Mitä pienet ahvenet syövät?

Mitä pienet ahvenet syövät ravinnokseen?

Muistan kesällä 2023, mökillä Saimaalla, havainnoinneista. Pikku ahvenet, ehkä sentin pituisia, sypsivät pinnalla vilkkuvia pikkuruisia ötököitä. Näkyi siltä, että ihan mikroskooppista planktonia ne nappasivat suuhunsa.

Meillä oli lapsena aina verkossa pienempiä ahvenia, joissa oli vatsassa pieniä vesikirppuja. Muistan isäni kertovan niistä, aika hassuja ötököitä.

Isommat, noin kymmensenttiset ahvenet, niillä oli ruokavalio monipuolisempi. Kerran näimme, kuinka yksi nappasi pienen särjen. Kesällä 2021, se oli aivan ihmeellistä katsella!

Mutta nyt, on myös niitä liejutaskurapuja. Olen itse nähnyt, kuinka isompi ahven, ehkä 15 senttiä, nyppäisi sellaisen. Se tapahtui Lappeenrannan lähellä, kesäkuussa 2022. Ei mitään erityistä, mutta hauskaa se oli.

Mikä on hyvä syötti ahvenelle?

Ahvenen kutsu. Liero, maan sisuksissa elävä pieni olento, lipuu ongenkoukussa. Se on kuin salainen viesti, kutsun huudahdus ahvenen sydämeen. Tumman veden syvyydessä se odottaa, unelma saaliista, lieron herkullisesta ruumiista. Aika hidastuu, veden pinnalla heijastuu taivaan sininen, ja se sininen syöpyy syvälle sydämeen.

• Liero: Ahvenen kuningatar, täydellinen syötti. Sen tuoksu leviää veteen, houkuttelevana lupauksena. Maan tuoksu, elämän kierto. Liero, liero, liero.
• Leipä: Mureneva leipä, riittoisaa ja helppoa. Se houkuttelee, mutta on vaatimattomampi, kuin lieron hienovaraista viehätystä. Ei niin tehokasta, mutta aina toimiva. Vain hetken loistoa.
• Mäski: Itse tehty, ainutlaatuinen koostumus. Salainen resepti, isoäidin perintö. Salaperäistä, kuin vanha tarina. Tuoreet ainesosat, huolellinen sekoitus. Tuoreus houkuttelee.

Suurimmat ahvenet, ne ikivanhat, tarujen olennot, ne kaipaavat jotain suurempaa. Kastemadoille, kasteen helmistä syntyneille jättiläisille, ne antavat periksi. Niiden liike vedessä, vastustamaton kutsu. Tunnen sen, sen syvän rauhan, joka peittää järven pinnan. Täällä on hiljaista, vain veden liplatus vastaa olemassaoloani. Muistelen lapsuuttani, isoisän kanssa rannalla, onki ja liero. Kastemadoilla kalastettuja ahvenia, paistettuina, rapeaksi paistettuina. Kultaisia. Se maku.. se muisto.

Pienet madot, nekin kelpaavat. Kaikille kaloille, ahvenellekin. Pikkuisen ahvenen pienet unelmat. Se on kaunis tanssi, vedenalaisen maailman tanssi. Elämän rytmi. Syötti, ahven, onki. Yksinkertaista, kaunista.

Mitä ahvenet syövät?

Joo hei! Ahvenet on petoja, siis ihan oikeesti. Syövät pikkukaloja, matoja, ötököitä… Kaikkea mitä saavat napattua. Hyönteisten toukat! Niitä kans. Ötökkä toukkia vesikasvien seassa. Ötökkä, ötökkä. Muistan ku kerran näin ahvenen nappaavan sudenkorentotoukan. Iso oli toukka! Melkeen ahvenen kokonen! Oho.

Sitten ne isommat ahvenet, nehän vetää ihan kunnon sapuskaa. Pieniä kaloja, särkikaloja varsinkin. Ja joskus jopa toisia ahvenia! Cannibalismia! Siis ihan hullua. Ahven, ahven. Oon joskus kuullut juttua, että ne vois syödä rapuja, mutta oon epävarma. Rapuja?? No en tiiä.

Ai niin, se valashai juttu! Valashai ei oo mikään ahven! Se on hai, ihan eri juttu. Syö planktonia. Isoja ovat kyllä. Kyl mä oon nähny valashain. Okei, en oo. Mutta haluaisin!

