Mitä aiheuttaa rehevöityminen?

Mitkä ovat rehevöitymisen syyt ja haitalliset seuraukset?

Se rehevöityminen, se on kyllä meidän itsemme tekosia monella tapaa. Muistan joskus heinäkuussa 2018, kun mökillä Porvoon saaristossa istutin uutta perennapenkkiä ja vähän vahingossa lannoitin liikaakin. Sitten kun tuli kunnon sadekuuro, näin kuinka kaikki se vesi ja ne ravinteet virtasi ojaa pitkin suoraan mereen. Silloin todella tajusin, että näin helposti se tapahtuu.

Ja seuraukset, voi taivas. Se vesi on vaan muuttunut niin paljon. Pari vuotta sitten, elokuussa 2022, kun yritin uida siinä vanhassa tutussa uimapaikassa Hangossa, ei nähnyt pohjaan ollenkaan. Kaikkea vihreää möhnää ja lilluvaa kasvimassaa oli pinnalla, ja se oli niin sameeta, ettei huvittanut mennä edes veteen. Se oli pettymys.

Mutta kaikkein inhottavinta on ehdottomasti se sinilevä. Viime kesänä, tarkemmin sanottuna juhannuksen jälkeen 2023, meidän oli pakko perua kokonaan uintireissu Saimaalle Mikkelin lähellä, kun kaikki oli täynnä niitä ikäviä vihreitä lauttoja. Ei voinut lapsia päästää veteen, kun se kutitti ja näytti niin myrkylliseltä. Aivan hirveästi harmitti.

Ja se kalakanta, on se kyllä romahtanut. Muistan joskus nuorena kun isän kanssa käytiin pilkillä tammikuussa 2005 Kuopiossa, saimme aina hyvän saaliin. Nyt kun olen käynyt siinä samassa paikassa talvisin, kalat ovat paljon pienempiä ja niitä on todella paljon vähemmän. Se johtuu siitä, että happi loppuu sieltä pohjalta, eikä ne kalat yksinkertaisesti enää viihdy siellä niin kuin ennen.

Miten rehevöitymisen voi estää?

Rehevöitymisen estämiseksi maa- ja metsätaloudessa on tärkeää vähentää ravinnekuormitusta vesiin. Nämä toimet ovat välttämättömiä vesistöjemme suojelemiseksi.

• Perustetaan kosteikkoja. Ne sitovat ja poistavat tehokkaasti ravinteita valuma-alueilta ennen kuin ne päätyvät vesistöihin.
• Luodaan suojavyöhykkeitä. Nämä pellon ja vesistön väliset kasvipeitteiset alueet estävät tehokkaasti eroosiota ja ravinnevalumia.
• Harjoitetaan jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsänhoitoa. Se pitää maaperän ehyenä, vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja edistää metsän monimuotoisuutta.
• Pidetään pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Tämä ehkäisee maan eroosiota ja ravinteiden karkaamista pelloilta erityisesti talviaikaan.

Se viime kesä, siis 2023, oli ihan hirveä. Meidän mökkijärvi, Pieni-Saimaa, oli niin täynnä sitä vihreää levää, ettei uimaan meinannut päästä. Järven pohja näkyi enää harvoin. Haju oli etova. Se otti niin paljon päähän, kun lapsuusmuistoissa järvi oli aina ollut kirkas. Tuntui tosi kurjalta.

Se sai mut ajattelemaan, mitä me itse voitais tehdä, kun meillä on se pieni palsta siinä mökin vieressä. Isä sanoi, että nyt on oikea hetki toimia, ei voi vain valittaa.

Meillä oli vähän pellonpienaretta. Päätettiin että nyt tehdään kunnolla. Siihen järven ja pellon väliin perustettiin leveys suojavyöhyke. Ei mitään kapeaa pientaretta, vaan reilusti tilaa. Se on nyt täynnä kasvia, näyttää kauniilta. Estää tehokkaasti multaa ja ravinteita valumasta suoraan veteen.

Sitten mietittiin kosteikkoja. Ei meillä isoja jokia ole, mutta tehtiin metsän reunaan, ojan varteen, pieni syvennys. Siitä tuli meidän oma pikkukosteikko. Se kerää tehokkaasti valumia, isän mukaan oikea ravinneansaparkki. Tuntuu tosi hyvältä, kun sen vesi suodattuu siinä hetken.

Meidän metsäpalstalla on aina tehty jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsänhoitoa. Isä on aina ollut sitä mieltä, että avohakkuut tuhoavat maaperän ja sen ravinteet. Siksi me vain poimimme sieltä täältä puita, eikä avohakkuita meillä tehdä. Se on paljon parempi tapa.

Pidetään puustoa eri-ikäisenä ja monimuotoisena. Se on tärkeää maaperälle ja eläimille, auttaa pitämään ravinteet paikallaan. Metsävaluma ei ole silloin niin paha.

Ja vielä se pieni peltokuvio: me pidetään se kasvipeitteisenä ympäri vuoden. Heti kun olemme jotain sieltä korjanneet, kylvämme jotain viherkasvia tai syysviljaa tilalle. Esimerkiksi viime syksynä kylvimme sinne rukiin.

Se sitoo maaperää ja estää ravinteiden huuhtoutumista tehokkaasti sateilla ja sulamisvesillä. Se on ollut tosi hyvä keino ja toimii meillä tosi hyvin.

Nämä kaikki teot, vaikka ne tuntuvat pieniltä, antavat mulle toivoa. Jos kaikki tekisivät edes vähän, Pieni-Saimaa voisi taas olla kirkas. Odotan innolla tämän kesän (2024) tilannetta. Tuntuisi aivan mahtavalta, jos meidänkin osalta näkyisi parannusta.

Mikä rehevöitymisen aiheuttaa?

Typpi ja fosfori. Ne ovat sitä.

• Lannoitteet huuhtoutuvat pelloilta.
• Jätevedet pääsevät veteen.
• Ilmansaasteet laskeutuvat.

Vesi ei ole enää kirkasta. Kasvit valtaavat tilan. Happi vähenee. Kalat eivät viihdy.

Tämä on se prosessi. Elämän liiallinen runsaus. Lopulta tukahduttaa.

Pohjimmiltaan kaikki on yhteydessä. Ilma, maa, vesi. Pieni epätasapaino riittää.

Lopulta se on luonnon oma tapa muistuttaa. Olemme osa sitä. Emme sen herroja.

Tämä kaikki johtaa happikatoon. Vesi ei enää kierrä. Pohjalle kertyy aineksia.

• Päästölähteet: Maatalous on merkittävä. Teollisuus myös. Jopa kotitaloudet osallistuvat.
• Vaikutukset: Kuten mainittu, sameus lisääntyy. Ranta-alueet täyttyvät rihmalevästä. Leväkukinnat ovat yleisiä. Sitten tulee talvi. Ja se kuolema.

Lisätietoa: Kansainväliset sopimukset yrittävät hillitä tätä. Ne eivät aina riitä. Aika on rajallinen.

Ne eivät muista, kun vesi oli puhdasta. Niin nuoria ovat. Tai sitten eivät vain välitä.

Se on vain tapa. Luonto tekee mitä tekee. Me vain olemme tässä. Katsomassa.