Mitä hormonia erittää aivolisäke?

Aivolisäkkeen monipuolinen hormonituotanto: Kehon orkesterinjohtaja

Aivolisäke, tuo pieni mutta mahtava rauhanen aivojen pohjassa, toimii kuin kehon orkesterinjohtaja, ohjaten monien elintärkeiden toimintojen harmoniaa hormonituotantonsa avulla. Vaikka se painaa alle gramman, sen vaikutus ulottuu lähes jokaiseen kehon kolkkaan. Aivolisäke ei ainoastaan tuota itse hormoneja, vaan se myös säätelee muiden endokriinisten rauhasten toimintaa, varmistaen hormonien tasapainon ja koko elimistön hyvinvoinnin.

Aivolisäke jaetaan kahteen osaan: etu- ja takalohkoon. Nämä lohkot eroavat toisistaan niin rakenteeltaan kuin toiminnaltaan, ja niiden erittämät hormonit säätelevät erilaisia fysiologisia prosesseja.

Etulohkon hormonit:

Etulohko, eli adenohypofyysi, tuottaa ja erittää useita hormoneja, jotka vaikuttavat kasvuun, kehitykseen ja aineenvaihduntaan:

• Kasvuhormoni (GH): Stimuloi solujen kasvua ja lisääntymistä, vaikuttaa luuston ja lihasten kehitykseen, sekä säätelee aineenvaihduntaa.
• Prolaktiini (PRL): Vaikuttaa maidontuotantoon rintarauhasissa synnytyksen jälkeen. Sillä on myös rooli immuunipuolustuksessa ja aineenvaihdunnassa.
• Tyreotropiini (TSH): Säätelee kilpirauhasen toimintaa stimuloimalla kilpirauhashormonien tuotantoa.
• Adrenokortikotropiini (ACTH): Säätelee lisämunuaisten kuorikerroksen toimintaa, erityisesti kortisolin tuotantoa.
• Gonadotropiinit: Kaksi hormonia, follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) ja luteinisoiva hormoni (LH), jotka säätelevät sukupuolirauhasten toimintaa, sukupuolihormonien tuotantoa ja lisääntymistä. FSH stimuloi munasolujen ja siittiöiden kypsymistä, kun taas LH laukaisee ovulaation naisilla ja testosteronin tuotannon miehillä.

Takalohkon hormonit:

Takalohko, eli neurohypofyysi, ei itse tuota hormoneja, vaan varastoi ja vapauttaa hypotalamuksessa tuotettuja hormoneja:

• Vasopressiini (ADH): Säätelee nestetasapainoa vähentämällä veden erittymistä munuaisten kautta. Se supistaa myös verisuonia ja nostaa siten verenpainetta.
• Oksitosiini: Tunnetaan myös “rakkaushormonina”. Se vaikuttaa kohdun supistumiseen synnytyksen aikana ja maidon eritykseen imetyksen yhteydessä. Sillä on myös rooli sosiaalisessa käyttäytymisessä ja kiintymyssuhteissa.

Aivolisäkkeen hormonituotanto on tarkasti säädelty prosessi, johon vaikuttavat sekä hypotalamuksen erittämät hormonit että kehon muut signaalit, kuten veren sokeripitoisuus ja stressi. Hormonien tasapainon häiriintyminen voi johtaa erilaisiin sairauksiin, kuten kasvuhäiriöihin, kilpirauhasen toimintahäiriöihin ja lisääntymishäiriöihin.