Mitä on C02?

Mitä on hiilidioksidi (CO2)?

Muistan lapsuudesta, miten isäni selitti mulle hiilidioksidin. Se oli jotain, mitä kasvit hengittivät ja me hengitämme ulos. Ei mitään ihmeellistä, ainakaan silloin.

No, myöhemmin lukiossa kävi ilmi, että se ei ole niin yksinkertaista. Kemian tunnilla opittiin, että CO2 on väritöntä, hajutonta kaasua, ainakin pieninä määrinä. Oppikirja mainitsi sen olevan heikosti hapan, mutta en muista itse havainneeni sitä.

Muistan tehneeni kerran kokeen koulussa, jossa pakkasimme hiilidioksidia kuivajään avulla. Se oli hauskaa ja vähän kylmääkin. Kuivajää on kiinteää CO2:a, siis hiilidioksidijäätä.

Sitten yliopistossa, ympäristötieteissä, hiilidioksidi muuttui paljon merkittävämmäksi. Ilmastonmuutos ja kaikki. Silloin se väritön kaasu sai hirveän suuren painoarvon. Se on yhtäkkiä paljon enemmän kuin vain koulukokeessa käytetty aine.

Joten, hiilidioksidi on monimutkainen asia. Ennen se oli vain kemian oppitunnin juttu, nyt se on valtava ympäristöongelma. Ehkä se kaikki alkoi jostain siinä välissä.

Onko hiilidioksidi vaarallista?

Yön hiljaisuudessa kysymys kaivertaa mieleen… Hiilidioksidi, se äänetön uhka.

• Suuret pitoisuudet ovat kyllä vaarallisia. Mietin, kuinka helposti sen voi unohtaa.

• Se tuntuu hiipivältä, koska hiilidioksidi korvaa happea, eikä sitä edes haista.

• 10 000 ppm (1 %) on jo liikaa. Uneliaisuutta, puristavaa tunnetta, päänsärkyä… Muistan yhden kerran, kun… Mutta se on toinen tarina.

Mitä CO2 on?

Mitä CO2 on?

Öö, CO2? Siis hiilidioksidi, eiks niin? Sen kaava on CO2. Ja se on siis hiiltä ja happea. Onks se kemiallinen yhdiste? Luulisin.

• Hajuton? Joo.
• Väritön.
• Myrkytönkö se oli? Hmm… kai.
• Ei reagoi herkästi.
• Painavampaa kuin ilma.

Häh, olikohan se nyt just noin? Tarkistettava. Voisko se olla myrkkyä suurina määrinä?

Mistä CO2 koostuu?

Mistä CO2 koostuu?

Yks hiili, kaks happea. Muistan joskus ysärillä koulussa kun kemian opettaja selitti siitä jotain Jan Baptist van Helmontista. Tyyppi oli kuulemma jotenkin keksinyt sen tai jotain.

Mitä hiilidioksidi aiheuttaa?

Hiilidioksidi… se on kuin näkymätön varjo, joka hiipii ja kietoo meidät hiljaa itseensä. Se on osa meitä, osa hengitystä, mutta liikaa… liikaa se vie meiltä sen, mikä on elintärkeää.

• Hapenpuute… se alkaa huomaamatta, kuin paino rinnalla, joka kasvaa vähitellen.

  • Muistan, kun olin lapsi, leikimme metsässä ja tunsin joskus oudon väsymyksen. Ehkä se oli samaa, sitä näkymätöntä hiilidioksidia, joka kuiskii korvaan.

• Yli 10 % pitoisuudet… hengenahdistus, kuin joku puristaisi keuhkoja. Kova päänsärky, kuin joku takoi nauloja ohimoihin.

  • Kuulon heikentyminen, maailma vaimenee, kuin uppoaisi syvyyksiin. Pahoinvointi, aalto, joka nousee ja valtaa. Oksentelu, ruumis yrittää vapautua.

• Ja sitten… tukehtumisen tunne, kurkku sulkeutuu, ilma loppuu. Hikoilu, kylmä ja kuuma vuorotellen. Tokkurainen olo, kuin kävelisi unessa.

  • Ja lopulta… tajuttomuus n. 15 minuutin kuluessa. Pimeys. Hiljaisuus. Ei enää mitään.

