Miten itseluottamus toimii?

Miten itseluottamus toimii? 86 % vs 70 % epävarmuus

Moni pohtii, miten itseluottamus toimii vaativissa elämänmuutoksissa ja työelämän haasteissa. Sisäinen epävarmuus estää usein tarttumasta uusiin mahdollisuuksiin tai hakemasta ylennyksiä, vaikka todellinen osaaminen olisi vahvaa. Tutustu tarkemmin palautejärjestelmän toimintaan, jotta tunnistat omat vahvuutesi ja vältät turhan alisuoriutumisen.

Mitä itseluottamus tarkoittaa ja miten itseluottamus toimii käytännössä?

Itseluottamuksen toimintaa ei voi typistää yhteen yksittäiseen luonteenpiirteeseen, sillä sen voimakkuus ja ilmeneminen vaihtelevat suuresti tilanteen ja ympäristön mukaan. Pohjimmiltaan itseluottamus tarkoittaa uskoa omiin kykyihin ja taitoihin saavuttaa haluttuja tavoitteita sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Kun yksilöllä on terve itseluottamus, hän uskaltaa ottaa vastuuta ja vaikuttaa myös muihin ihmisiin ympärillään. Psykologiassa tätä tilannesidonnaista uskoa omaan suoriutumiseen kutsutaan minäpystyvyydeksi (self-efficacy). On huomionarvoista, että aikuisista noin 70 prosenttia kokee jossain vaiheessa työuraansa huijarisyndroomaa, jolloin omat taidot tuntuvat riittämättömiltä todellisesta osaamisesta huolimatta. ^[1] Epävarmuus on siis täysin inhimillistä. Itseluottamuksen merkitys ja toiminta ei ole staattinen lahja, vaan dynaaminen palautejärjestelmä, joka ohjaa valintojamme, sinnikkyyttämme ja tapaamme reagoida vastoinkäymisiin.

Tässä piilee kuitenkin yksi yleinen harhaluulo, jonka lähes jokainen tekee yrittäessään kehittää itseään - palaan tähän ratkaisevaan virheeseen tarkemmin artikkelin loppupuolella, kun käsittelemme itseluottamuksen vahvistamista.

Miten itseluottamus vaikuttaa tavoitteisiin ja vuorovaikutukseen?

miten itseluottamus vaikuttaa tavoitteisiin toimii kuin sisäinen suodatin, joka määrittää suoraan, millaisia tavoitteita yksilö asettaa itselleen ja kuinka kovasti hän ponnistelee niiden eteen. Vahva usko omaan tekemiseen rohkaisee tarttumaan vaativiin haasteisiin, kun taas epävarmuus saa meidät alisuoriutumaan ja välttelemään riskejä.

Tämä näkyy suoraan konkreettisissa tuloksissa ja urakehityksessä. Haastavien ja selkeiden tavoitteiden asettaminen johtaa parempaan suoriutumiseen noin 90 prosentissa tapauksista verrattuna epämääräisiin pyrkimyksiin. Lisäksi merkittävä osa työntekijöistä jättää hakematta ylennyksiä tai uusia mahdollisuuksia pelkästään sisäisen epävarmuuden vuoksi.^[3] Karu totuus on se, että osaaminen ei auta, jos et uskalla astua esiin. Oman kokemukseni mukaan moni huippuasiantuntija jää varjoon juuri siksi, että he odottavat olevansa täysin valmiita ennen kuin avaavat suunsa palavereissa.

Vaikutusmahdollisuudet ja rohkeus sosiaalisissa tilanteissa

Terveen itseluottamuksen omaava henkilö ei tyydy vain reagoimaan tapahtumiin, vaan hän uskoo omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Sosiaalisissa tilanteissa tämä ilmenee kykynä kuunnella muita aidosti ilman jatkuvaa tarvetta puolustella omaa asemaansa.

Olin itse urani alkuvaiheessa täysin lukossa johtaessani ensimmäisiä suuria asiakasprojekteja. Kädet hikosivat ja sydän hakkasi ennen jokaista esitystä, koska yritin esittää tietäväni kaiken. Vasta kun myönsin avoimesti tiimille, etten tiedä vastausta kaikkiin teknisiin yksityiskohtiin, ilmapiiri rentoutui. Todellinen vuorovaikutusvoima syntyy siitä, että uskallat vaikuttaa muihin omalla esimerkilläsi ja haavoittuvuudellasi, et virheettömyyden illuusiolla.

Itseluottamuksen ja itsetunnon ero käytännön tasolla

Vaikeus erottaa itseluottamus ja itsetunto toisistaan käytännön tasolla aiheuttaa usein turhaa hämmennystä, vaikka kyse on kahdesta eri ilmiöstä. Itseluottamus kuvaa luottamusta omiin taitoihin tietyssä tehtävässä, kun taas itsetunto tarkoittaa syvempää kokemusta omasta ihmisarvosta riippumatta suorituksista.

