Mitä rehevöityminen aiheuttaa?

Rehevöityminen – mitä se aiheuttaa?

Muistan kesältä 2018, Saimaan rannalla mökillä. Vesi oli ihan vihreää, liejua pohjassa ja haisi oudolta. Kalastus oli surkeaa, ahvenetkin olivat pieniä.

Silloin tajusin, rehevöityminen on todellista. Ei pelkkää Wikipedia-artikkelia. Ranta oli täynnä leväkukintoja, inhottavan limainen aaltojen myötä rannalle.

Naapuri kertoi, että tilanne on pahentunut vuosi vuodelta. Heidän mökkirannassaan ei enää voi uida, vesikasvit tukkivat koko rannan. Muistan, kuinka he valittivat vesistön umpeenkasvusta.

Mökille matkustettaessa 25.7.2018, huomasin jo autosta, miten vesi oli muuttunut. Aikaisemmin kirkasta, nyt sameaa. Kallis mökkiviikko, mutta uiminen oli mahdotonta.

Rehevöityminen pilaa luonnon. Se näkyy suoraan ja vaikuttaa elämään. Eikä se ole vain “veden sameneminen”, se on koko ekosysteemin tuhoutumista.

Miten rehevöityminen vaikuttaa rakkohauru?

Rehevöityminen kurittaa rakkohaurua! Miten se nyt taas menikään… Ahaa, muistin! Kovan pohjan tarve on rakkohaurulle elinehto. Ei mikään hiekkapohja käy. Kalliot ja kivet, se on sen juttu!

Rehevöityminen tekee pohjasta pehmeän. Liejua ja roskaa kertyy. Elintila pienenee. Ärsyttää! Onko se nyt niin vaikeaa ymmärtää, että luontoa pitää suojella?

• Pohjaan laskeutuneet sukusolut tukehtuvat. Ei lisääntymistä! Näin se menee.
• Ja mitä sitten tapahtuu? Kanta vähenee.
• Mielestäni tää on tosi vakavaa! Onko Saaristomerellä vielä rakkohauruja jäljellä? Pitääkö niitä suojella jollain keinolla?

Muuten, tänään kävelin koiran kanssa meren rannalla ja näin yhden simpukan. Ihanaa! Simpukat on kivoja. Mutta tosiaan, tämä rakkohauru asia… Rehevöityminen on ihan hirveää. Toki, Saaristomerellä vaikuttaa muitakin uhkia, mutta tämä on yksi tärkeimmistä. Pitää selvittää asiaa tarkemmin. Ehkä löydän tietoa jostain luontojärjestön sivuilta. Tänään on ollut tosi kuuma päivä. Haluan jäätelön!

Miten rehevöityminen ilmenee?

Rehevöityminen: Leväkukintoja ja hapetonta liejua. Vesistö kuolee hiljalleen.

• Veden sameus lisääntyy. Näkyvyys huononee.
• Sinilevät ja rihmalevät vallitsevat. Toksiinit lisääntyvät.
• Pohjat liettyvät. Elämä katoaa.
• Happi loppuu. Kalat kuolevat.

2023: Järvillä ongelmat jatkuvat. Alueellisia eroja on, mutta yleiskuva on synkkä. En ole asiantuntija, mutta tämä on havainto.
Ihminen on syyllinen. Luonto maksaa hinnan. Tämä on fakta.

Miksi rehevöityminen on haitallista?

Rehevöityminen on vakava ympäristöongelma, jonka seuraukset ovat kauaskantoisia. Sen ydin on ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin, liiallinen määrä vesistöissä. Tämä johtaa useisiin haitallisiin ilmiöihin:

• Veden sameus: Runsas ravinnemäärä ruokkii levien ja vesikasvien runsasta kasvua, mikä samentaa vettä ja heikentää veden läpinäkyvyyttä. Tämä vaikuttaa negatiivisesti vesikasvien yhteyttämiskykyyn ja vesiekosysteemin yleiseen terveyteen. Olen itse havainnut tämän ilmiön mökkirannassamme viime vuosina. Samea vesi ei ole miellyttävää uimavetenä ja se vaikuttaa myös kalastukseen.

• Happikato: Kuolleiden levien ja vesikasvien hajoaminen kuluttaa vedestä happea. Tämä happikato, eli hypoxia, on erityisen tuhoisaa vesieliöille, jotka tarvitsevat happea hengittämiseen. Monet kalalajit ja muut vesieliöt kuolevat happikadon seurauksena. Tämä on esimerkki luonnon herkästä tasapainosta, jota ihmisen toiminta helposti häiritsee.

• Sinileväkukinnat: Liiallinen ravinnemäärä edistää sinilevien runsasta lisääntymistä. Sinilevät tuottavat myrkyllisiä aineita, jotka voivat vahingoittaa ihmisiä, eläimiä ja muita vesieliöitä. Sinileväkukintojen esiintyvyys on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Vaikuttaa melkein siltä, että tämä ongelma pahenee joka vuosi. Minulla on itsekin kokemusta siitä, miten sinilevä on pilannut uintireissuja.

• Muutokset kalastossa ja eliöstössä: Rehevöityminen muuttaa vesistön eliöyhteisöä. Tietyt lajit hyötyvät ravinteiden lisääntymisestä, kun taas toiset kärsivät happikadosta ja muista haittavaikutuksista. Tämä johtaa biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen ja vesistön yleisen terveydentilan heikkenemiseen. Tästä seuraa myös taloudellisia menetyksiä kalastussektorilla.

