Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat?

Mistäs ensimmäiset suomalaiset tulivat?

Minä mietin aina, mistä me oikein olemme tulleet tänne Suomeen. Se on kyllä kiehtovaa, kun ajattelee, että täällä on asuttu niin kauan.

Sain kerran päähäni selvittää tätä, ja kaivoin tietoja esiin. Jääkausi tosiaan väistyi täältä melko pian, noin 11 000 vuotta sitten. Sen jälkeen, niin minä sen ymmärsin, alkoi tulla porukkaa tänne eteläiseen Suomeen.

Tämä tuli siis luultavasti jostain koillisesta tai ihan eteläisemmiltä seuduilta. Ajattele, puhutaan Kundan, Butovon ja Veretjen-kulttuurien alueilta, ehkäpä Norjan rannikkoa pitkin. Tässä puhe on vuodesta 8850 ennen ajanlaskun alkua, eli todella vanhaa tavaraa.

Minulle se on jotenkin konkreettisempaa, kun ajattelen sitä retkeä. Miten he ovat matkanneet, mitä he ovat nähneet. Todella mielenkiintoista, miten ihmiset ovat löytäneet tiensä tänne, kun oli ihan erilainen maailma.

Milloin suomalaiset tulivat Suomeen?

Suomalaisten nykyinen perimä on muodostunut useista muuttoaalloista. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Suomeen noin 11 000 vuotta sitten heti jääkauden jälkeen. Suomen kielen kantamuotojen puhujat ja heihin liitetty siperialainen perimä levisivät alueelle noin 4000–3000 eaa.

Tämä ajatus yhdestä, yhtenäisestä kansanvaelluksesta on perusteiltaan vanhentunut. Se on romanttinen, mutta todellisuus on paljon sotkuisempi ja siten kiehtovampi. Ihmiset eivät marssineet kartta kädessä uuteen kotimaahan; he liikkuivat, sekoittuivat ja sopeutuivat vuosituhansien ajan.

Nykygenetiikan valossa suomalaisuus on kerroksellinen kokonaisuus. On intellektuaalisesti epärehellistä yksinkertaistaa sitä yhteen tulokulmaan tai ajankohtaan. Se on kuin yrittäisi määrittää joen alkupisteeksi vain yhden sivuhaaran.

Suomalaisten geneettinen koostumus on palapeli, jonka pääpalat ovat:

• Itäiset metsästäjä-keräilijät (EHG): Ensimmäiset asukkaat, jotka seurasivat vetäytyvän mannerjään reunaa. Heidän perimänsä on edelleen läsnä, vaikkakin vähäisessä määrin.
• Siperialainen komponentti: Saapui idästä noin 4000–3000 eaa. Tämä muuttoaalto toi mukanaan kampakeraamisen kulttuurin ja, mikä tärkeintä, todennäköisesti suomalais-ugrilaisten kielten kantamuodot. Tämä on se perimä, joka erottaa meidät geneettisesti eniten muista eurooppalaisista.
• Indoeurooppalainen perimä: Liittyy nuorakeraamiseen kulttuuriin ja vasarakirveskansoihin, jotka levittäytyivät Eurooppaan aroilta noin 3000 eaa. alkaen. He toivat maanviljelyksen ja uudenlaisen sosiaalisen rakenteen.
• Pronssi- ja rautakautinen läntinen vaikutus: Skandinaviasta ja Baltiasta saapui jatkuvasti väestöä, joka sekoittui olemassa olevaan populaatioon. Alkuperäisessä vastauksessa mainittu pronssikausi (1700–500 eKr.) oli siis yksi merkittävä sekoittumisen, ei saapumisen, vaihe.

Kysymys "milloin suomalaiset tulivat" on siis pohjimmiltaan väärin asetettu. Se olettaa, että "suomalainen" on ollut aina olemassa oleva, muuttumaton entiteetti. Pitäisi kysyä: "Mistä aineksista ja minkä prosessien kautta nykyisen Suomen alueen väestö on muodostunut?" Vastaus on jatkuva fuusio.

Kävin juuri viime viikolla Kansallismuseossa ja jäin tuijottamaan kampakeraamisia ruukunsirpaleita. On käsittämätöntä ajatella, että niiden tekijöissä virtasi jo se sama siperialainen perimä, joka on suomalaisuuden ytimessä. Se on konkreettinen linkki 5000 vuoden taakse.

Se vanha teoria, että olisimme pronssikaudella saapuneita kantagermaanin puhujia, perustui lähinnä tiettyihin arkeologisiin löytöihin ja kielitieteellisiin lainasanoihin. Genetiikka on kuitenkin osoittanut sen kestämättömäksi. Meillä on germaanisia lainoja ja läntistä perimää, totta kai, mutta ne ovat vain yksi kerros muiden päällä. Eivät perustukset.

Mistä suomalaiset tulivat?

No niin, suomalaiset! Mistä me sitten oikein putkahdettiin? Ei kai se nyt niin vaikeaa voi olla, vaikka Wikipedia nyt tuntuukin välillä keksivän kaikenlaista.

• Alkusijan alkusija: Meidän juuret ovat syvällä siellä, missä nykyään Venäjä kaartaa itään. Ajatellaanpa Volgaa, Oka- ja Kama-jokien seutua. Siellä se sukujuuri alkujaan oli, muiden itämerensuomalaisten heimojen kanssa. Vähän kuin vanha kotikylä, josta kaikki sitten levittäytyivät.
• Suomeen meno, ei mikään pikapyrähdys: Mutta sitten, jostain syystä, alettiin suunnata tänne pohjoiseen. Ei ehkä niin kuin joskus nopeasti matkalla hakemaan jäätelöä, vaan pikemminkin aikamoisella vaivannäöllä. Väinäjoen ja Pohjois-Viron reittiä, ja se tapahtui jo ennen ajanlaskun alkua, 800-luvun tienoilla. Eli siinä vaiheessa kun Roomakaan ei vielä ollut ihan niin kuin nykyään, me jo oltiin suunnittelemassa muuttoa. Vähän kuin etukäteen varatut liput sinne juhliin.

Ja kun tästä nyt kerran on kyse, niin pienenä lisäyksenä: täällä Suomessa sitten eri ryhmät kehittyivät omiksi suomalaisiksi heimoiksi, ja lopulta sitten täällä me nyt ollaan, perunasalaatin ja saunan kera. Mutta se alkoi sieltä Venäjän vesistöjen ääreltä, se on selvä.