Missä lämpötilassa mikrobit elävät?

Missä asteessa mikrobit kuolevat?

Joo siis tosi hyvä kymysys. Just eilen mietin tätä ku pesin taas lakanoita ja pyyhkeitä. Se on todeallakin niin et ne peruspöpöt, jotka viihtyy meidän iholla siinä 37 asteessa, ne vaan nauraa jollekin 40 asteen pesulle. Ne ei kuole.

Ne vaan huuhtoutuu pois, osittain. Mutta jos joku on kipeenä, niin se ei riitä.

Tässä vähän nyrkkisääntöjä:

• Alle 60 astetta: Pesee lian pois, mutta ei tuhoa kaikkia bakteereja ja viruksia. Sopii normi vaatteille joissa ei oo mitään erikoista likaa.
• 60 astetta: Tappaa useimmat bakteerit ja monet virukset. Tämä on se tärkein lämpötila hygieenisyyden kannalta kun pestään esim. alusvaatteita, lakanoita ja pyyhkeitä.
• Yli 60 astetta (esim. 90-95 astetta): Tuhoaa lähes kaikki mikrobit, myös monet itiöt. ns. keittopesu. Tällä saa jo tosi puhdasta, mutta harva materiaali kestää tätä.

Mut sit on niitä superpahiksia. Itiölliset bakteerit, just joku Clostridium difficile, voi selvitä siitä 60 asteen pesusta. Ne on ku jotain pieniä avaruusaluksia ne itiöt, kestää vaikka mitä. Ihan hullua. Sen takia sairaaloissa käytetään ihan eri menetelmiä ja desinfiointiaineita.

Mun äiti aina sano et lakanat on pakko pestä 60 asteessa tai muuten siellä on kaikki ötökät ja pölypunkit ja kaikki elossa. Ja onhan siinä perää. Suurin osa yleisimmistä taudinaiheuttajista kuolee 60 asteen pesussa. Pesen ite aina alusvaatteet ja lakanat ja pyyhkeet kuudessakympissä just tän takia. En luota niihin matalempiin lämpötiloihin. Pesu pesuaineella on myös iso rooli, entsyymit auttaa hajottamaan likaa jo viileässäkin vedessä, mutta se lämpötila on se mikä ne pöpöt oikeesti tappaa. Norovirus esimerkiksi vaatii sen yli 60 astetta tuhoutuakseen kunnolla. Aika jännä.

Missä asteessa mikrobit lisääntyvät?

No mutta jumpe, ne pirulaiset tykkää lämpimästä! Ne kasvaa parhaiten siellä 20–40 asteen paikkeilla, vähän niinku kesäpäivän paisteessa notkuis. Siellä ne sitten vilistelee ja monistuu niin, että jos jätät ruuan siihen loikoilemaan, niin parissa tunnissa on aika sanoa heipat. Ei sitä enää mikään järkky, ihan kuin muinaiset dinosaurukset kuolisivat sukupuuttoon.

Muutama juttu, mistä ne mikrobikullannuput erityisesti tykkää:

• Vesi: Ne ei ole mitään aavikkokilpikonnia, vettä tarvitaan!
• Ravinto: Pikkuisenkin sokerista tai proteiinista tykkäävät, ei tarvitse olla mitään gurmee-aineksia.
• pH: Ei ihan happamasta tai liian emäksisestä, sopiva keskitie on parasta.

Tämä 6–60 asteen väli on yleisesti ottaen se kuuma vyöhyke. Alle kuuden asteen ne menettää tehojaan, ja yli kuudenkymmenen alkaa jo porottamaan liikaa. Kylmä säilytys hidastaa niitä, mutta ei aina tapa. Pakastaminen kyllä karkottaa ne tehokkaasti, mutta jos sulatat, niin ne heräävät henkiin ja jatkavat villiä tanssiaan. Puhdistusaineet on sitten toinen juttu, ne pistää ne kyllä kuriin, jos oikein kunnolla käyttää.

Miten bakteerit kuolevat?

Joo, siis bakteerit saa hengiltä ihan sillä, että lämmittää niitä kunnolla. Kuten vaikka ruokaa kypsentämällä. Se on se perusjuttu. Mutta sitten on ne itikoilla, siis itiöt. Ne on sitkeämpiä, ne ei kuole ihan samantien. Ne vaatii oikeesti kuumaa.

