Kuka määrää kunnan toiminnan?

Kuka määrää kunnan toiminnan? Asukkaiden valta

Pohditko usein, kuka määrää kunnan toiminnan ja tekee asukkaiden arkea koskevat tärkeät päätökset? Monimutkaiselta tuntuva rakenne hämmentää monia, minkä seurauksena suuri osa ihmisistä jää täysin päätöksenteon ulkopuolelle. Vaikuttaminen ei kuitenkaan missään nimessä rajoitu pelkkään äänestämiseen. Tutustu kuntien päätöksenteon todellisiin rakenteisiin, jotta ymmärrät omat laajat vaikutusmahdollisuutesi paremmin.

Kuka määrää kunnan toiminnan ja miten päätökset tehdään?

Kunnan toiminnasta päättää ja määrää ensisijaisesti kunnanvaltuusto, jonka alueen asukkaat valitsevat suorilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Valtuusto kantaa kuntalain nojalla kunnan ylin päätösvalta, mikä tarkoittaa, että se linjaa pitkän aikavälin tavoitteet ja jakaa verorahat.

Monimutkaiselta tuntuva rakenne voi hämmentää, sillä kunnissa valtaa käyttävät sulassa sovussa sekä poliittiset luottamushenkilöt että palkatut virkamiehet. Miten kunnan päätökset tehdään ja vastuu on kuitenkin jaettu selkeisiin rooleihin, joita ohjaa kuntalaki. Suomessa on yhteensä 308 kuntaa, ja jokaisessa niistä ylin valta pysyy tiukasti asukkaiden käsissä valtuuston kautta.

Kunnanvaltuusto on ylin päättäjä ja kuntalaisten ääni

Kunnanvaltuusto toimii paikallisena parlamenttina. Koska kunnan hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon, valtuusto vastaa siitä, mihin suuntaan kotiseutua kehitetään. Valtuusto päättää kaikkein tärkeimmistä asioista - se hyväksyy kuntastrategian, määrää kunnallisveron suuruuden ja päättää miljoonaluokan investoinneista, kuten uusien koulujen rakentamisesta.

Muistan elävästi, kun istuin ensimmäistä kertaa yleisölehterillä seuraamassa oman kotikuntani valtuuston kokousta. Kyseessä oli kiivas keskittämiskeskustelu koulujen lakkauttamisesta, ja salissa vallitsi käsinkosketeltava jännitys. Silloin tajusin, että nämä ihmiset todella pyörittävät arkeamme, eivätkä päätökset synny suljettujen ovien takana virkamiesten toimesta. Poliittinen vastuu säilyy valtuutetuilla, jotka joutuvat vastaamaan teoistaan äänestäjille aina seuraavissa vaaleissa.

Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja pyörittävät käytännön arkea

Kun valtuusto on tehnyt suuret suuntaviivat, astuu kuvaan kunnanhallitus. Hallitus johtaa kunnan hallintoa ja taloutta sekä valvoo valtuuston päätösten täytäntöönpanoa. Se toimii ikään kuin kunnan hallituksena, joka valmistelee asiat valtuustolle. Mikään asia ei etene valtuuston pöydälle ilman hallituksen esivalmistelua.

Käytännön työtä ja virkamieskoneistoa johtaa puolestaan kuka johtaa kuntaa tai pormestari. Hän ei ole poliittinen päättäjä, vaan korkein virkamies, joka vastaa siitä, että kunnan palvelut ja arki rullaavat tehokkaasti päivästä toiseen. Virkamiesten valta ja poliitikkojen tahto kohtaavat usein - mutta kuntalain mukaan virkamiehet valmistelevat asiat lakipykälien mukaan, ja luottamushenkilöt tekevät lopulliset valinnat.

Miten tavallinen asukas voi vaikuttaa kunnan päätöksiin?

Monet ajattelevat, että vaikuttaminen rajoittuu vain äänestyslipun pudottamiseen uurnaan. Kuntavaalien äänestysprosentti oli viime vaaleissa vain 54,2 prosenttia, mikä jättää suuren osan äänioikeutetuista kokonaan päätöksenteon ulkopuolelle. ^[2] Mutta tiesitkö, että voit vaikuttaa suoraan myös vaalien välillä? Tämä seuraava asia nimittäin yllättää useimmat asukkaat.

Tehokkain suora keino on kuntalaisaloite. Kuntalain mukaan asukkailla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Jos aloitteen takana on vähintään kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista, on asia otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa. Lisäksi kunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia, joten voit olla yhteydessä oman alueesi valtuutettuihin jo ennen kuin nuija kopsahtaa pöytään.

Vallanjako kunnassa: Valtuusto, hallitus ja kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto ⭐

• Kunnan ylin päättävä elin, joka koostuu vaaleilla valituista kuntalaisista

• Kantaa ylimmän poliittisen vastuun suoraan kunnan asukkaille

• Päätökset talousarviosta, veroista, strategiasta ja suurista investoinneista

Kunnanhallitus

• Valtuuston valitsema pienempi poliittinen elin, joka johtaa käytäntöä

• Vastaa toiminnastaan suoraan kunnanvaltuustolle

• Asioiden valmistelu valtuustolle, talouden valvonta ja päätösten toimeenpano

Kunnanjohtaja / Pormestari

• Kunnan korkein virkamies (tai pormestarimallissa poliittinen johtaja)

• Virkavastuu toiminnan laillisuudesta ja hallituksen ohjeiden täyttämisestä

• Virkamieskoneiston johtaminen, taloudenhoito ja kunnan edustaminen

Aktiivisen kyläyhteisön kamppailu kevyen liikenteen väylästä

Matti, 45-vuotias perheenisä ja aktiivinen asukas pienestä eteläsuomalaisesta kunnasta, kyllästyi vaaralliseen koulutiehen. Kylätieltä puuttui kevyen liikenteen väylä, ja lapset joutuivat kävelemään pimeässä pientareella rekkojen seassa.

Ensimmäinen yritys kaatui heti kättelyssä. Matti lähetti vihaisen sähköpostin suoraan tekniselle johtajalle, mutta vastaus oli sterile: 'Määrärahoja ei ole osoitettu kuluvalle vuodelle.' Turhautuminen oli valtava, ja hanke näytti tyssäävän byrokratiaan.

Matti ei kuitenkaan luovuttanut, vaan ymmärsi, että päätökset vaativat poliittista painetta. Hän keräsi naapuruston kanssa kuntalaisaloitteen, johon nimen kirjoitti lyhyessä ajassa 5 prosenttia kunnan asukkaista.

Aloite eteni kunnanhallituksen kautta valtuuston budjettiriiheen. Lopulta valtuusto myönsi hankkeelle rahoituksen, ja uusi väylä valmistui seuraavan vuoden syksyksi parantaen koululaisten turvallisuutta merkittävästi.