Mitä tietoja työnantaja saa kerätä työntekijältä työsuhteen alkaessa ja sen aikana?

Työsuhteen Tietoviidakko: Mitä tietoja työnantaja saa kerätä sinusta?

Työsuhde on kuin monimutkainen tanssi, jossa työntekijällä ja työnantajalla on omat roolinsa ja velvollisuutensa. Yksi tärkeimmistä ja usein kysytyistä kysymyksistä liittyy tietojen keräämiseen: miten pitkälle työnantaja saa kaivaa työntekijän henkilökohtaista tietoa? Vastaus ei ole yksiselitteinen, vaan riippuu monista tekijöistä. Tämä artikkeli pyrkii avaamaan tätä tietoviidakkoa ja tarjoamaan selkeän kuvan siitä, mitä tietoja työnantaja saa kerätä työsuhteen alkaessa ja sen aikana, Suomen lainsäädännön puitteissa.

Periaate: Välttämättömyysperiaate

Kaiken A ja O on välttämättömyysperiaate. Työnantajalla on oikeus kerätä ja käsitellä vain sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä työsuhteen hoitamiseksi. Tämä tarkoittaa, että tiedonkeruun tulee olla perusteltua ja suoraan liittyä työtehtäviin tai työnantajan velvollisuuksiin. Satunnaista tai uteliaisuudesta tapahtuvaa tietojen kalastelua ei sallita.

Työsuhteen Alku: Perustiedot ja Päätöksenteon Kannalta Olennainen

Työsuhteen alkaessa työnantajalla on oikeus kerätä tietoja, jotka ovat välttämättömiä työsuhteen solmimiseksi ja työntekijän soveltuvuuden arvioimiseksi. Näitä ovat tyypillisesti:

• Yhteystiedot: Nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite – jotta työnantaja voi pitää yhteyttä työntekijään.
• Koulutustausta ja Ammatilliset Pätevyydet: Diplomat, tutkinnot, sertifikaatit – varmistavat työntekijän osaamisen vaadittaviin tehtäviin.
• Työkokemus: Aikaisemmat työpaikat ja työtehtävät – antavat kuvan työntekijän kokemuksesta ja kyvyistä.
• Henkilötunnus: Tarpeen vaatiessa verotuksellisia ja lakisääteisiä velvoitteita varten.
• Pankkitilin numero: Palkanmaksua varten.

On tärkeää huomata, että vaikka työnantajalla on oikeus pyytää näitä tietoja, on työntekijällä oikeus pidättäytyä antamasta sellaisia tietoja, jotka eivät ole suoraan olennaisia työtehtävien kannalta. Esimerkiksi uskonnollista vakaumusta tai poliittista suuntautumista ei yleensä saa kysyä, ellei se ole välttämätöntä työtehtävän erityisluonteen vuoksi (esim. uskonnollisessa yhteisössä).

Työsuhteen Aikana: Tarkka Harkinta ja Oikeusperuste

Työsuhteen aikana työnantajan tietojenkeruuoikeus on vieläkin rajatumpi. Uusia tietoja saa kerätä vain, jos niille on perusteltu syy ja ne ovat välttämättömiä työsuhteen hoitamiseksi. Joitakin esimerkkejä:

• Muutokset Yhteystiedoissa: Uusi osoite tai puhelinnumero.
• Palkkatiedot: Palkkaa, lisiä ja muita etuuksia koskevat tiedot.
• Poissaolotiedot: Sairauslomat, vuosilomat ja muut poissaolot.
• Työsuorituksen Arviointi: Palautekeskustelut, kehityskeskustelut ja muut arvioinnit, jotka liittyvät työtehtävien suorittamiseen.
• Työterveyshuollon Tiedot: Siltä osin, kun ne ovat välttämättömiä työntekijän terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi työpaikalla.
• Erityistapaukset: Tiettyjen työtehtävien erityisluonteesta johtuen, kuten turvallisuuteen liittyvät tarkastukset tietyissä ammateissa (esim. lentäjä, vartija).

Mitä Ei Saa Kerätä?

Yleisesti ottaen työnantaja ei saa kerätä tietoja, jotka ovat:

• Tarpeettomia: Tiedot, joilla ei ole suoraa yhteyttä työtehtäviin tai työnantajan velvollisuuksiin.
• Syrjiviä: Tiedot, jotka voivat johtaa syrjintään, kuten tietoja työntekijän etnisestä taustasta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta (ellei poikkeuksellisen painava syy ole olemassa).
• Salattuja: Työnantajalla ei ole oikeutta salaa kerätä tietoja työntekijästä esimerkiksi vakoilemalla tai ilman työntekijän suostumusta.

Tärkeää Muistaa

• Avoimuus: Työnantajan tulee olla avoin siitä, mitä tietoja se kerää ja miksi.
• Tietosuoja: Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden henkilötietojen turvallisuudesta ja noudatettava tietosuojalainsäädäntöä.
• Työntekijän Oikeudet: Työntekijällä on oikeus tarkastaa omat tietonsa, oikaista virheelliset tiedot ja pyytää tietojen poistamista, jos niitä ei enää tarvita.

Loppupäätelmät

Työnantajan oikeus kerätä tietoja työntekijästä on tarkkaan säädelty. Välttämättömyysperiaate on kulmakivi, ja tietojenkeruun tulee aina olla perusteltua ja suoraan liittyä työsuhteen hoitamiseen. Työntekijän on tärkeää tuntea omat oikeutensa ja olla tietoinen siitä, mitä tietoja työnantaja kerää ja miksi. Avoin kommunikaatio työnantajan kanssa on avainasemassa, jotta vältetään väärinkäsitykset ja varmistetaan, että tietosuojalainsäädäntöä noudatetaan. Muista, että tietosuoja on ihmisoikeus, ja jokaisella työntekijällä on oikeus yksityisyyteen myös työelämässä.