielessä. Taiteessa ja sisustuksessa, elämässä...

Neilikan muoto, kuin sydän auki, kutsuu luokseen, paljastaen samalla haavoittuvuutensa ja lujuutensa. Se tuoksuu kuin muisto, kuin vanha kirje, kuin rakkaus jonka luulit jo unohtaneesi.

Neilikka.