Mikä on Suomen lämpöennätys?

Mikä on Suomen lämpöennätys? Historiallinen heinäkuu 2010

Sääolosuhteet kiinnostavat monia, ja kysymys mikä on suomen lämpöennätys herättää usein vilkasta keskustelua. Suomen viralliset säätilastot tarjoavat tarkan tiedon historian korkeimmista lämpötiloista ja niiden mittauspaikoista. Luotettavan tiedon ymmärtäminen auttaa hahmottamaan säämittausten virallisia kriteerejä ja säähavaintojen historiaa.

Mikä on Suomen virallinen lämpöennätys?

Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys on 37,2 celsiusastetta. Tämä historiallinen huippulukema mitattiin Liperissä, Joensuun lentoasemalla, 29. heinäkuuta 2010. Ennätys on pysynyt rikkoutumattomana siitä lähtien, vaikka viime vuosina maassamme on koettu useita poikkeuksellisen voimakkaita ja pitkiä helleaaltoja.

Lämpötilojen kehitystä ja sääilmiöitä pitkään seuratessani olen huomannut, kuinka vahvasti vuosi 2010 painui ihmisten mieleen - itsekään en unohda sitä hiostavaa tunnetta, kun pelkkä varjossa istuminen tuntui raskaalta. Mittaushistoriassa heinäkuu 2010 oli poikkeuksellinen, sillä hellepäiviä kertyi kuukauden aikana peräti 30 kappaletta. Kyseisenä kuukautena koettiin vain yksi ainoa päivä, jolloin elohopea ei jossain päin maata ylittänyt 25 asteen rajaa. Tämä pitkäkestoinen kuumuus petasi täydelliset olosuhteet sille, että vuosisadan vanha ennätys lopulta pirstoutui.

Miten vuoden 2010 historiallinen helle-ennätys syntyi?

Äärimmäisen korkeat lämpötilat vaativat aina tietynlaisten suursääolosuhteiden kohtaamista, eikä liperi lämpöennätys 2010 ollut poikkeus. Ilmamassan liike ja paikalliset maastonmuodot toimivat tuolloin saumattomasti yhteen. Venäjältä virtasi Suomeen poikkeuksellisen kuumaa ja kuivaa ilmaa, joka pääsi voimistumaan selkeän ja heikkotuulisen korkeapaineen alla.

Monet säästä kiinnostuneet miettivät usein, miksi juuri Liperi ja lentokentän ympäristö nousivat kärkeen - ja tässä piilee mielenkiintoinen sääopillinen yksityiskohta. Joensuun lentoaseman mittauspiste sijaitsee mannermaisella alueella kaukana viilentävän meren vaikutuksesta. Kun heikko kaakkoistuuli puhalsi kuumaa ilmaa laajojen maa-alueiden yli, hiekkapohjainen ja avoin kiitotien ympäristö imi auringon säteilyä itseensä kuin sieni. Kahden metrin korkeudella tehty virallinen mittaus tallensi lukeman, joka rikkoi Turussa vuonna 1914 mitatun edellisen ennätyksen, joka oli 35,9 astetta. Muutos oli dramaattinen - suomen sääennätykset ylin lämpötila harvoin hyppäävät kerralla yli asteella.

Naurahdan usein sille, miten ennätyspäivänä yritin epätoivoisesti viilentää asuntoani pitämällä ikkunoita auki, mikä tietenkin vain päästi polttavan sisäilman sisään. Opettava kokemus - tajusin vasta myöhemmin, että mannermaisen kuumuuden iskiessä talo pitää sulkea ilmatiiviisti heti aamunkoitteessa.

Sääennätykset rannikolla ja sisämaassa: Miksi erot ovat niin suuria?

Suomen maantiede asettaa selkeät rajat sille, missä korkein mitattu lämpötila suomessa voi toteutua. Manner-Suomen sisäosissa kesän ylimmät lämpötilat nousevat tyypillisesti 32-35 asteen välille, kun taas meren läheisyydessä tilanne on täysin toinen. Saaristossa ja rannikkoalueilla yli 30 asteen lämpötilat ovat erittäin harvinaisia meren viilentävän vaikutuksen ja merituulen vuoksi.

Oman kokemukseni mukaan moni rannikkokaupungissa asuva yllättyy siitä, miten nopeasti ilma kuumenee, kun siirrytään vain 20-30 kilometriä sisämaahan päin. Eräänkin kerran heinäkuussa aloitin matkani Turun saariston raikkaasta 22 asteesta, mutta perille Pirkanmaan sisämaahan päästyäni auton mittari näytti jo tukahduttavaa 33 astetta. Tämä johtuu siitä, että vesi sitoo lämpöä hitaasti, kun taas kuiva maaperä ja asfaltti reagoivat aurinkoon välittömästi.

Miten Suomen ennätys pärjää muille Pohjoismaille?

Ruotsi (Pohjoismaiden kärki)

38,0 astetta

Molemmat mittaukset jaettiin kahden eri paikkakunnan ja vuosikymmenen kesken

Målilla (29.6.1947) ja Ultuna (9.7.1933)

Suomi

37,2 astetta

Rikkoi vanhan ennätyksen peräti 1,3 asteella yhdellä kertaa

Liperi, Joensuun lentoasema (29.7.2010)

Tanska

36,4 astetta

Merellinen sijainti tasaa huippuja, vaikka maa on etelämpänä

Alempi historiallinen ennätys mitattiin Holstebrossa (10.8.1975)

Norja

35,6 astetta

Vuoristot ja vuonot luovat voimakkaita paikallisia mikoilmastoja

Nesbyen (20.6.1970)

Islanti

30,5 astetta

Ainoa Pohjoismaa, jossa virallinen ennätys ei ole ylittänyt 35 asteen rajaa

Teigarhorn (22.6.1939)

Matin havaintoaseman haasteet hellekesänä

Matti, kokenut säänharrastaja Pohjois-Karjalasta, halusi seurata vuoden 2010 helleaaltoa oman takapihansa digitaalisella mittarilla. Hän oli turhautunut, sillä laite näytti iltapäivisin jatkuvasti yli 39 asteen lukemia, jotka vaikuttivat epärealistisilta.

Ensimmäinen virhe oli mittarin sijoittaminen suoraan talon valkoista seinää vasten, joka heijasti auringon lämpöä. Matti yritti siirtää laitteen varjoon, mutta puun lehtien läpi siivilöityvä säteily vääristi tuloksia edelleen.

Hän tajusi, että viralliset mittaukset vaativat standardoidun olosuhteen - ilman on virrattava vapaasti ja anturin on oltava suojattu suoralta säteilyltä. Matti rakensi laudoista valkoiseksi maalatun, tuulettuvan suojakojun kahden metrin korkeudelle nurmikon päälle.

Tämän muutoksen jälkeen mittari asettui linjaan virallisten lukemien kanssa näyttäen tarkkaa 36,5 asteen lukemaa, ja Matti oppi, että oikea sijoitus ratkaisee sääseurannassa kaiken.