Mistä eläinsolu koostuu?

115 katselukertaa
Eläinsolu koostuu pääosin tumasta, mitokondrioista, solulimasta ja solukalvosta. Nämä rakenteet mahdollistavat solun elintoiminnot ja vuorovaikutuksen ympäristön kanssa. Verrattuna kasvisoluun, eläinsolusta puuttuvat viherhiukkaset, solunesterakkula ja soluseinä.
Kommentti 0 tykkäystä

Eläinsolu: rakenne ja osat?

Muistan lukiossa biologian tunnilla, syksyllä 2005, opettajan piirtävän taululle eläinsolun. Se oli sekainen sotku, täynnä pieniä palloja ja viivoja. Tuma oli iso, keskeinen osa.

Mitokondriot, soluhengityksen voimalaitokset, olivat pikkuruisia viinirypäleitä. Solulima, se vetisen oloinen aines, täytti kaiken tilan. Solukalvo, ohut suojakerros, muodosti solun rajat.

Kasvisolusta muistan selkeämmin sen soluseinän. Se jäykän oloinen juttu, erottaa kasvisolun eläinsolusta. Lisäksi viherhiukkaset, ne klorofylliä sisältävät osat, olivat selkeästi eri asia. Niiden ansiosta kasvit pystyvät yhteyttämään.

Olin aina huono piirtämään, mutta tuo solupiirros on jotenkin jäänyt mieleen. Se oli ensimmäinen kerta, kun ymmärsin solun rakenteen edes jotenkuten. Se oli ihan hullua, niin paljon yksityiskohtia niin pienessä tilassa!

Mitä kaikissa soluissa on?

Muistan sen biologian tunnin, huhtikuussa 2023, lukiossa. Olin ihan pihalla, opettaja puhui jostain soluista ja niiden sisällöstä. Se oli kuuma päivä, ikkuna auki ja linnut ulkona sirkuili. Ajatukseni olivat kaikkialla muualla paitsi soluissa. Kirjoitin muistiin, mitä ehdin, jotenkin epätoivoisesti.

  • Solukalvo, tottakai, se oli helppo.
  • Solulima, en oikein ymmärtänyt sitä. Oliko se jotain tahmeaa? Kuin liimaa?
  • Perimä, DNA, geenit. Se oli jotenkin pelottavaa, kaikki informaatio pienessä paketissa.
  • Soluelimet...mitä niitä oli? Mitochondriot? Ribosomit? En osannut edes kuvitella näitä.

Tunne oli ihan sekava, väsynyt ja turhautunut. Eikä se auttanut, että kaveri vieressä naurai koko ajan jollekin. Kirjoitin muistiin sen verran kuin pystyin. Tuntui että se kaikki menee ihan ohi.

Myöhemmin, kotitehtäviä tehdessä, ymmärsin vähän paremmin. Löysin lisätietoa netistä ja oppikirjasta.

  • Kaikissa soluissa on solukalvo. Se erottaa solun ympäristöstä.
  • Kaikissa soluissa on solulima (sytoplasma). Se on solun sisällä olevaa nestettä, jossa tapahtuu paljon toimintoja.
  • Kaikissa soluissa on perimä (DNA). Se sisältää solun ohjeet.
  • Kaikissa soluissa on ribosomit. Ne valmistavat proteiineja.

Jälkeenpäin ajateltuna, se biologiantunti oli aika traumaattinen. Koen vieläkin olevani melko huono biologiassa. Mutta ainakin nyt muistan ne perusasiat. Ehkä.

Mistä solukalvo koostuu?

Solukalvo... ai niin, se! Kaksi fosfolipidikerrosta, eikös? Niin kuin kakku, mutta rasvainen. Toinen pää rakastaa vettä, toinen vihaa. Muistan biologian tunnista. Hydrofiilinen ja hydrofobinen, joo. Niinkö ne nimet oli?

  • Sisäpuoli ja ulkopuoli.
  • Veden rakastava ja veden vihaava pää. Todella loogista.

Ja sitten vielä proteiineja seassa. Mitkä tekevät mitä? Onko niillä joku erityinen tehtävä? Tarkistapa vielä jostain. Eikö ne kuljettaisi jotain? Tai toimisi reseptoreina?

Mulla oli aikanaan ongelmia tuon kanssa. Biologia ei oo mun vahvinta. Muistan et piti piirtää kuvia soluista ja niiden osasista. Ehkä googlaan vielä lisää, varmuudeksi.

Fosfolipidit ovat siis avainasemassa. Kaksi kerrosta, ja nämä hydrofiiliset ja hydrofobiset päät. Mielenkiintoista miten se toimii.

Ajatella, että näin pieni juttu pitää koko solun kasassa. Mahtavaa.

Jotenkin mieleen tulee se kerta kun yritin tehdä leivonnaisia. Öljy ja vesi ei sekoittuneet. Sama periaate?

Nyt on jo aika syödä.