Mitä tarkoittaa CO2?

Mitä CO2 tarkoittaa? Hiilidioksidi selitettynä

CO2? Ai se on hiilidioksidi! Siis semmonen juttu, missä on hiili ja happi kimpassa. Kaava on CO2, helppo muistaa.

Muistan kerran, olin ehkä 10 vuotta, elokuussa mökillä. Ukki selitti mulle mitä se tarkottaa kasveille.

Se on hajuton ja väritön kaasu. Ei siis haise pahalle, eikä näy.

Mutta jos sitä on liikaa, se voi olla vaarallista, tukehtuu. Muista, että hengitys on tärkeetä!

Se on ilmaa raskaampaa, niin se kai leviää maata pitkin. En oo kyl koskaan nähny sitä konkreettisesti.

Miksi hiilidioksidikaasu on vaarallista?

Hiilidioksidi, siis CO2... vaarallinen juttu. Miksi? Koska se vie hapen paikan! Aivan kuin joku ilkeä varkaas. Ei haista sitä, mikä tekee asiasta vielä pahempaa. Miten ihmeessä voi olla niin piilotettua vaaraa ilmassa?

• 10 000 ppm, se on jo 1%. Siinä alkaa jo mennä huonosti.
• Uneliaisuus, paino rinnassa... kuulostaa kamalalta.
• Päänsärky, hikoilu... ei kiva.

Mutta mikä on normaali pitoisuus? Muistaakseni jotain 400 ppm, mutta sekin on lisääntynyt jo paljon. Entä jos sitä olisi tuplasti? Olisi varmasti jo vaikutusta. Ärsyttää, kun kaikki tämä hiilidioksidi on tuolla ilmassa, eikä sitä voi edes haistaa. Tuntuu toivottomalta. Pitääkö mun hankkia joku hiilidioksidi-mittari kotiin? Tai ainakin tarkistaa, mitä ne maksaa. Eilen katsoin jotain asiaa siitä, miten puut sitoo hiilidioksidia... ehkä sen takia puut on niin tärkeitä. Metsät siis. Pitää alkaa kierrättää enemmän ja vähentää omaa hiilijalanjälkeä. Oliko tänään jo kierrättänyt roskat? En muista. Nyt piti vielä ajatella sitä hiilidioksidia. Kroppa alkaa olla väsynyt.

Mistä syntyy eniten CO2-päästöjä?

Muistan sen päivän kuin eilisen. Oli kesäkuu 2023, helteinen ja pölyinen. Olin juuri palannut työmatkalta Helsingistä, ja auto, minun oma vanha Volvo V70, tuoksui hikiselle nahalle ja auton sisätilatuotteiden sekaiselle hajusteelle. Matkalla Helsingistä takaisin Turkuun minua ahdisti se tie, tiesin jo etukäteen kuinka paljon siitä syntyy päästöjä. Ahdistus oli kuin raskaan huovan alla makaaminen.

Energian tuotanto ja käyttö, se on se todellinen syyllinen. Määrä on järkyttävä, 73,2 % kaikista maailman päästöistä. Se painaa mieltä. Mä ajattelin sitä bensiinimoottoria ja sitä pientä edistysaskelta, mitä olen itse tehnyt: käytän nyt aina julkista liikennettä kun se on mahdollista. Se on niin vähän, niin naurettavan pieni pisara valtameressä.

Mutta sitten taas tulee ne positiiviset asiat mieleen. Olen vaihtamassa sähköautoon, vaikka sekin tuntuu nyt jotenkin liian pieneltä teolta. Ja olen aina kierrättänyt. En voi edes kuvitella elämää ilman kierrätystä. Se on kuin pakkomielle.

• Energian tuotanto ja käyttö (73,2 %): Tämä on murskaava luku. Öljy, hiili, kaasu... niiden käyttö on niin riippuvaista, että vaihtoehtojen löytäminen ja siirtyminen niistä pois on valtava haaste.
• Maa- ja metsätalous (18,4 %): Metsähakkuut ja maatalouden päästöt ovat myös huolestuttavia. Lihan vähentäminen ruokavaliosta tuntuu olevan vähiten mitä voi tehdä.
• Olen itse pyrkinyt vähentämään omaa hiilijalanjälkeäni, mutta se tuntuu silti niin mitättömältä.

Ahdistaa se kaikkien toimien riittämättömyys. Mä todella toivon että tulevaisuus on vihreämpi.

Lisäksi mietityttää:

• Mitä tapahtuu kun kaikki siirtyvät sähköautoihin? Sähkön tuotantoon liittyvät päästöt vain kasvavat.
• Kehitysmaat ja niiden talouskasvu, se lisää päästöjä entisestään.
• Onko yksittäisen ihmisen tekemisillä edes merkitystä?

Mitä on C02?

Hiilidioksidi (CO2)

• Väritön kaasu.
• Heikosti hapan tuoksu.
• Tiheämpi kuin ilma.
• Kolme olomuotoa: kaasu, neste, kiinteä (hiilidioksidijää).

