Onko saamelaisilla kansallislaulu?

Onko saamelaisilla kansallislaulu? Tietojen tila ja merkitys

Kyllä, saamelaisilla on virallinen kansallislaulu nimeltään Saamen suvun laulu (Sámi soga lávlla). Tämän lisäksi heillä on myös virallinen kansallisjoiku, Sámi eatnan duoddarat.

Onko saamelaisilla kansallislaulu?

Kyllä on, saamelaisilla on virallinen saamelaisten kansallislaulu, joka yhdistää alkuperäiskansan yhteistä historiaa, kulttuuria ja yhteenkuuluvuuden tunnetta yli valtiorajojen.

Monet pohdiskelevat, miten tällaiset perinteiset symbolit ovat saaneet virallisen asemansa, sillä alkuperäiskansoilla ei aina ole perinteisiä valtiollisia tunnuksia. Saamelaisten kohdalla tilanne on kuitenkin selkeä, sillä laululla on vakiintunut ja arvostettu asema.

Saamen suvun laulu ja sen syntyhistoria

Saamelaisten virallinen kansallislaulu on nimeltään Saamen suvun laulu, jota lauletaan pohjoissaameksi muodossa Sámi soga lávlla. Laulun sanat perustuvat norjalaisen opettajan ja ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban vuonna 1906 kirjoittamaan runoon.

Alun perin runo syntyi tarpeesta luoda saamelaisille yhteinen ääni ja identiteetti aikana, jolloin heidän kulttuurinsa oli vahvan paineen alla. Vuosikymmenten kuluessa runo alkoi elää omaa elämäänsä saamelaisyhteisössä, kunnes se hyväksyttiin virallisesti saamelaisten kansallislauluksi Åren saamelaiskonferenssissa vuonna 1986.

Sävellys ja eri kieliversiot

Pelkkä runo tarvitsi rinnalleen myös vaikuttavan sävellyksen, jonka loi norjalainen Arne Sørlie. Tämä sävellys vahvistettiin ja hyväksyttiin virallisesti myöhemmin Helsingin saamelaiskonferenssissa vuonna 1992, mikä sinetöi laulun nykyisen muodon.

Laulu on käännetty useille eri saamen kielille, minkä lisäksi siitä on tehty myös suomenkielinen versio Otto Mannisen toimesta. Suomenkielinen versio alkaa tunnetuilla sanoilla Kaukaa alta seitsentähden, Lapin kulma kuumottavi..., ja se tuo laulun sanoman lähemmäksi suomea puhuvaa yleisöä.

Kansallislaulu ja kansallisjoiku rinnakkaisina symboleina

Kansallislaulun rinnalla saamelaisilla on myös uudempi kansallinen tunnus, sillä vuonna 2022 valittiin virallinen saamelaisten kansallisjoiku eli Sámi álbmotjuoigan. Kansallisjoiuksi valittiin legendaarinen Sámi eatnan duoddarat, jonka on säveltänyt ja esittänyt Nils-Aslak Valkeapää.

Vaikka kansallislaulu edustaa länsimaisempaa kuorolauluperinnettä, joiku on syvästi sidoksissa saamelaisen perinnekulttuurin ytimeen. Yhdessä nämä kaksi muodostavat rikkaan kokonaisuuden, joka kuvaa saamelaisen kulttuurin monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta.

Saamelaisten kansallisten symbolien vertailu

Kansallislaulu (Sámi soga lávlla)

• Sanat hyväksytty 1986, sävellys 1992

• Perinteinen laulu ja runomuoto

• Isak Saba (sanat) ja Arne Sørlie (sävel)

• Käännetty useille saamen kielille sekä suomeksi

Kansallisjoiku (Sámi eatnan duoddarat)

• Valittu viralliseksi kansallisjoiuksi vuonna 2022

• Perinteinen saamelainen joiku

• Nils-Aslak Valkeapää

• Perustuu saamenkieliseen joiun ilmaisuun

Saamen lipun ja laulun käyttö juhlissa

Kun saamelaiset viettävät kansallispäiväänsä helmikuun kuudentena päivänä, juhlavalmisteluihin kuuluu aina lipunnosto ja Saamen suvun laulun yhteisesitys.

Aluksi tilaisuuksissa saattoi esiintyä epävarmuutta siitä, pitäisikö laulaa alkuperäiskielinen versio vai paikallinen käännös.

Nykyään yhteisöissä on totuttu siihen, että laulua voidaan esittää tilanteen mukaan joko saameksi tai suomeksi.

Tämä on vahvistanut yhteistä identiteettiä ja tehnyt kulttuurista helpommin lähestyttävän myös uusille sukupolville.