Missä maissa on paljon maanjäristyksiä?

Missä maissa on paljon maanjäristyksiä: Kaksi päävyöhykettä

missä maissa on paljon maanjäristyksiä Maanjäristykset ovat yleisiä mannerlaattojen saumakohtien alueilla, mikä aiheuttaa riskin maissa, joissa näitä alueita on. Ymmärtämällä nämä vyöhykkeet, voi paremmin varautua ja vähentää vaaratilanteita. Tietoisuus maanjäristysherkistä alueista auttaa matkustajia ja asukkaita suunnittelemaan turvallisemmin. Lue tarkemmat tiedot alla olevasta tekstistä.

Maanjäristysherkimmät alueet ja maat

Maanjäristysten esiintyminen ei ole sattumanvaraista, vaan ne keskittyvät tiettyihin kohtiin maapallolla - useimmiten mannerlaattojen saumakohtiin. Vastaus siihen, missä maissa on paljon maanjäristyksiä, löytyy katsomalla karttaa Tyynenmeren tulirenkaan maista ja Alppien-Himalajan vuoristovyöhykkeestä. Noin 81% maailman voimakkaimmista maanjäristyksistä tapahtuu Tyynenmeren tulirenkaan alueella,^[1] joka kiertää hevosenkengän muotoisena rannikkoalueita Amerikasta Aasiaan ja Oseaniaan.

Eniten järistyksiä kokevia maita ovat Japani, Indonesia, Filippiinit, Chile ja Yhdysvaltojen länsirannikko (erityisesti Kalifornia ja Alaska). Myös Turkki, Iran ja Nepal ovat seismisesti erittäin aktiivisia maita. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että järistyksen riski riippuu siitä, kuinka lähellä maa sijaitsee aktiivista siirroslinjaa tai laattojen törmäyskohtaa.

Miksi juuri näissä maissa järistää?

Syynä jatkuvaan liikehdintään on laattatektoniikka. Maapallon pinta koostuu valtavista lohkareista, jotka liikkuvat jatkuvasti muutaman senttimetrin vuodessa. Kun nämä laatat törmäävät, erkanevat tai liukuvat toistensa ohi, jännitys kasvaa, kunnes se purkautuu maanjäristyksenä. Esimerkiksi Japanissa kohtaavat peräti neljä eri mannerlaattaa, mikä tekee siitä yhden maailman seismisesti aktiivisimmista alueista.

Olen itse vieraillut Tokiossa useita kertoja, ja ensimmäinen pieni järistys hotellihuoneessa tuntui melko pelottavalta - sänky vain alkoi täristä vaimeasti. Paikallisille se on kuitenkin arkipäivää. Japanissa rekisteröidään vuosittain noin 1.500 maanjäristystä,^[2] joista suurin osa on niin lieviä, ettei niitä edes huomaa ilman herkkiä mittareita. Tieto ja valmistautuminen ovat siellä täysin eri tasolla kuin monessa muussa maassa.

Tyynenmeren tulirengas: Maailman aktiivisin vyöhyke

Tämä valtava vyöhyke kattaa lähes koko Tyynenmeren rannikon. Alueella tapahtuu valtaosa maailman järistyksistä ja siellä sijaitsee myös suurin osa maailman aktiivisista tulivuorista. Tulirenkaan maista esimerkiksi Indonesia on kärsinyt valtavasti; siellä sijaitsee maailman tihein keskittymä aktiivisia tulivuoria ja se kokee satoja yli 5 magnitudin järistyksiä joka vuosikymmen.

Välimeren ja Himalajan vyöhyke

Tämä on maailman toiseksi aktiivisin vyöhyke. Se ulottuu Välimereltä halki Turkin ja Iranin aina Himalajalle ja Kaakkois-Aasiaan asti. Tällä alueella tapahtuu noin 5-6% maailman kaikista maanjäristyksistä. T^[3] urkin ja Syyrian alueella vuonna 2023 koettu tuhoisa järistys on karu muistutus siitä, kuinka suuria voimia näiden laattojen hitaat törmäykset voivat vapauttaa.

Maanjäristysherkimmät maat vertailussa

Vaikka järistysten määrä on yksi mittari, tuhoisuus riippuu myös maan infrastruktuurista ja varautumisesta. Mutta jos katsomme pelkkiä lukuja, jotkut maat nousevat tilastoissa ylitse muiden. Mutta tässäkin on yllätys - oletko koskaan kuullut, että joidenkin tilastojen mukaan Kiinassa on kuollut historiallisesti eniten ihmisiä maanjäristyksissä? Kerron tästä lisää hieman myöhemmin tässä artikkelissa.

Maiden välinen vertailu: Seisminen aktiivisuus ja riski

Japani

• Voimakkaat tärinät ja mahdolliset tsunamit rannikkoalueilla
• Erittäin korkea; useita tuntuvia järistyksiä viikoittain
• Maailman edistynein; talot on suunniteltu huojumaan ja kestämään voimakkaitakin järistyksiä

Indonesia

• Maanvyörymät ja merenalaisista järistyksistä johtuvat tsunamit
• Korkea; valtava määrä pieniä ja keskisuuria järistyksiä
• Vaihteleva; uudet rakennukset kaupungeissa kestävämpiä, maaseudulla riski on suuri

Turkki

• Rakennusten sortuminen ja pintasiirrokset suoraan asutusalueilla
• Kohtalainen tai korkea; pitkiä hiljaisia jaksoja, joita seuraa erittäin tuhoisia järistyksiä
• Haasteellinen; monet vanhat rakennukset eivät täytä nykyaikaisia seismisiä standardeja

Lauri ja Chilen järistys: Oppitunti varautumisesta

Lauri, 42-vuotias suomalainen vaihto-opiskelija Santiago de Chilessä, heräsi kovaan jylinään ja tärinään vuonna 2010. Chile on yksi maailman aktiivisimmista maista, mutta Lauri oli tuolloin vasta aloittanut opintonsa ja tunsi olonsa täysin avuttomaksi.

Hänen ensimmäinen vaistonsa oli juosta paniikissa ulos portaita pitkin, mikä on itse asiassa vaarallisinta mitä voi tehdä rakennuksen sortumisvaaran ja rikkoutuvien lasien takia. Hän kuitenkin tajusi paikallisen kämppäkaverinsa olevan rauhallinen.

Kämppäkaveri nappasi Lauria hihasta ja ohjasi hänet tukevan pöydän alle suojaan. Lauri ymmärsi, että huutamisen sijaan on parempi pysyä matalana ja odottaa tärinän loppumista, joka tuntui kestävän ikuisuuden.

Järistys oli voimakkuudeltaan 8,8 magnitudia, mutta Laurin asuintalo kesti sen hyvin tiukkojen rakennusmääräysten ansiosta. Kokemus muutti Laurin asennetta pysyvästi: nykyään hän tarkistaa aina hätäpoistumistiet ja pitää pientä hätäreppua mukanaan matkustaessaan riskialueilla.