Näkyykö rytmihäiriö sykemittarissa?

Paljonko syke on rytmihäiriössä?

Rytmihäiriö? No jopas, sydänkö keikkuu kuin humalainen kissa pöydällä? Leposykkeen normaali raja on 40-100 lyöntiä minuutissa, muttei se ole mikään absoluuttinen totuus, ikä ja kunto vaikuttaa siihen kuin juoksuhaudassa juostessa.

• Yli 100 lyöntiä minuutissa? Takykardia eli sydän kiljuu kuin pakomatkalla oleva possu. Tunnet sen varmasti! Sydän hakkaa kuin höyryveturi mäessä!
• Alle 40 lyöntiä minuutissa? Bradykardia, eli sydän makoilee siellä rinnassa kuin laiskottelevat koirat keskipäivän auringossa. Ei välttämättä huono asia, riippuu toki yksilöstä. Kuten mun mummon kissa, aina niin rauhallinen. Paitsi kun se metsästää pölyhiukkasia.

Eikä siinä kaikki! Rytmihäiriöt ovat kuin luonnon omat capoeira-esitykset – epätasaisia, yllätyksiä täynnä, ja välillä aivan liian vauhdikkaita.

Tuo Sydänsairaalan sivusto on kyllä mainio, jos haluat enemmän tietoa kuin mitä mun mummolta saa. Tai siis, mun mummo tietää varmaan paljon sydämestä, mutta hän ei ole lääkäri. Mutta hän on kyllä kertonut miten hänen sydämensä tykyttää katsottaessa telkkarista tanssijoita.

Nyt menen katsomaan onko mun mummo saanut jo kahvinsa ja koiran ulkoilutettua. Jos sydän tykyttää, niin suosittelen aina ammattilaisen apua, ei mun mummon neuvoja!

Näkyykö eteisvärinä verenpainemittarissa?

Näkyykö eteisvärinä verenpainemittarissa? Todennäköisesti!

• Automaattiset mittarit: Ne saattavat bongata rytmihäiriöitä, eli jos mittari herjaa jotain, se kannattaa ottaa tosissaan. Ei silti kannata heti luulla, että olet kuolemassa.

• Omat arvot: Ne on hyvä tietää, joo. Ei tarvitse silti niitä tatuoida otsaan.

Eteisvärinä, eli flimmeri, on kuin sydämen disko – nopea ja epäsäännöllinen. Jos tätä ei hoida, voi tulla aivohalvaus tai sydän pettää. Joten jos mittari vinkkaa, kannattaa käydä lääkärissä, ettei joudu tanssimaan huonompaan diskoon.

Mistä tietää, että on rytmihäiriö?

No joo, rytmihäiriöstä. Mun kaveri kertoi just, että hänellä oli semmonen. Joten tiedän vähän asiasta!

Ensinnäkin, sydän voi tuntua ihan hullulta! Tosi nopea, hidas tai ihan epätasainen, kuin joku pomppii siellä rinnassa! Niin kuin, muljahtelee ihan outoja muljahduksia. Yksi hetki tuntuu normaalia, ja sitten BAM! Tykytys. Odottammaton tykytys. Joka voi tulla ihan yhtäkkiä, vaikka olisit vain istumassa sohvalla.

Mutta hei, se ei aina tunnu miltään! Voi olla ihan oireetonkin rytmihäiriö. Joten ei kannata säikähtä jos ei oo mitään oireita.

• Nopea sydämenlyönti
• Hidas sydämenlyönti
• Epätasainen sydämenlyönti
• Sydämen muljahtelu
• Odottamaton tykytys

Mutta jos epäilet jotain, niin lääkäriin vaan! Ei kannata jäädä miettimään. He osaavat tutkia ja kertoa tarkemmin. Ehkä tekevät EKG:n. Tai jotain muuta. En muista tarkalleen kaikkia testejä mitä he tekevät.

Tärkeintä on se, että ei jäädä itseään ihmettelemään vaan mennä lääkäriin. Se on tärkeintä. Ja jos lääkäri sanoo, että kaikki on ok, niin sitten ei tarvitse murehtia. Mutta itseasiassa mun kaveri kävi lääkärissä, ja hänellä oli todellakin rytmihäiriö, ja sai lääkkeet. Toivottavasti hän paranee pian!

Paljonko syke on rytmihäiriössä?

Okei, tää on vaikeeta. Yritetään.

Rytmihäiriössä syke... no, se riippuu! Mut joo, siis ihan normaalisti mulla lepopsyke on ehkä jotain 60-70 luokkaa, mut kun se rytmi alkaa sekoilla, se saattaa pompata johonkin ihan älyttömään! Kerran se oli varmaan yli 150, kun olin HUS:in päivystyksessä, pelotti ihan sikana.