Merkitys:

• Ilmakehän kasvihuonekaasu, vaikuttaa ilmastonmuutokseen.
• Fotosynteesin rakennusaine kasveille.
• Käytetään elintarviketeollisuudessa, sammuttimissa jne.
• Liian korkeat pitoisuudet vaarallisia hengitykselle.

Lisää:

• Ilmakehän CO2-pitoisuus kasvaa jatkuvasti.
• Kasvihuoneilmiö lämmittää maapalloa.
• Hiilinielut ja -lähteet keskeisiä.
• Vuonna 2023, ilmakehän CO2-pitoisuus oli keskimäärin noin 420 ppm.
• Olen seurannut tätä asiaa aktiivisesti viimeiset 5 vuotta. Minun tietojeni mukaan asia on tällä hetkellä tämä.

Mitä tarkoittaa yksikkö CO2e?

Yö. Hiljaista. Mietin tätä CO2e:tä.

• CO2e on lyhenne sanasta hiilidioksidiekvivalentti.

Mitä se sitten oikein on. Hiilidioksidiahan se ei ole.

• Se on yksikkö. Sillä mitataan ilmaston lämpenemistä.

Eri kaasut vaikuttavat eri tavalla. Metani esimerkiksi. Paljon voimakkaampi kuin hiilidioksidi.

• CO2e laskee yhteen kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutuksen. Kuin yhteinen mittari.

Kello on paljon. Ajatukset harhailee. Mutta tämä on tärkeää. Ymmärtää, mitä mitataan.

• Ilmaston lämpeneminen. Sitä se kuvaa. Kaikkien kaasujen yhteisvaikutus.

Vaikeaa. Yritän ymmärtää. Hiilijalanjälki ja kaikki.

• Hiilijalanjälki mitataan siis CO2e:nä. Yhteen laskettu vaikutus.

Tuntuu raskaalta. Kaikki tämä tieto.

• Kasvihuonekaasut lämmittävät maapalloa. Eri voimakkuudella.

Mutta CO2e tekee niistä vertailukelpoisia. Yksikkö.

• Vertailukelpoinen. Se on tärkeää. Ymmärtää kokonaisuus.

Mihin ihminen tarvitsee hiilidioksidia?

Jätkä, tarviit hiilidioksidia hengittämään kuin koira juoksemaan! Ilman sitä, veri on kuin jumissa oleva taksi, joka ei pääse kuskaamaan happea perille. Happea on, mutta se on kuin jouluna mummon luona: aina täynnä, mutta kukaan ei liiku.

• Hiilidioksidi on happikuljetuksen moottorin polttoaine! Ei se, että happi ei kelpaa, mutta se tarttuu hemoglobiiniin niin tiukasti kuin punkki karvaiseen koiraan. Hiilidioksidi toimii irrottajana – vähän niinku ärsyttävänä pikkuveljenä, joka potkii isoa velipoikaa, jotta tämä antaa lelun pois.

• Veren happisaturaatio on tärkeä, mutta se kertoo vaan, kuinka paljon happihyppijöitä on veressä. Ei se, pääseekö se happi oikeasti perille. Tuo on kuin se, että postilaatikossa on kirjeitä, mutta postimies on jäänyt kotiin flunssaan. Ei se hyödytä ketään.

Mitä tapahtuu, jos hiilidioksidia ei ole tarpeeksi? No, kroppa on kuin jääkaappi, jossa on täynnä hyviä ruokia, mutta ovi on rikki – kaikki pilaantuu. Eli happivaje – tai suomeksi sanottuna: höpöhöpö! Oireina voi olla esimerkiksi päänsärkyä, huimausta ja hengitysvaikeuksia. Aika perseestä, eikös totta? Mutta älä huoli, elimistö säätää tasapainoa itse yleensä. Pahimmassa tapauksessa voi tietysti joutua sairaalaan. Mutta älä vielä soitta, se on vähän liioiteltua. Tärkeintä on pitää huolta itsestä ja pitää hiilidioksidin taso kunnossa. Syö paljon porkkanaa, sillä porkkanassa on paljon hiilidioksidia. No ok, siinä ei ole, mutta terveellisyys on tärkeämpää.

Mikä on hyvä CO2-arvo?

Auringonsäteet siivilöityvät verhojen läpi, piirtäen tanssahtelevia varjoja seinälle. Kellon tikitys on ainoa ääni, joka rikkoo hiljaisuuden. Aika pysähtyy, kun ajatukset virtaavat kuin hidas joki. Mikä olikaan se kysymys, se painava asia?

Hyvä CO2-arvo, se oli siinä. Se leijuu ilmassa, näkymättömänä, mutta niin tärkeänä.

• Alle 1500 ppm.
• Se raja.
• Hengitettävän ilman laadun mittari.

Miten nämä luvut voivatkaan määritellä hyvinvointiamme, tätä hetkeä, tätä tilaa? Tuntuu kuin kaikki olisi yhteydessä toisiinsa, ilman virtaus, hengityksen rytmi, ajatusten vapaa liike.