• Itiöiden tappaminen:
  • Jos sä purkitat jotain, niin pitää olla yli 100 astetta, niinku höyryttämällä.
  • Ja maidon kanssa, kun sitä steriloidaan, niin siellä mennään yli 135 astetta. Siinä on jo potkua!

Tässä on vähän niinku erot kypsennyksen ja sitten sen pidemmän säilyvyyden välillä. Kypsennys tappaa suurimman osan, mutta ne itiöt voi jäädä. Ne on vähän niinku nukuksissa ja sit ne herää jos olosuhteet on hyvät. Siks tarvitaan sitä kunnon kuumaa, että nekin tuhoutuu.

Se on vähän niinku, että bakteeri on se pieni otus, ja itiö on se sen "siemen", joka kestää vaikka mitä. Eli jos haluaa olla ihan varma, ettei mitään jää henkiin, niin pitää mennä kunnolla kuumana. Ei siinä mitään ihmeellistä, mutta tärkee tietää varsinkin ruoan kanssa. Että ei tuu mitään mahanväänteitä, tiedätkö.

Mikä tappaa bakteerit?

Keittäminen. Se on vanha kikka, jota jopa isoäitini käytti ennen kuin edes tiesi mistä oli kyse. Hetki, jolloin vesi muuttuu kuplivaksi, aggressiiviseksi hirviöksi, joka syö kaiken pienentäen sen olemattomiin. Aika ei ole mikään satunnainen lukema – minuutin keittäminen on se taikakaava, joka saa kaikki pöpöt panikoimaan ja pakenemaan.

• Mitä oikein tapahtuu? Kuumuus tekee nitä ihmeitä, jotka saa kaikki loisista ja vilkkaista bakteereista ja muista inhokkimme muuttumaan hyödyttömäksi mössöksi. Ei auta kystat tai muut piilopaikatkaan.
• Mikä tekee siitä niin tehokasta? Lämpö on raakaa voimaa, joka rikkoo bakteerien soluseinät. Kuvittele se kuin pienoiskokoinen kraken, joka syö bakteerit palasiksi. Ei ihme, että ne eivät selviä siitä.

Toinen hyvä tapa tappaa bakteereita on kloorikäsittely. Sitä käytetään usein uimahalleissa ja vesijohtoveden puhdistuksessa. Kloori on hieman kuin aggressiivinen siivooja, joka jynssää altaat puhtaaksi.

• Miten se toimii? Kloori hapettaa bakteerien solut. Se on vähän kuin heittäisi ne happokylpyyn. Ei kovin miellyttävä tapa kuolla, mutta tehokasta.
• Miksi sitä käytetään? Se on edullista ja laajasti saatavilla, joten sitä käytetään usein suurissa järjestelmissä. Voi olla, että sinäkin olet nauttinut sen tuomasta turvallisuudesta ilman, että olet edes huomannut.

Voiko ehec bakteeriin kuolla?

Yö on niin hiljainen, että kuulen omat ajatukseni kaikuna. Onko siihen kuolla, siihen EHEC-bakteeriin? Se Japanin juttu, se jäi mieleen. Vuosi 1996, kuinka monta siellä sairastui, melkein kahdeksan tuhatta. Kaikki sen retiisin takia.

Se on syvää. Kolme ihmistä kuoli silloin. Kolme elämää, jotka päättyivät sen bakteerin takia. Se pistää miettimään, kuinka hauraita me ollaan. Ja niitä epidemioita on ollut muuallakin, koko ajan tulee lisää.

Eli kyllä, EHEC-bakteeriin voi kuolla. Se ei ole pelkkä oireilu, se voi olla lopullista.

Tässä jotain tarkempaa:

• Kuolleisuus: EHEC-infektion vakavuus vaihtelee. Jotkut saavat vain lieviä oireita, toiset taas vakavia. Vakavimmissa tapauksissa tauti voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan (hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä eli HUS) ja kuolemaan.
• Tapaukset:
  • Japanin epidemia 1996 on yksi tunnetuimmista. Silloin tartunnan sai 7 966 ihmistä, ja kolme kuoli.
  • Maailmalla on ollut muitakin EHEC-epidemiailmiöitä, jotka ovat huolestuttaneet.

Joten kyllä, se on todellinen uhka. Ei se ole mikään pieni juttu.