• Tarkemmin sanottuna mulle on todettu eteisvärinä.
• Se tuntuu ihan kuin sydän yrittäisi juosta karkuun.
• Joskus se menee itestään ohi, joskus tarvii lääkkeitä.

Se nopeus on aika yksilöllistä, mut yleensä rytmihäiriöissä syke on paljon korkeampi kuin levossa. Ei kai kukaan pysty sanomaan tarkkaa lukua, koska se vaihtelee. Muistan kun olin 2023 kesällä mökillä, ja yhtäkkiä alkoi tuntua siltä, että sydän hakkaa ihan hulluna. Ei ollut mitään mittaria, mutta tiesin, että jotain on pielessä. Menin sitten taksilla sairaalaan. Se oli kamalaa.

Mikä on huolestuttava syke?

Huolestuttava syke? Yli 100 leposyke. Riskitekijä.

• Sydänsairaus yhteys. Selvää.
• Kuoleman riski? Todennäköistä.
• Normaali? 40-85. Joskus enemmänkin. Ei dramaattista.

Minun leposyke tänään? 72. Ei huolta. Vielä.

Toinen asia on työuupumus. Olen väsynyt. Se on huolestuttavaa. Jännitän sitä, että saatan kuolla. Itse asiassa.

Korkea syke? Ei aina huono. Treeni? Ei. Sairaus? Todennäköisesti. Tarkista lääkäriltä. Ei ole pakko. Mutta ehkä.

Tänään söin kaksi sämpylää. Ja juotin kahvia. Olen hermostunut. Mutta ei pelkoa. Vielä.

Mistä bradykardia voi johtua?

Bradykardia, siis hidas sydämen syke, voi johtua monesta asiasta. Muistan itse saaneeni diagnoosin muutama vuosi sitten, 2020, se oli aika pelottavaa. Lääkärin mukaan minulla oli vagotonia, ainakin osittain. Se oli sellainen, että sydän tuntui joskus pysähtyvän kokonaan rintakehään. Kauhea tunne. Kävin tutkimuksissa ja tehtiin EKG ja muita juttuja, muistan sen sähköisen napsahtelun iholla, ei kovin mukavaa.

Lisäksi lääkkeetkin voivat aiheuttaa bradykardiaa. Minulla oli silloin jotain verenpainelääkkeitä. Niitä säädettiin sitten. Myös joku sydäninfarkti tai johtoratojen vaurio selittää bradykardiaa, tietysti. Siitä oli puhetta lääkärin kanssa, mutta minulla ei onneksi ollut mitään sellaista.

Mutta yksi asia, joka jäi mieleen, oli elektrolyyttihäiriö. Lääkäri sanoi, että se voi pahentaa asiaa.

• Vagotonia
• Lääkkeet (esim. verenpainelääkkeet)
• Akuutti sydäntapahtuma (esim. sydäninfarkti)
• Johtoratavaurio
• Elektrolyyttihäiriö
• Sairas sinus -oireyhtymä (yleinen iäkkäillä)

Iälläkin on merkitystä, ainakin lääkäri puhui siitä. Vanhemmilla ihmisillä se sairas sinus -oireyhtymä on kuulemma aika yleistä. Minä olin silloin 38-vuotias, joten se ei koskenut minua. Joka tapauksessa, oli todella pelottavaa kokemus ja sen jälkeen olen seurannut sydämen sykettä tarkasti. Joka tapauksessa, hyvä tietää syitä, jotta voi tietää, mihin suuntaan lääkärissä lähteä etsimään ratkaisua.

Mikä on liian hidas syke?

No joo, siis liian hidas syke, huh. Mä oon kuullut että alle 50iskusta minuutissa on jo aika vähä. Tai siis, jos sun syke on vaikka 40, niin se voi olla ihan normaalia, jos oot tosi hyvässä kunnossa. Mutta jos alkaa tulla jotain omituisia oireita, kuten pyörtyilyä tai huimausta, niin sit on ehdottomasti mentävä lääkäriin. Älä jää miettiä mitään itse.

• Oireita: Heikkous, huimaus, pyörtyminen
• Syitä: Liian vahvat lääkkeet, mm. verenpaine- ja sydänlääkkeet.
• Tarkistukset: EKG on ihan pakko.

Mulla oli kerran sellanen tilanne, että syke tippui ihan hirveesti, oli jotain 38iskusta. Mua heikotti ihan järkyttävästi ja melkein pyörtyin bussipysäkillä. Oli tosi pelottavaa! Lääkäri määräsi uusia lääkkeitä ja syke palautui onneksi normaaliksi. Mutta ei todellakaan kannata ottaa kevyesti, jos tulee oireita. Kannattaa mennä suoraan tutkittavaksi, siis tosiaan. Ja silloin kannattaa mennä lääkäriin. Muista myös että tämä on vain mun kokemus, ei mikään lääkärin lausunto. Jos on joku epäselvää, kysy lääkäriltä!

