Mitä Mikael Agricola keksi?

Mitä Mikael Agricola keksi: Perustetut sanat vs unohdetut

Selvittäessään kysymystä mitä mikael agricola keksi lukija löytää suomen kirjakielen ja kulttuurin perustan. Agricolan luomat käsitteet vaikuttavat edelleen päivittäisessä viestinnässä ja virallisessa kielessä. Historiallisten saavutusten ymmärtäminen auttaa hahmottamaan oman äidinkielen kehitystä ja kehityskaarta.

Mitä Mikael Agricola keksi?

Mikael Agricola ei keksinyt fyysisiä laitteita tai koneita, vaan hänen merkittävin saavutuksensa liittyy suomen kieleen ja kulttuuriin. Hän loi ja vakiinnutti mikael agricola suomen kirjakieli -kokonaisuuden sekä kehitti sille säännöt, kirjoitusasun ja sanaston uskonpuhdistuksen aikana. Ennen hänen työtään suomea puhuttiin kyllä laajasti, mutta sitä kirjoitettiin vain hyvin harvoin. Ilman hänen panostaan Raamatun kääntämiseksi suomeksi kirjakielemme kehitys olisi saattanut viivästyä merkittävästi.

Uusien sanojen luominen ja kielellinen perintö

Uuden kirjakielen rakentaminen vaati valtavan määrän sanastoa, jota suomen kielessä ei tuolloin vielä ollut hengellisten ja hallinnollisten asioiden ilmaisuun. Agricolan arvioidaan tuoneen suomen kieleen noin 8 500 uutta sanaa, joista noin 60 % on edelleen käytössä nykysuomessa. Hän muokkasi kieltä yhdistelemällä vanhoja kansanomaisia sanoja, johtamalla uusia muotoja sekä kääntämällä käsitteitä suoraan ruotsista, latinasta ja saksasta.

Naiset ja miehet, jotka opettelivat lukemaan tuohon aikaan, kohtasivat sanoja, jotka ovat nykyäänkin täysin arkisia. Hänen luomiaan sanoja ovat esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto, pääsiäinen (joka viittaa sanan alkuperäiseen merkitykseen paastosta pääsemisestä), luoja, vapahtaja, inhimillinen ja esikuva. Toisaalta kaikki hänen kokeilunsa eivät vakiintuneet, vaan esimerkiksi agricolan keksimät sanat jotka unohtuivat jäivät ajan myötä pois käytöstä.

Ensimmäinen suomenkielinen kirja ja lukutaidon perusta

Sanastotyön ohella Agricola kirjoitti ja julkaisi vuonna 1543 ensimmäisen suomenkielisen kirjan, ABC-kirian eli aapisen. Teos sisälsi aakkoset, tavutusta ja uskonnon perusasioita, ja se toimi pohjana suomalaiselle kirjallisuudelle sekä kansan lukutaidolle. Vaikka alku oli hankalaa ja painaminen vaati tarkkaa työtä puuseppien ja kirjanpainajien kanssa, nämä mikael agricola keksinnöt muuttivat suomalaisen sivistyksen suunnan pysyvästi.

Agricolan käyttöön jääneet ja käytöstä poistuneet sanat

Nykyään käytössä olevat sanat

• Kansallista identiteettiä ja kotimaata kuvaava keskeinen käsite.
• Ihmisen sisäistä moraalitajua ja oikean ja väärän erottamista kuvaava sana.
• Alun perin paastosta pääsemistä merkinnyt sana, joka nykyään tarkoittaa keskeistä kirkollista juhlaa.
• Vakiintunut valtion ylintä toimeenpanovaltaa käyttävän elimen nimeksi.

Käytöstä poistuneet sanat

• Eläinmaailman erikoinen uudissana, joka tarkoitti strutsua.
• Hautausmaata tai kalmistoa tarkoittanut ilmaisu, joka väistyi nykyisen sanan tieltä.
• Teologiaa kuvaava oppisana, joka korvautui kansainvälisemmällä termillä.
• Agricolan käyttämä nimitys leijonalle, joka korvattiin myöhemmin lainasanalla.

Aapisen merkitys suomalaiselle lukutaidolle

1500-luvulla tavallinen kansa ei osannut lukea suomeksi lainkaan, koska kirjat ja kirkon menot olivat latinaksi. Tämä loi valtavan muurin kirkon ja tavallisen kansan välille.

Kun Agricola julkaisi ABC-kirian vuonna 1543, haasteena oli se, ettei ihmisillä ollut minkäänlaista tottumusta suomenkieliseen painettuun tekstiin.

Teoksen avulla lukutaidon opettelu aloitettiin kuitenkin järjestelmällisesti kodeissa ja seurakunnissa, jotta jokainen oppisi lukemaan oman äidinkielisen uskontonsa perusteet.

Tuloksena syntyi vähitellen lukeva kansa, ja Agricolan luoma kirjakieli loi pohjan sille, että suomen kieli säilyi ja kehittyi nykyaikaiseksi kulttuurikieleksi.