Miksi tulee kylmä kun syö?

89 katselukertaa
Kylmän ruuan tai juoman nauttiminen voi aiheuttaa hetkellisen viileyden tunteen, joka tuntuu nousevan aivoihin. Tämä johtuu siitä, että kylmä aines supistaa ensin suun kitalaen verisuonia. Keho reagoi tähän nopeasti laajentamalla verisuonia, mikä puolestaan aiheuttaa nopean lämpötilan muutoksen. Tämä muutos tulkitaan aivoissa viileyden tunteena.
Kommentti 0 tykkäystä

Aivojäätelö: Miksi kylmä ruoka tuntuu kylmältä myös päässä?

Oletko koskaan huomannut oudon, viileän tunteen nousevan päähäsi syödessäsi jäätelöä tai juodessasi kylmää juomaa? Tämä ilmiö, jota usein kuvaillaan "aivojäätelöksi", ei ole pelkkää mielikuvitusta, vaan sillä on fysiologinen selitys. Kylmän tunteen syntymekanismi on kiehtova yhdistelmä verenkiertoa ja aivojen tulkintaa.

Kylmän ruoan tai juoman koskettaessa suumme herkkiä limakalvoja, erityisesti kitalakea, tapahtuu nopea muutos paikallisessa verenkierrossa. Kylmyys supistaa kitalaen verisuonia refleksinomaisesti. Keho pyrkii kuitenkin tasapainottamaan lämpötilaa, ja tämän supistumisen vastapainoksi verisuonet laajenevat nopeasti uudelleen. Tämä äkillinen verisuonten laajeneminen ja supistuminen luo aaltomaisen vaikutuksen verenkiertoon.

Tämä verisuonten nopea laajeneminen on avainasemassa "aivojäätelön" synnyssä. Vaikka muutos tapahtuu suussa, aivot tulkitsevat tämän nopean verenkierron muutoksen viileänä tunteena, joka tuntuu nousevan päähän. Tarkkaa mekanismia, jolla aivot tulkitsevat tämän viileydeksi, ei vielä täysin ymmärretä. Yksi teoria on, että verisuonten nopea laajeneminen stimuloi kolmoishermoa, joka välittää tietoa kasvojen ja pään alueen tuntoaistin reseptoreista aivoihin. Tämä stimulaatio saattaa tulla tulkituksi viileyden tunteeksi.

On myös mahdollista, että kitalaen verisuonten lähellä sijaitsevat kylmäreseptorit aktivoituvat ja lähettävät signaaleja aivoihin, jotka tulkitaan viileänä tunteena.

"Aivojäätelö" on siis harmiton ja lyhytaikainen ilmiö, joka johtuu kehon nopeasta reaktiosta kylmään ärsykkeeseen suussa. Se on osoitus siitä, miten herkkä ja monimutkainen järjestelmä kehomme on ja miten aivomme tulkitsevat jatkuvasti ympäristöstämme tulevia signaaleja.