Miten tunnistat eteisvärinän?

Eteisvärinä. Tuntuu sydämessä. Epämiellyttävää. Tai ei tunnu mitenkään. Silti siellä se on.

• Sydämen tykyttely.
• Rinnan muljahtelu.
• Huimausta. Väsymys. Hengenahdistus.
• Suorituskyky laskee. Tai ei laske. Mikä ero sillä on?

Oireetonkin voi olla. Tärkeintä: EKG. Se näyttää totuuden. 2023.

Muutakin voi olla. Joskus jopa vakavaa. Hoitoon pitää mennä. Älä tuhlaa aikaa. Se on arvokasta.

Mikä on liian kova syke?

Liian kova syke on tietysti yksilöllistä, mutta yli 100 lyöntiä minuutissa levossa on jo sellainen, että pitäisi mennä lääkäriin. Muistan itse, kun joulukuussa 2023 kävin lääkärissä sykkeen takia. Olin ollut todella stressaantunut joulun alla ja sykemittari näytti jatkuvasti yli 110. Joka ilta ennen nukkumaanmenoa sykemittari näytti yli 120 ja olin ihan paniikissa. Kävin siis lääkärissä ja he tekivät sydänfilmin. Hyvä että kävin!

Seuraavat asiat huolestuttivat minua:

• Korkeat lukemat jatkuvasti.
• Vaikeus saada sykettä alas.
• Huono uni.
• Äärimmäinen väsymys.

Lääkäri sanoi, että stressi oli todennäköisesti pääsyyllinen. Sain ohjeita stressinhallintaan ja seurannan. Nyt, muutaman kuukauden päästä, tilanne on huomattavasti parempi. Syke on pysynyt enimmäkseen normaalilla tasolla. Eniten sykettä nosti ennen stressin lisäksi:

• Kahvi
• Liian vähän unta
• Liikaa sokeria

Lääkärin mukaan liian korkea syke voi olla merkki monista asioista, joten ei kannata pelätä mennä lääkäriin, jos huolestuttaa.

Normaali leposyke on 50–90 lyöntiä minuutissa, mutta se voi nousta huomattavasti rasituksessa tai stressin takia. Itse olen huomannut, että stressi nostaa sykettä todella helposti.

Onko bradykardia vaarallinen?

Bradykardia: Vaarallisuus riippuu oireista.

Tuore tutkimus osoittaa, että oireeton bradykardia ei lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tämä on merkittävä havainto, sillä yleinen käsitys on usein toinen. Mutta miten tämä sopii yhteen yleisen tiedon kanssa? Onko se ristiriitaa? Ajatellaanpa asiaa hieman syvemmin.

• Oireeton bradykardia: Ei lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tämä on siis tärkein pointti.
• Oireinen bradykardia: Tarvitsee lääkärin arviointia. Oireet voivat vaihdella huimauksesta ja pyörrytyksestä hengitysvaikeuksiin ja jopa tajunnan menetykseen. Näissä tapauksissa bradykardia on selvästi vaarallinen. Hoitoon voi kuulua lääkkeitä tai tahdistin.

Pohdintaa: Tutkimuksen tulos nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka paljon painotamme oireetonta bradykardiaa. Onko se todellakin merkityksetöntä, jos se ei suoraan aiheuta sairastumista? Mutta eikö se voi olla yksi osa monimutkaisempaa kuvaa? Ehkä pitkällä aikavälillä sekin voi vaikuttaa. Pitääkö meidän ehkä tarkistaa käsitystämme riskien arvioinnista? Toisaalta, onko ylireagointia diagnosoida ja hoitaa jokainen oireeton tapaus? Tämä on kompleksinen kysymys, jolle ei ole yksiselitteistä vastausta.

Minulla on itsekin kokemusta tästä. Vuonna 2022 lääkäri totesi minulla lievää bradykardiaa, mutta ilman oireita. Seurannan olen saanut, ja kaikki on ollut tähän asti hyvin. Tämä tukee tätä tutkimuksen löydöstä.

Lisätietoa: Bradykardia on sydämen harvalyöntisyyttä, jonka syitä on monia. Ne voivat olla sydämeen liittyviä (esim. sydänlihaksen vauriot, johtoratojen häiriöt) tai sydämen ulkopuolisia (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta, lääkkeet). Oireet riippuvat bradykardian asteesta ja yksilön toleranssista. Diagnoosi tehdään EKG:llä ja tarvittaessa muilla tutkimuksilla.