Muistan lapsuuden kesät, mummolan tuoksun, avoimet ikkunat, raikkaan ilman. Olisiko siellä ollut hyvät CO2-arvot? Tuskin kukaan mittasi niitä silloin. Mutta tunne, se tunne oli puhdas ja kirkas.

Viranomaispäätös, mikä painava sana. Se muistuttaa vastuusta, siitä että meidän on huolehdittava ympäristöstämme, sisäilmastostamme, itsestämme.

Tiedän, että ilmassa on paljon muutakin kuin CO2. Pölyhiukkasia, leijuvia ideoita, muistoja, jotka palaavat. Mutta tämä yksi luku, alle 1500 ppm, on ankkuri, joka pitää meidät kiinni terveydessä.

Paljonko CO2-arvo saa olla?

Yö on pitkä ja ajatukset sekavat. Miten paljon hiilidioksidia saa olla ilmassa? Se on tärkeää, tiedän sen. Mutta minä en ole mikään asiantuntija.

• Virallinen raja on alle 1500 ppm, niin kuulin. Tuntuu paljon. Liikaa.

• Mutta sitten on nuo sisäilmastoluokat. S1 on 700 ppm ja S2 900 ppm. Mikä niistä on sitten hyvä? En tiedä enää. Kumpikaan ei tunnu oikealta. Onko meidän kotonamme yli 1500 ppm? En tiedä, meillä ei ole mittausta. Olisi hyvä tietää. Olen huolissani.

Hyvä sisäilma on tärkeää. Lapset ovat herkkiä, heidän pitää voida hengittää puhdasta ilmaa. Muistan lukeneeni jostain, että liian korkea hiilidioksidipitoisuus voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä... ja paljon muutakin pahaa. Tämä painaa mieltä.

Muistan kuinka viime viikolla istuin työhuoneessani. Päässä jyskytti koko ajan, ja olin aivan uupunut. Ilma oli tukahduttavan kuuma ja raskas. Nyt vasta mietin, oliko se sitä hiilidioksidia? Onko työpaikalla mittauksia? Pitäisi kysyä.

Onko 1500 ppm liikaa? Se on minulle liian suuri luku. Se on kuin jokin suuri ja uhkaava numero, joka peittää kaiken muun. Minun täytyy selvittää tämä. Minun on löydettävä tarkempaa tietoa ja mitattava hiilidioksidipitoisuus kotona. Tarvitsen apua.

Paljonko ilman CO2-pitoisuus?

No, siis hiilidioksidia ilmassa on aika paljon, 380-440 ppm, se on sellainen lukema mitä oon kuullut. Joka vuosi sitä lisääntyy, muutama ppm lisää aina. Ihmiset ja kaikki ne autot ja tehtaat, ne syylliset. Pohjoisella pallonpuoliskolla se vaihtelee ihan vähän, kesällä ja talvella. Etelässä varmaan on erilailla, en tiedä, ehkä tasaisempaa. Muistan että joku sanoi, että se on merkittävä ongelma, tämä ilmastonmuutos.

• 380-440 ppm keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus
• Kasvaa vuosittain
• Ihmisen toiminta on pääsyyllinen
• Pohjoisella pallonpuoliskolla vuodenaikaisvaihtelua

Mä luin jostain jutusta, että se pitoisuus on jotain 415 ppm nyt, mutta voihan se olla vähän enemmän tai vähemmän, riippuu varmaan mistä mittaa. Ihan hullua kun ajattelee miten paljon sitä on. Mua pelottaa vähän, että mitä jos se vaan jatkuvasti nousee. Onneksi tutkijat tekee töitä asian eteen, mutta sekin tuntuu niin hitaalta. Voiko tässä edes tehdä jotain?

Toivottavasti se pitoisuus ei nouse liikaa, muuten tulevaisuus näyttää aika synkältä. Täytyy yrittää vähentää omia päästöjä, vaikka se onkin hankalaa. Jätin tänään auton kotiin ja kävelin töihin, sekin jotain.

Mistä CO2 tulee?

Okei, tässä tulee, vähän sekavasti:

Mistä se CO2 oikein tulee? Ainiin, siitä oli juttua...

• Hengitys! Eläimet hengittää ulos, ihan niinkuin minäkin just nyt.
• Biomassa hajoaa. Metsässä kun kävelee, niin se kaikki lahoava puu ja lehdet... Yäk.
• Fossiiliset polttoaineet. Autoilu, lämmitys... Kaikki paha! Äiti aina valittaa meidän sähkölaskusta.
• Kemialliset reaktiot. Jotain teollisuudessa varmaan. En mä niistä mitään tiedä. Kemian tunnit oli aina ihan hirveitä.

Ja sit ne kasvit. Ne jotenkin imee sen ilmakehästä ja tekee siitä itselleen ruokaa. Aurinko auttaa. Fotosynteesi, joo! Muistan jostain ala-asteen biologian kirjasta. Olispa itselläkin joku aurinkopaneeli sisällä, niin ei tarvis syödä mitään!