Voit olla erinomainen esiintyjä ja omata rautaisen ammatillisen itseluottamuksen, mutta kokea silti syvää riittämättömyyttä yksityiselämässäsi. Suomalaisista aikuisista yli neljä viidesosaa (noin 86 prosenttia) arvioi luottavansa itseensä vähintään melko paljon arkisissa tilanteissa.^[4] Silti vaativat elämänmuutokset horjuttavat helposti tätä tasapainoa. Harvoin näkee ihmisen menestyvän pitkällä aikavälillä kestävästi, jos hän yrittää paikata heikkoa itsetuntoa pelkällä suorittamisella ja ulkoisella itseluottamuksella.

Voiko heikkoa itseluottamusta vahvistaa aikuisiällä?

Huoli siitä, voiko heikkoa itseluottamusta todella vahvistaa aikuisiällä, on täysin turha, sillä aivot ja toimintamallit muovautuvat läpi koko elämän. Itseluottamuksen rakentaminen perustuu ennen kaikkea onnistumisen kokemuksiin, sijaisoppimiseen, rakentavaan palautteeseen sekä omien fysiologisten reaktioiden hallintaan.

Tässä kohtaa palaan lupaamaani yleiseen harhaluuloon: useimmat uskovat, että ensin täytyy tuntea olonsa varmaksi ja vasta sitten voi toimia. Väärin. Todellisuudessa itseluottamus ei ole tekojen edellytys, vaan niiden seuraus - sinun on toimittava epävarmuudesta huolimatta, jotta aivosi saavat todisteita kyvyistäsi. Jos jään odottamaan maagista rohkeuden puuskaa ennen uuden taidon opettelua, en aloita koskaan.

miten vahvistaa omaa itseluottamusta käytännön askeleet: 1. Pilko suuret tavoitteet niin pieniin osiin, että epäonnistuminen on lähes mahdotonta. 2. Kerää tietoisesti todisteita aiemmista onnistumisistasi vaikeiden hetkien varalle. 3. Seuraa vertaisiasi, jotka ovat lähteneet samasta tilanteesta ja onnistuneet. 4. Tulkitse kehon jännitysoireet (kuten sykkeen nousu) valmistautumisena suoritukseen, älä vaaran merkkinä.

Itseluottamuksen ja itsetunnon keskeiset erot

Itseluottamus (Minäpystyvyys)

• Ohjaa tavoitteiden vaikeustasoa ja rohkeutta tarttua toimeen.
• Vaihtelee nopeasti tilanteen, vireystilan ja osaamistason mukaan.
• Vahvistuu harjoittelulla, toistoilla ja konkreettisilla onnistumisilla.
• Usko siihen, että osaan tehdä tämän tehtävän ja selviydyn haasteesta.

Itsetunto (Oma-arvo)

• Suojaa romahtamiselta silloin, kun tavoitteet epäonnistuvat.
• Suhteellisen vakaa perusominaisuus, joka rakentuu pitkällä aikavälillä.
• Vahvistuu itsemyötätunnolla, arvojen mukaisella elämällä ja terveellä rajojen asettamisella.
• Kokemus siitä, että olen arvokas ja hyväksytty ihmisenä virheistäni huolimatta.

Projektipäällikön harppaus epävarmuudesta vaikuttajaksi

Matti, 34-vuotias projektipäällikkö Tampereelta, pelkäsi kuollakseen esiintymistä johtoryhmälle ja jännitti omien kykyjensä riittävyyttä vaativissa neuvotteluissa. Hän vetäytyi usein takariviin ja jätti hyvät ideansa sanomatta epäonnistumisen pelossa.

Ensimmäisellä kerralla Matti yritti ratkaista ongelman opettelemalla koko 20 minuutin puheenvuoronsa sanasta sanaan ulkoa. Tuloksena oli täydellinen jäätyminen kesken esityksen, kun yksi yllättävä kysymys sotki hänen muistinsa ja sai kädet tärisemään.

Epäonnistumisen jälkeen Matti ymmärsi, ettei itseluottamus synny virheettömästä käsikirjoituksesta, vaan oman asiantuntemuksen hallinnasta. Hän alkoi harjoitella esiintymistä ensin pienissä viikkopalavereissa keskittyen vain kolmeen pääviestiin.

Puolen vuoden määrätietoisen altistamisen jälkeen Matti veti onnistuneesti läpi suuren asiakasneuvottelun ja huomasi, että hänen mielipiteillään oli aitoa vaikutusta koko tiimin suuntaan.