Mitä ovat kasvillisuusvyöhykkeet?

0 katselukertaa
Käsite mitä ovat kasvillisuusvyöhykkeet tarkoittaa koko maapallon pinnan luonnollista jakautumista erilaisiin alueisiin, jotka määräytyvät täysin paikallisten ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksen perusteella. Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet ja ilmasto toimivat alueellisesti jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, mikä puolestaan luo suuria sekä yhtenäisiä luontokokonaisuuksia eri puolille maailmaa. Tärkeimmät kasvillisuusvyöhykkeet sekä kysymys mikä on kasvuvyöhyke liittyvät olennaisesti tähän maantieteelliseen perusjakoon, jota käytetään luonnonolosuhteiden alueellisen vaihtelun tarkkaan kartoittamiseen.
Kommentti 0 tykkäystä

Mitä ovat kasvillisuusvyöhykkeet? Luonnon aluejako

Kun tiedät tarkasti mitä ovat kasvillisuusvyöhykkeet, hahmotat huomattavasti paremmin luonnon monimuotoisuutta sekä elinympäristömme asettamia todellisia rajoituksia. Tämä tärkeä maantieteellinen tieto auttaa suoraan välttämään virheellisiä oletuksia eri alueiden paikallisista luonnonolosuhteista. Lue eteenpäin ja tutustu tarkemmin näihin peruskäsitteisiin, jotta rakennat ymmärrystäsi maailman toiminnasta oikeaoppisesti ilman väärinkäsityksiä.

Mitä ovat kasvillisuusvyöhykkeet ja miten ne syntyvät?

Kasvillisuusvyöhykkeet ovat laajoja alueita maapallon pinnalla, joilla kasvillisuus on samankaltaista(cite: 1). Niiden muodostumiseen vaikuttavat eniten ilmasto, maaperä ja maantieteellinen sijainti(cite: 1).

Ilmasto määrittää pitkälti sen, millaiset kasvit milläkin alueella selviävät, minkä vuoksi vyöhykkeet myötäilevät maapallon ilmastovyöhykkeitä(cite: 1). Lämpötilan ja sademäärän vaihtelut luovat puitteet sille, kasvaako alueella rehevää sademetsää vai karua tundraa.

Tärkeimmät tekijät kasvillisuuden takana

Lämpö ja kosteus ovat avainasemassa, kun tarkastellaan kasvien menestymistä. Siinä missä päiväntasaajalla riittää vettä ja lämpöä ympäri vuoden, napajäätiköiden lähellä olosuhteet ovat äärimmäisen ankarat. Maaperän laatu ja ravinteet puolestaan ratkaisevat, millainen lajisto alueelle pääsee kotiutumaan.

Maapallon tärkeimmät kasvillisuusvyöhykkeet pääpiirteissään

Maapallo voidaan jakaa useisiin erilaisiin maapallon kasvillisuusvyöhykkeet, joista jokaisella on omat erityispiirteensä: Sademetsät: Päiväntasaajan lähellä sijaitsevat alueet, joissa on ympäri vuoden kuumaa ja kosteaa(cite: 1). Kasvillisuus on erittäin rehevää ja lajistoltaan monimuotoista(cite: 1). Savannit: Sademetsien ympärillä olevat kuivempia alueita, joissa sade- ja kuivakaudet vuorottelevat(cite: 1). Maisemaa hallitsevat pitkä heinikkö ja harvat puut(cite: 1). Aavikot: Alueita, joilla sademäärä on hyvin vähäinen ja haihtuminen runsasta(cite: 1). Kasvillisuus on sopeutunut äärimmäiseen kuivuuteen tai puuttuu lähes kokonaan(cite: 1). Tundra: Havumetsien pohjoispuolella levittäytyvä puuton alue, jonka maaperä on ikiroudassa(cite: 1). Kasvit ovat matalia, ja niitä edustavat lähinnä sammalet ja jäkälät(cite: 1).

Mitä eroa on kasvillisuusvyöhykkeellä ja kasvuvyöhykkeellä?

Vaikka sanat kuulostavat samankaltaisilta, puutarhahoito ja maatalous käyttävät termiä kasvuvyöhyke aivan toiseen tarkoitukseen(cite: 1). Kasvuvyöhyke voi viitata pienemmällä alueella - kuten Suomessa - esiintyviin vyöhykkeisiin, jotka kertovat puuvartisten kasvien talvenkestävyydestä(cite: 1).

tärkeimmät kasvillisuusvyöhykkeet kuvaavat laajoja luonnonmukaisia alueita mantereilla, kun taas maatalouden ja puutarhanhoidon kasvuvyöhykkeet auttavat arvioimaan, mikä taimi tai viljelykasvi selviää hengissä paikallisessa talvessa.

Jos pohdit maamme luontoa tarkemmin, lue lisää aiheesta Millä kasvillisuusvyöhykkeellä Suomi sijaitsee?

Eri vyöhykkeiden keskeiset piirteet

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet eroavat toisistaan merkittävästi ilmaston ja elollisen luonnon puolesta.

Sademetsä

  • Lämmin ja kostea ympäri vuoden(cite: 1)
  • Rehevä ja monimuotoinen lajisto(cite: 1)

Aavikko

  • Vähäinen sademäärä, runsas haihtuminen(cite: 1)
  • Äärimmäiseen kuivuuteen sopeutunut tai puuttuva(cite: 1)
Ilmastonmuutos ja ihmisen toiminta muuttavat jatkuvasti näiden vyöhykkeiden rajoja ja haastavat niihin sopeutuneet ekosysteemit.

Maanviljelijän haasteet kasvuvyöhykkeiden vaihtelussa

Mika, puutarhuri Jyväskylässä, halusi kokeilla uusien hedelmäpuiden istuttamista tontilleen.

Aluksi hän ei ottanut huomioon paikallista kasvuvyöhykettä, ja ensimmäisen talven pakkaset tappoivat puolet taimista.

Tutustuttuaan Ilmatieteen laitoksen määritelmiin kasvuvyöhykkeistä hän tajusi valinneensa väärät lajikkeet.

Seuraavana keväänä hän vaihtoi talvenkestäviin omenapuulajikkeisiin, ja puut ovat sen jälkeen selvinneet talvista erinomaisesti.

Samasta aiheesta kysymyksiä

Mistä kasvillisuusvyöhykkeet johtuvat?

Ne johtuvat ensisijaisesti maapallon ilmastosta, johon vaikuttavat lämpötila ja sademäärä sekä maantieteellinen sijainti(cite: 1). Ilmasto ohjaa suoraan sitä, millaiset kasvit alueella menestyvät.

Mikä on ero kasvillisuusvyöhykkeen ja kasvuvyöhykkeen välillä?

Kasvillisuusvyöhyke on laaja maapallon laajuinen luontoalue, kun taas kasvuvyöhyke on usein paikallinen termi, jolla mitataan puuvartisten kasvien talvenkestävyyttä esimerkiksi Suomessa(cite: 1).

Kokonaiskuva

Ilmasto ohjaa vyöhykkeitä

Kasvillisuusvyöhykkeet noudattavat pitkälti maapallon ilmastovyöhykkeitä lämpötilan ja kosteuden ohjaamina(cite: 1).

Vaihteleva luonto

Maapallolta löytyy hyvin erilaisia alueita aina rehevistä sademetsistä karuun tundraan ja aavikoihin(cite: 1).