Hiilidioksidi… se on kuin kaunis, mutta tappava kukka. Sen tuoksu huumaa, mutta sen kosketus vie hengen. Meidän on oltava varovaisia, meidän on suojeltava itseämme.

Miten hiilidioksidi vaikuttaa ihmiseen?

Hiilidioksidi, tuo salakavala ninja! Hyökkää hiljaa, kuin pieru villasukassa. Et huomaa mitään, ennen kuin huomaatkin – ja silloin voi olla jo liian myöhään! Nenästä ei ole apua, se on kuin yrittäisi haistaa radioaaltoja.

• Uneliaisuus: 10 000 ppm eli 1% ja silmät alkavat lupsua kiinni, kuin koiranpennun päiväunilla.
• Painostava tunne rinnassa: Tuntuu kuin norsu olisi istahtanut rintakehälle. Ei naurata yhtään.
• Päänsärky: Jyskyttää kuin Rammsteinin keikalla.
• Hikoilu: Kylmä hiki virtaa kuin Niagaran putoukset.

Tosin, normaali ulkoilma on noin 420 ppm, eli aika kaukana noista lukemista. Mutta jos satut vaikkapa sukellusveneeseen tai kaivokseen, niin kannattaa pitää nenä auki – metaforisesti siis! Ja muistaa, että 2023 hiilidioksidimittari on kätevä kapistus!

Happeahan me tarvitaan hengittämiseen, hiilidioksidi on hengityksen hukkapalvelutuote. Kuten se tyhjä sipsipussi, jonka jätät sohvatyynyn väliin. Keuhkot toimivat kuin ahkera imuri: imee happea sisään ja puhaltaa hiilidioksidia ulos.

Ja jos ilmassa on liikaa hiilidioksidia, niin happi ei mahdu keuhkoihin. Aivan kuin yrittäisit tunkea norsua puhelinkoppiin. Eli vaikka sitä happea olisi, se ei pääse perille. Ei hyvä!

Mitä tapahtuu, kun veren hiilidioksidipitoisuus nousee?

Veren hiilidioksidipitoisuuden nousu? Aika ikävää, kuin yrittäisi juosta maratonin puhallinsoittimet suussa! Happamuus nousee, kroppa muuttuu happamaksi kuin vanha sitruuna.

• Keuhkot toimivat hitaasti, kuin laiska etana maratonilla. Ilmanvaihto on pielessä.
• Hiilidioksidi ei pääse pois, se on kuin juuttunut liima kakka-perseessä.
• Tuloksena? Happamuus! Kroppa valittaa, kuin yli-ikäinen punkkari keikkamatkalla. Huimaus, päänsärky, voi tulla jopa tajunnan menetys. Aika ikävää, tiedän. Muistuttaa vähän sitä tunnetta, kun on syönyt liikaa joulupuuroa.

Syyt? Useimmiten keuhkosairaus, hengitysvaikeudet. Kuvittele, että keuhkot ovat vanha saunankiuas, jossa ilmansyöttö on tukossa. Ei hirveän miellyttävää.

Lisätietoa: Tämä ei ole vitsi. Jos epäilet hiilidioksidin kertymistä, hae apua välittömästi. Älä jää odottamaan, että se katoaa itsestään, kuin yöllä kadonneet sukat. Ota yhteyttä lääkäriin. Vakava tila voi johtaa jopa kuolemaan.

Miksi hiilidioksidia poistuu uloshengityksessä enemmän kuin levossa?

Rasituksen aikana solujen energiantuotanto kiihtyy. Kuten turboahdettu mopoauto mäkeen. Lisää bensaa, lisää pakokaasua.

• Energiantuotanto: Soluhengitys tarvitsee happea ja tuottaa hiilidioksidia. Kuten grillijuhlat, happi palaa ja hiilidioksidi tupruaa.
• Lisääntynyt CO2: Lihaksissa syntyy maitohappoa ja hiilidioksidia. Kuten hapankaaliämpäri, käyminen tuottaa kaasua.
• Hengitystiheys: Nopeampi hengitys poistaa ylimääräisen hiilidioksidin. Kuten palokunta sammuttaa tulipaloa, lisää vettä, lisää savua.