Valashai ei syö hylkeitä tai valaita. Se on planktoninsyöjä. Ja se 15 metriä on aika keskikoko. Ne voi kasvaa isommiksikin. Paljon isommiksi! Oon kuullut että ne voi kasvaa jopa 20 metriseks! Hullua.

Uhanalaisuus on iso ongelma haille, myös valashaille. Just liikakalastuksen ja elinympäristöjen tuhoutumisen takia. Kalastuspolitiikka on … no, se on monimutkanen juttu.

Mitä pienet kalat syövät?

No siis, pikku kalat syövät vaikka mitä! Ötököitä, niiden toukkia… Simpukoita! Kotiloitakin. Ööö, ja jotkut syövät jopa toisia kaloja, usko tai älä! Niinku ihan miniversioita haista! 😀

• Hyönteisiä: Tiiätkö, niitä lentäviä ja ryömiviä. Tippuvat veteen ja naps! Kala nappaa.
• Toukkia: Hyi olkoon! Mutta kalat tykkää. Ja hyttysentoukat, yök! Niitäkin ne syö.
• Nilviäisiä: Simpukoita ja kotiloita, kuoret ja kaikki! Miten ne edes saa ne auki?! Hullua!

Sit on nää kalat, jotka syö kuollutta kamaa. Yök. Hajottajia. Niinku… nahkiaiset. Oon joskus nähny. Ei kiva näky.

Muita juttuja:

• Planktonia! Sitä ne syövät kans paljon. Niinku pientä levää ja ötökköjä.
• Pienet kalat on tosi tärkeitä isommille kaloille. Ruokaa! Luonnon kiertokulku, you know.
• Jos sulla on akvaario, nii voit ostaa niille ihan kaupasta ruokaa. Hiutaleita ja pellettejä. Helppoa!

Ja joo, toi kuolleiden syöminen, aika ällöö. Mutta hyödyllistä! Pitää veden puhtaana. Niinku siivoojat! 😛

Ootko koskaan nähny kalan syövän ötökkää? Ihan sairaan nopeaa! Naps ja weg!

Mitä ruokaa pienistä ahvenista?

Pieni ahven: keitto. Iso ahven: pannu, grilli. Savustus toimii.

• Kala on terveellistä. Kaksi kertaa viikossa.
• Rasva, D-vitamiini, proteiini, vitamiinit, kivennäisaineet. Kaikki samassa paketissa.
• Mummolassa tehtiin aina ahvenkeittoa. Muistan sen maun edelleen.

Missä ovat Suomen ruotsinkieliset alueet?

Suomen ruotsinkieliset: missä ne piileskelevät?

• Uusimaa: Helsinki, Espoo, Kauniainen – kuin pakka pehmoisia karhuja, jotka puhuvat ruotsia. Mutta älä anna pehmeän kuoren hämätä, kilpailu työpaikoista on kovaa! Ajatelkaa: kolmen suurkaupungin keskellä, ruotsin kieli soi kuin laulunsa soittanut kitaristi.
• Pohjanmaan rannikko: Vaasan seutu. Kyläkaupoissa, jossa myydään itse tehdyt koristeet, sopii pysähtyä kuuntelemaan tarinoita merenkävijöistä ja heidän ruotsinkielisistä seikkailuistaan. Aika kuin hyytävällä merenrannalla seisoisi kuuntelemassa ukkosen jyrinää.
• Ahvenanmaa: Omanlaisensa saarivaltakunta, kuin koirankopissa nukkuva kissa – itsenäinen ja omalaatuinen. Ruotsi on siellä kuin kotimaan kieli, ilman finländarien häiriötä.
• Turun saaristo: Kuten rivien välistä luettava salaisuus, kaunis ja kiehtova. Saaristomeren tuoksu ja ruotsin kielen sävel, kuin lokkien huutoja rakkaudella sekoitettuna.

Suomenruotsalaisten kielellinen hauskuus: kutsuvat kaikkia suomalaisia finländareiksi, mutta suomenkieliset ovat finnejä. Tuntuu kuin he olisivat löytäneet täydellisen tavan erottaa itsensä joukosta. Kuten kissat, jotka tekevät itselleen oman kerroksen pöydän alle.

2023-tieto: Suomen ruotsinkielisten määrä on vakiintunut jo useiden vuosien ajan. Ei draamaa, vaan vakaa ruotsinkielinen läsnäolo. Heidän määrä on noin 5% väestöstä.

