Mitä tapahtuu, jos jättää sokerin pois?

Mitä tapahtuu, jos jättää sokerin pois? Ai, se on kysymys, johon olen itsekin etsinyt vastausta, tosissani. Ja uskokaa tai älkää, olen löytänyt sen – ainakin osittain. Olen nimittäin vähentänyt sokeria elämästäni, ja voin kertoa, että muutos on ollut… voi luoja, mikä muutos!

Aluksi, oli todella vaikeaa. Muistan vielä sen ensimmäisen viikon, kuin se olisi eilen ollut. Päänsärkyä, väsymystä, ärsyttävyyttä… oli kuin joku olisi kääntänyt väärällä avaimella sisäisen koneiston. Ajattelin välillä, että en jaksa tätä, että palaan vanhaan. Mutta sitten, pikkuhiljaa, alkoi tapahtua ihmeitä. Ei isoja, räikeitä ihmeitä, vaan pieniä, hiljaisia muutoksia.

Mieliala, se aivan erityisesti. Ennen, olin kuin vuoristorata, ylös ja alas, ylös ja alas. Sokean raivon ja iloisen höpsöilyn välillä. Nyt? Nyt on tasaisempaa, paljon tasaisempaa. Toki, välillä tietenkin tulee huonoja päiviä, mutta ne eivät ole enää niin… äärimmäisiä. Muistan esimerkiksi, kuinka viime syksynä, ennen sokerin vähentämistä, riitelin mieheni kanssa ihan tyhjästä. Nauraa itkettää nyt kun muistan, mutta silloin se ei ollut kivaa ollenkaan!

Ja unet! Ai unet! Ennen, heräilin yöllä monta kertaa, kaikki jalat ja kädet puutuneina. Nyt nukun kuin tukki. Kahdeksan tuntia putkeen, eikä väsymys paina aamulla kuin kevyt peitto. Lääkäri sanoi kerran, että univaje voi aiheuttaa vaikka mitä ongelmia, ja tiedättehän, hän oli oikeassa. Vaikka hän ei maininnut mitään sokerista.

Ihokin on kirkastunut. En voi väittää, että minulla olisi nyt täydellinen ihonkunto, muutaman pienen arven ja näppylän löytää vieläkin, mutta ero on silti huomattava. Ja keho? Keho tuntuu kevyemmältä. En tiedä, onko se vain psykologista, vai tapahtuuko siinäkin jotain kemiallista ihmettä, mutta se on totta.

Onko sokerin vähentäminen kaikille? En tiedä. Toki, jokaisen keho on erilainen. Mutta minulle se on ollut ehdottomasti positiivinen muutos. Enkä nyt puhu vain ulkonäöstä, vaan yleisestä hyvinvoinnista. Se on kuin olisin löytänyt kadonneen avaimen parempaan oloon. Ja tiedättehän, se on paras löytö, minkä olen pitkään aikaan tehnyt.