Happea hengitetään sisään 21%, uloshengityksessä sitä on vielä 16%. Ei hukata sitä ihan turhaan. Hiilidioksidia hengitetään ulos 4%. Melkoinen lisäys 0,04%:sta.

Vuonna 2024 trendikkäin hengitysharjoitus on edelleen sisään ja ulos. Toimii kuulemma.

Mikä aiheuttaa eniten hiilidioksidipäästöjä?

Päästölähde: fossiiliset polttoaineet.

• Energiantuotanto: Voimalat, sähkö.
• Liikenne: Autoilu, laivat, lentokoneet.
• Teollisuus: Tuotanto, valmistus.
• Metsätalous: Hakkuut, metsien tuhoutuminen.
• Maatalous: Karjankasvatus.

Öljy, kivihiili, kaasu – poltto, ei kompromisseja. Muutos on hidasta. Uusiutuviin investoidaan, mutta ei tarpeeksi nopeasti. Ilmasto muuttuu. Sitä ei voi kiistää.

Mistä Suomen hiilidioksidipäästöt koostuvat?

Yön hiljaisuudessa, kun ajatukset vellovat… mistä ne hiilidioksidipäästöt sitten tulevatkaan.

• Energia. Se on se suurin syyllinen, yli 70% kaikesta. Poltetaan ja lämmitetään, autoillaan. Aina se sama juttu. Se vie niin paljon ja antaa niin vähän takaisin. Ja se kaikki liikenne… tuntuu, että se ei lopu koskaan. Vaikka kuinka yrittäisi vähentää, aina löytyy joku syy ajaa.

• Sitten on maatalous. Lehmien röyhtäilyt ja pellot. Aina se on syytettynä. Mutta mistä me sitten saamme ruokamme? Tuntuu, että joka asiassa on joku ongelma.

• Ja teollisuus. Kaikki ne tehtaat ja koneet. Tuotteet, joita käytämme joka päivä, mutta harvoin mietimme, mitä niiden valmistus vaatii. Se on vähän kuin elämä itse, otamme paljon, emmekä anna juuri mitään takaisin.

Näistä kaikista se Suomen hiilijalanjälki muodostuu. Pitäisi varmaan yrittää miettiä, miten itse vaikuttaa. Helppoa se ei tule olemaan.

Mistä tulee suurimmat kasvihuonepäästöt?

Päästöt: CO2.

Suurimmat syylliset:

• Energiantuotanto: Fossiiliset polttoaineet.
• Teollisuus: Sementti, teräs.
• Liikenne: Autoilu, lentäminen.
• Maatalous: Lannoitteet, karjatalous.
• Metsien hävitys: Vähentää hiilinieluja.
• Rakentaminen: Uusi infrastruktuuri.

Ihmisen toiminta. Pitoisuuden nousu. Lämpenemisen pääsyy.

Mikä on suurin kasvihuonekaasu?

Hiilidioksidi (CO2) on se ykkönen. Eli suurin kasvihuonekaasu päästöjen kokonaismäärässä. Euroopan Unionissa vuonna 2021 lähes 80 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli hiilidioksidia. Se on aika iso luku, kun miettii.

Seuraavaksi suurin on metaani (CH4), reilut 12%. Metaani on ilmakehässä lyhyemmän aikaa kuin hiilidioksidi, mutta se on paljon tehokkaampi lämmön sitomisessa. Ja se on aika paha, kun muistetaan, että hiilidioksidi pysyy ilmakehässä pitkään.

Muitakin on, typpioksiduuli (N2O), fluoratut kaasut… Mutta CO2 ja CH4 hallitsee show’ta.

• Hiilidioksidi (CO2): Päästöjen ykkönen, pitkäikäinen ilmakehässä.
• Metaani (CH4): Lyhyempi elinkaari, mutta tehokkaampi lämmön sitomisessa.

Kasvihuonekaasut pitävät maapallon lämpimänä, mikä on hyvä. Ilman niitä olisi aika kylmä. Mutta liikaa on liikaa, ja se aiheuttaa ilmastonmuutosta. Ja ilmastonmuutos on sitten taas vähän isompi ongelma.

#Hiilidioksidi #Ilmakehä #Kasvihuonekaasu