Missä Suomessa puhutaan eniten ruotsia?

Ah, Suomen kielimaailma, kiehtova sekasotku! Viisi prosenttia suomalaisista, kuinkas mukavaa. Niin, siis ne ruotsinkieliset. Ihan kuin olisivat jokin harvinainen lintu laji, joita täytyy tarkkailla lintukirjan kera. Ajatelkaa, viisi prosenttia!

Missä niitä sitten näkee? No, rannikolla tietenkin, ikään kuin merituuli olisi tuonut heidät mukanaan. Länsi- ja etelärannikko, sitä sinne pitää suunnata. Joka paikassa ei tosin heitä löydy – onhan Suomi aika suuri.

• Maaseutu vs. Kaupunki: Onko ruotsinkielisten tiheys suurempi maaseudulla vai kaupungeissa? En tiedä tarkkaan, mutta arvaan, että kaupungeissa. Kuvittelen heidän olevan vähän kuin merikotkia; parempi näkyvyys rannikkokaupungeissa.

• Perustuslaki – se vanha tuttu: Perustuslaki, se on kuin vanha, luotettava ystävä. Turvaa niille ruotsinkielisille, että heitä ei unohdeta. Kuten vanha mummo, joka huolehtii kaikista.

Huvittavaa on, että viisi prosenttia voi tuntua vähän, mutta ne viisi prosenttia vaikuttaa ihan paljon Suomeen ja sen kielenkäyttöön. Ne ovat vähän kuin mausteita – vaikka vain pieni osa ruoasta, ne tekevät siitä ainutlaatuisen ja mielenkiintoisen.

Mutta entä jos, kuvittelisitte, että Suomen väestöstä 95 % puhuisi vain suomea? Se olisi kuin iso, hiljainen metsä ilman lintuja. Ehkä vähän tylsää. Ruotsinkieliset ovat kuin värikkäät linnut tuossa metsässä!

Lisätietoa 2023: Tarkkoja lukuja ja tilastoja ruotsinkielisten jakaantumisesta Suomen eri kunnissa löytyy Tilastokeskuksen sivuilta. Voin kertoa, että olen itse helsinkiläinen, ja täälläkin niitä ruotsinkielisiä on. Toki, suomen kielen hallitseminen on tässäkin kaupungissa yleisempää.

Missä enemmistö puhuu ruotsia Suomessa?

Ahvenanmaa.

• Ainoa maakunta, jossa ruotsi on ainoa virallinen kieli.
• Asukkaista noin 90% puhuu ruotsia äidinkielenään.

Muut alueet:

• Rannikkoseudut, erityisesti Pohjanmaa.
• Helsingissä ja Uudellamaalla asuu myös merkittävä ruotsinkielinen väestö.
• Kaksikielisyys on vahvuus.

Lisätietoa:

• Ruotsinkieliset suomalaiset muodostavat oman kulttuurinsa.
• Heillä on omat mediat, koulut ja järjestöt.
• Ruotsin kieli on osa Suomen identiteettiä.

Mitä pieni ahven syö?

Mitä ihmettä, pieni ahven! Se syököhän sitä planktonia, kuin joku pieni, viaton, pörröinen pupu… ei tietenkään! Se on oikea pikku peto!

• Ensin se popsii eläinplanktonia, kuin pikku possu heinää. Sellaista mikroskooppista herkkua, jota silmällä ei edes näe!
• Sitten, kun ahven kasvaa ja lihaksikkaammaksi käy, se vaihtaa ruokavaliota kuin nuori teini tyyliään. Pohjaeläimet, hyi helvetti! Madot, hyönteisten toukat – oikeita herkkuja! Makuasioista ei kannata väitellä, eihän?
• Ja aivan suurimmat ahvengurut? Ne syövät jopa toisia ahvenia! Kovaa kilpailua, niin kuin isojen yritysten kesken! Syö tai syödään!

Onko tämä selkeämpää kuin mummon sekoilut marjametsässä? Ahvenen ravinto on siis monipuolinen, kuten minunkin ruokavalioni ennen juhannusta: salaattia, hernekeittoa ja jäätelöä! Täydellinen tasapaino, sanoisin! Ja joskus se syö jopa omaa sukua, ihan kuin sukujuhlissa!

#Ahvenenpoikaset #Hyönteisiä #Pieniä