Rehevöityminen on siis monimutkainen ongelma, jonka taustalla on ihmisen toiminta. Maatalouden valumavedet, jätevedet ja ilmakehän saasteet ovat merkittäviä ravinnekuormituksen lähteitä. Ratkaisut vaativat monia toimia: lannoitteiden käytön vähentämistä, jätevesien tehokkaampaa puhdistusta ja vesiensuojelutoimien tehostamista. Yksi asia on varma: toimia tarvitaan nopeasti, jotta voisimme säilyttää vesistöjemme terveyden tuleville sukupolville. Tämä on filosofinenkin kysymys: millaisen planeetan jätämme jälkipolvillemme?

Miten rehevöitymistä voitaisiin estää?

Rehevöitymisen ehkäisy? Helpottaisi elämää.

• Fosforin rajoittaminen. Lannoitteiden käyttö. Maatalous.
• Typen vähentäminen. Jätevedet. Lihankulutus. 2023: liha tuottaa yhä eniten typpeä.
• Parempia puhdistamoita. Teknologia. Investoinnit. Tarvitaan.

Viime vuonnakin puitiin asiaa. Ei ole helppoa. Ihmiskunta on laiska. Järjestelmät rikki. Planeetta kärsii. Ihminen ylimielinen. Itsekkäästi elää. Tulevaisuus? Tumma. Ei kannata ajatella.

Ydin: Menetelmät ovat tiedossa. Tahtotila puuttuu. Kuolee hiljalleen.

Miten Itämeren rehevöitymistä voidaan vähentää?

Itämeren rehevöityminen: taistelu sinilevää vastaan! Tämä ei ole mikään kesälomamatka, vaan tositoimia vaativa operaatio. Ajatelkaa Itämerta kuin jättimäistä, hieman lihavaa koiraa, joka kärsii jatkuvasta ruokavaliovirheestä. Ravinteiden tulva on kuin hamstervanhusten joukkoruokinta – liikaa hyvääkin.

Ratkaisut? Ei mitään rakettitiedettä, pikemminkin maalaisjärkeä ja ryhmätyöskentelyä:

• Kosteikot: Luonto itse tarjoaa ratkaisun. Kosteikot toimivat kuin luonnon omat suodattimet, imevät ravinteita kuin sienet vettä. Ajatelkaa niitä Itämeren munuaisina. Tarvitsemme siis lisää munuaisia!

• Suojavyöhykkeet: Kuten puskurivyöhykkeet autoilla, ne hidastavat ravinteiden valumista vesistöön. Ei voi olla tyytyväinen pelkkään nopeuteen.

• Kestävä metsänhoito: Jatkuva peitto pitää ravinteet maassa. Ei kaadeta kaikkea kerralla, vaan huolehditaan metsän hyvinvoinnista. Älkäämme ajatelko metsää pelkkänä raaka-aineena.

• Peltojen kasvipeite: Talvellakin pitää peittää peltoja. Muuten ravinteet valuvat kuin lumivyöry. Ei hätää, ei ole kyse lumipalloefektistä.

Lisämaustetta: Keinoja on vaikka kuinka, riippuen tietysti budjetista, poliittisesta tahdosta ja kestävyysajattelusta. Tämä ei ole vain ympäristöasia, vaan myös taloudellisesti järkevää. Terve Itämeri on terve investointi tulevaisuuteen. Oletteko valmiita ottamaan haasteen vastaan ja muuttamaan Itämeren sinileväsopasta terveeksi lomakohteeksi? Muistan 2000-luvun alussa, miltä se näytti, ja en halua uutta toistoa.

2023 päivitys: Tänä vuonnakin työ jatkuu. Uusia menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Näiden toimien lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, sillä Itämeri on jaettu alue. Jokainen maa on vastuussa omasta panoksestaan. Muistakaa, että tämä ei ole pelkkä ympäristöongelma, vaan se koskettaa meitä kaikkia.

Miksi Itämeren suojelu on tärkeää?

Itämeri on mulle tärkeä, koska olen viettänyt lapsuuteni kesäisin mökillä Saimaan rannalla. Saimaa ei ole Itämeri, mutta se on samanlainen järvi, vähäsuolainen ja herkkä saasteille. Muistan, miten kirkasta vesi oli silloin, kun olin pieni, 1980-luvulla. Nyt vesi on sameampaa, ja leväkukinnat ovat paljon yleisempiä. Se on pelottavaa.

Itämeren saastuminen on minulle henkilökohtaista. Pelkään, että tulevaisuudessa vesi ei ole enää niin puhdasta kuin se oli lapsuudessani. En halua, että lapseni, jos minulla joskus sellaiset tulee olemaan, näkisivät vain sameaa vettä ja kuolleita kaloja.

Miten Itämeren suojelu on tärkeää? Se on yksinkertaisesti elämän suojelua.

• Vähäsuolainen vesi: Itämeri on hyvin herkkä saasteille, ja pilaantuminen vaikuttaa koko ekosysteemiin nopeasti.

• Ihmisvaikutus: 85 miljoonaa ihmistä vaikuttaa Itämereen jätevesien ja maatalouden kautta. Tämä on valtava taakka.

• Myrkyt ja ravinteet: Pohjasedimentit ovat kuin jättimäinen myrkky- ja ravinnejäteastia. Näiden aineiden vapautuminen vaikuttaa veden laatuun ja meren eliöstöön.

Olen itsekin yrittänyt tehdä oman osani. Kierrätän ja yritän vähentää kulutustani. Ostan kalat vain kestävistä lähteistä. En tiedä, riittääkö se, mutta jokainen pieni teko auttaa. Suurimmat muutokset täytyy tapahtua yhteiskunnallisessa mittakaavassa, mutta yksilön rooli ei ole merkityksetön. Tämä on minun näkemykseni.

#Eläinten #Rehevöityminen #Vesistöjen