Miksi Saharassa on hiekkaa?

Miksi Saharassa on hiekkaa? Ilmaston rooli dyyneissä

Aavikon karu kauneus herättää usein kysymyksiä sen synnystä ja olemuksesta. Tietämys alueen maaperän kehityksestä auttaa ymmärtämään luonnonvoimien mahtavaa voimaa ja planeettamme historian pitkiä syklejä. Tutustu tarkemmin aavikoitumisen taustoihin ja opi, miksi saharassa on hiekkaa ja miten äärimmäiset sääolosuhteet muokkaavat maapallon laajimpia kuivia alueita.

Miksi Saharassa on hiekkaa ja mista se oikeastaan johtuu?

Kysymykseen siita, miksi Saharassa on hiekkaa, liittyy useita eri ymparistotekijoita, eika ilmiolle ole vain yhtaa yksittaista selitysta. Saharassa on hiekkaa useiden tekijoiden vuoksi, ja sita muodostuu usein rajuilmoihin, jotka tayttavat kuivat joet ja pistavat kuivan maan vahaksi aikaa kukkimaan. Saharan kuivuus selittyy alueen ylla olevalla korkeapaineella, ja hiekkamyrskyjen mukana hiekkaa kulkeutuu joskus kauaskin.

Yleinen oletus on, etta koko tämä valtava autiomaa on pelkkaa pehmeaa dyynia. Se on harhaluulo. Todellisuudessa vain noin 20 - 25 prosenttia Saharan pinta-alasta on varsinaisen hiekan peitossa, kun taas suurin osa alueesta on paljasta kalliota ja kivikkoa. Mutta liittyy tahan yksi yllattava vaara, jonka lahes jokainen matkailija unohtaa - kerron siita tarkemmin hiekkamyrskyja kasittelevassa osiossa alempana.

Mista Saharan hiekka tulee ja kuinka rajuilmat muokkaavat maata?

Kun mietitaan, mistä saharan hiekka tulee, vastaus loytyy vuosituhansia jatkuneesta eroosiosta ja aanekkaista saailmioista. Hiekkaa muodostuu usein rajuilmoihin, kun harvinaiset mutta sitakin rajummat sateet iskevat kovaan kallioon ja huuhtovat irtokivea liikkeelle. Nama syoksytulvat tayttavat kuivat joet (wadit) hetkessa ja pistavat kuivan maan vahaksi aikaa kukkimaan.

Rehellisesti sanottuna luulin itsekin aiemmin, etta autiomaassa ei sada koskaan. When matkustin Marokon aavikon reunamille ensimmaista kertaa, en pakannut mukaan lainkaan vedenpitavia varusteita, silla oletin ilman olevan aina rutikuiva. Yllattaen iskenyt rajuilma kasteli telttani aivan lapimäräksi tunnissa ja opetti kantapaan kautta, miten valtava voima vedella on hiekan muovaajana kuivassakin ymparistossa. Vesi ja suuret lampotilaerot murentavat kiven murusiksi. Lopulta tuuli lajittelee nama pienet jyvaset dyyneiksi.

Miksi Sahara on kuiva ja mika rooli korkeapaineella on?

Se, miksi sahara on kuiva, johtuu maapallon ilmakehan laajasta kiertoliikkeesta ja alueen sijainnista. Saharan kuivuus selittyy alueen ylla olevalla korkeapaineella, joka estaa tehokkaasti sadepilvien muodostumisen. Koska laskeutuva ilma lampenee ja kuivuu jatkuvasti, kosteus haihtuu taivaan tuuliin ennen kuin se ehtii tiivistya pisaroiksi kuivaan maahan.

Monilla on epailys siita, miksi autiomaassa on niin paljon hiekkaa kivikon sijaan, ja tiedon puute Saharan ilmastohistoriasta ja korkeapaineen roolista vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista. Nykyinen tilanne ei ole ikuinen, silla ilmasto vaihtelee tyypillisesti noin 20 000 vuoden jaksoissa maapallon akselin kallistuman vuoksi. Vielä muutamia tuhansia vuosia sitten alueella virtasi suuria jokia, joiden pohjasedimentit tuuli on sittemmin puhaltanut valtaviksi hiekkameriksi. Nykyinen subtrooppinen korkeapaine on kuitenkin lukinnut alueen polttavaan kuivuuteen. Kuivuus ruokkii eroosiota. Kasvillisuus ei pysty sitomaan maaperaa, jolloin tuuli paasee vapaasti kuljettamaan hienoa ainesta paikasta toiseen.

Miten hiekkamyrsky syntyy ja miksi Saharassa hiekkamyrskyt ovat vaarallisia?

Ymmartaakseen, miten hiekkamyrsky syntyy, on tarkasteltava voimakkaita tuulia ja kuivaa maaperaa yhdessa. Kun kova tuuli tarttuu irtonaiseen ainekseen, saharassa hiekkamyrskyt nousevat nopeasti valtaviksi, kilometrien korkuisiksi seinamiksi. Hiekkamyrskyjen mukana hiekkaa kulkeutuu joskus kauaskin, aina Eurooppaan ja jopa Suomeen asti ilmavirtauksien kyydissa.

Tassa on se yllattava vaara, jonka mainitsin aiemmin: hiekka ei ole vain maisemallinen elementti, vaan se toimii kuin teollinen hiekkapuhallin. Harvoinpa sita tulee ajatelleeksi ennen kuin joutuu keskelle myrskya, miten hiekkaa on nopeasti liikkuessaan ihmiselle vaarallinen, ja miten sen naarmuttautuminen auton ikkunat lapinakymattomiksi ja kuorii maalin pois peltipinnoilta vain muutamassa minuutissa, vaikka useimmat turistit pelkaavat vain eksymista eivatka ymmarra suojata kulkuneuvojaan tai hengitysteitaan kunnolla.

Toinen kerta aavikolla opetti minulle kunnioitusta tata luonnonvoimaa kohtaan. Silmani kirvelivat ja kurkkua kuristi, kun yritin epatoivoisesti peittaa kasvojani ohuella huivilla myrskyn noustessa, ja nielin silti kourakaupalla polya. Paniikki oli aito. Tuuli ulvoi korvissa niin kovaa, etten kuullut edes omia ajatuksiani. Monet oppaat sanovat, etta autoon suojautuminen riittaa. Kaytannossa olen huomannut, etta jos et kaanna autoa pera tuuleen pain ja sammuta ilmastointia valittomasti, hiekka tunkeutuu joka ikisesta tiivisteesta sisaan ja tukkii moottorin ilmansuodattimen. Se tulee kalliiksi.

Kuinka suojautua, kun hiekka uhkaa omaisuutta ja terveytta?

Huoli hiekkamyrskyjen vaikutuksista ymparistoon ja omaisuuteen on taysin aiheellinen, jos liikut kuivilla alueilla. Koska nopeasti liikkuva hiekka on vaarallista ihmiselle ja tuhoisaa ajoneuvoille, ennakointi on ainoa toimiva suojautumiskeino. Oikeilla varusteilla ja toimintatavoilla voit kuitenkin valttaa pahimmat vauriot, kun tuuli yltyy vaarallisiin lukemiin.

Toimi nain, jos joudut keskelle myrskya: 1. Suojaa silmat ja hengitystiet tiiviilla suojalaseilla seka kostutetulla kankaalla tai hengityssuojaimella. 2. Pysayta ajoneuvo turvalliseen paikkaan sivuun tielta ja sammuta kaikki valot, jotta muut autoilijat eivat aja peraasi sokeasti. 3. Suojaa auton ikkunat ja maali mahdollisuuksien mukaan pressulla tai pysakoimalla kiintean esteen, kuten kallion tai rakennuksen, tuulenpuoleiseen suojaan. 4. Pysy sisatiloissa tai autossa, kunnes tuuli tyyntyy kokonaan.

Pieni varoituksen sana on paikallaan: jos sinulla on astma tai muu krooninen hengitystiesairaus, hienojakoinen aavikkopoly voi laukaista vakavan kohtauksen, joten keskustele laakarin kanssa tarvittavista laakkeista ennen matkustamista kuiville alueille. Kun ymmarrat, miksi saharassa on hiekkaa ja miten tuuli sita liikuttaa, osaat suhtautua aavikon ololosuhteisiin niiden vaatimalla vakavuudella. Aloita varautuminen aina tarkistamalla paikalliset saaennusteet. Luontoa vastaan ei kannata taistella, vaan toimia sen ehdoilla.

Saharan maastotyypit vertailussa

Erg (Hiekkameri ja dyynit)

Erittain vaikeakulkuinen, altis voimakkaille hiekkamyrskyille, jotka vaurioittavat autojen maalia ja ikkunoita

Tuulen kasaamaa hienoa kvartsihiekkaa ja jatkuvasti liikkuvia dyyneja

Kattaa vain noin 20 - 25 prosenttia koko Saharan alueesta

Muodostuu muinaisten jokien pohjasedimenteista ja rajuilmojen kuluttamasta kiviaineksesta

Hamada (Kallioinen tasanko)

Kova alusta, mutta teravat kivet rikkovat helposti ajoneuvojen renkaita

Paljasta kallioperää ja suuria, teravia kivilohkareita ilman irtonaista hiekkaa

Muodostaa valtaosan autiomaasta yhdessa soratasankojen kanssa, kattaen noin 70 prosenttia alueesta

Tuuli on puhaltanut kaiken hienon hiekan pois ja jattanyt jaljelle vain kovan kiven

Reg (Sorainen ja kivinen aavikko)

Helpoin alusta ajoneuvoille kuivalla saalla, mutta muinaiset joet tayttyvat nopeasti sateella

Tiiviiksi pakkautunutta soraa, pikkukivia ja kuivaa maata

Hyvin yleinen maastotyyppi, joka taydentaa kallioisia alueita

Rajuilmojen ja tuulen lajittelema karkeampi aines, jota tuuli ei jaksa nostaa ilmaan

Mikko ja yllattava hiekkamyrsky vuokra-autolla

Mikko, 34-vuotias insinoori Tampereelta, lahti omatoimimatkalle Marokon puoleiseen Saharaan keväällä. Han halusi nahda kukkivan aavikon rajuilmojen jalkeen, mutta sortui tyypilliseen virheeseen ja vuokrasi tavallisen henkilöauton ilman kattavaa vakuutusta hiekkavaurioille.

Kun voimakas tuuli nousi kuivien jokien laheisyydessa, Mikko yritti ajaa myrskya karkuun paatielle. Hiekka iski tuulilasiin kuin haulikko, nakyvyys putosi nollaan ja han joutui pysayttamaan auton keskelle aavikkoa pelaten pahinta.

Mikon onneksi paikallinen opas huomasi hanet ja neuvoi kaantamaan auton perän tuuleen pain tuulilasin suojaamiseksi. He odottivat myrskyn laantumista kolme tuntia moottori sammutettuna.

Myrskyn jalkeen auton keulan maali oli kuoriutunut osittain pois ja sivuikkunat olivat naarmuuntuneet sameiksi, mika maksoi Mikolle noin 800 euroa korvauksina vuokraamolle. Han oppi, etta aavikolla luonnonvoimia ei voi paeta ajamalla.