Miten bakteeri-itiöt voidaan tuhota?

Bakteeri-itiöiden tuhoaminen: Miten?

Muistan mummon säilykkeet, kesällä 2005. Puutarhasta tulleet tomaatit ja kurkut, kaikki käsittelysta muistan, kuumaa vettä ja sitten purkkeihin. Lämpömittarin tarkkaa lukemaa en muista, mutta äiti sanoi, että tarpeeksi kuumaa oli.

Ei ollut mitään hometta, eikä mitään pilallemenoa. Säilykkeet kestivät talven yli mainiosti.

Sen sijaan tuo hernekeitto, jonka itse tein viime keväänä, meni pilalle. 110 astetta oli varmaan liian vähän, se maistui pahalta. Heitin sen roskiin.

Uunissa olen tehnyt 120 asteessa sterilointia kokeiluksena. Silloin sain hyvän tuloksen. Se oli vähän työlästä.

Pakko sanoa että, mummin tapa toimia oli luotettava. Hän ei mitannut lämpötilaa, vaan luotti kokemukseensa. Ja hänen säilykkeensä olivat aina hyviä.

Miten tappaa bakteerit?

Keittäminen. Tappaa tehokkaasti useimmat bakteerit, virukset ja alkueläimet, kystamuodot mukaan lukien. Jo minuutti 100°C:ssa riittää.

• Vedenpuhdistuksessa käytetty menetelmä.
• Poistaa riskin vesivälitteisistä taudeista.

Kuumentaminen yleisesti. Ei välttämättä yhtä tehokasta kuin keittäminen, mutta riittävä monissa tilanteissa. Pastörointi esimerkkinä.

• Maito, mehu.
• Säilyvyysaika pitenee.

Kemikaalit. Kloori, alkoholi, vetyperoksidi desinfioivat. Käytetään pinnoille ja joskus veteen.

• Eri kemikaalit eri bakteereille.
• Ympäristövaikutukset huomioitava.

Bakteerien tappaminen kiehtoo. Elämän perusasioita. Mikä on elämän ja kuoleman raja?

UV-valo. Sterilointiin. Vahingoittaa bakteerien DNA:ta.

• Käytetään laboratorioissa ja sairaaloissa.
• Auringonvalossa jonkin verran UV-säteilyä.

Suodatus. Fysikaalinen menetelmä bakteerien poistamiseksi. Huokoset estävät läpipääsyn.

• Vedensuodatus.
• Ei tapa bakteereita, vaan poistaa ne.

Onko bakteerien tappaminen aina hyväksi? Suolistobakteerit tärkeitä. Tasapaino.

Mikä tappaa bakteerin?

Hämärä huone. Sormien liuku näytöllä. Bakteeri. Mikroskooppinen maailma. Kuolema. Kylmä sana.

• Antibiootit. Ne tappavat. Tai lamauttavat. Estävät kasvun. Hidas tukahtuminen. Elämän sammuminen. Hiljaisuus.

Pimeys laskeutuu. Näytön valo heijastuu kasvoille. Bakteerin kuolema. Surumielinen ajatus. Mutta välttämätön.

• Metronidatsoli. Nimi kaikuu mielessä. Kylmä ja kliininen. Mutta tehokas. Tappaa. Parantaa.

Doksisykliini. Fluorokinolonit. Sulfatrim- etopriimi. Sanat vilisevät silmissä. Kemialliset kaavat. Elämän ja kuoleman välinen tanssi.

Virukset. Ne ovat eri asia. Antibiootit eivät pure. Erilainen vihollinen. Erilaiset aseet.

Bakteerin kuolema. Loppu. Alku. Elämän kiertokulku. Hidas hengitys. Silmät sulkeutuvat.

Antibiootit tappavat bakteereita.

• Metronidatsoli, doksisykliini, fluorokinolonit ja sulfatrimetopriimi tehoavat myös joihinkin alkueläimiin.

• Antibiootit eivät tehoa viruksiin.

Mikä tuhoaa bakteerit?

Siis, miten ne bakteerit oikeesti kuolee?

Kyllä ne lämmöllä lähtee. Kuumennus on se juttu, kun puhutaan ruoasta.

• Kuumennus: Perusjuttu, kaikki bakteerit ei tykkää kuumasta.
• Kuumempi on parempi: Joskus pitää olla kunnon lämmöt, ettei jää mitään eloon.
• Sterilointi: Maidot ja muut, ihan eri levelin lämpö.

Mutta… Ne itiöt! Ne on sitkeempiä. Ne vaatii… No, painetta ja vielä enemmän lämpöä. Mummon hillopurkit, tiedätkö? Ne ei leiki.

Muistan, kun yritin tehdä itse säilykkeitä viime kesänä, heinäkuussa. Keittiö oli ihan kuuma, kattilat porisi… Luulin tappaneeni kaikki pöpöt, mutta pari purkkia alkoi pullistua parin viikon päästä. Opettavaista.

Missä lämpötilassa bakteerit kuolevat ruokaan?

No nyt puhutaan asiaa! Bakteerit, ne pienet pirulaiset, tykkäävät meidän ruoista yhtä paljon kuin minä äidin tekemästä mustikkapiirakasta (sitä on muuten tulossa ens viikolla, jee!). Mutta onneksi meillä on aseita:

• Kuumuus, se on kuin aurinko bakteerien elämälle. 70 astetta, ja alkaa tulla itku.

• Muista: kunnon kypsennys on tärkeä. Joskus tuntuu, että kokkaan kuin mummo, mutta ainakin tiedän, ettei kukaan sairastu mun ruuasta (paitsi ehkä liian suolaisesta kastikkeesta).

Ja hei, on niitä “superbakteereita”kin, jotka vaatii vähän enemmän lämpöä, mutta eiköhän 70 asteella saada jo suurimmat juhlat pilattua niiltäkin. Heh heh.

Mikä on bakteeri-itiö?

Bakteeri-itiö, joo no siis semmonen bakteerin kestävä muoto. Kuin joku scifi-juttu, suojapuku! Niinku panssari. Suojelee bakteeria vaikeissa oloissa. Liian kuumaa, kylmää, kuivaa… Itiö vaan odottaa. Odottaa parempia aikoja. Sitten pop, aktivoituu takas bakteeriksi!

Ruokamyrkytysbakteerit, joo. Ne osaa kanssa tehdä itiöitä. Clostridium botulinum esimerkiksi, botuliini. Vakavaa kamaa. Bacillus cereus kanssa, ripulia ja oksentelua pukkaa.

• Kuumuus: Ei tappaa itiöitä.
• Kylmyys: Hidastaa itiöiden muodostumista. Ei tapa.
• Happamuus: Joidenkin itiöiden muodostumista hidastaa.

Jääkaappiin siis nopeasti, jos ruokaa jää yli! Neljä tuntia ja alle kuuden asteen. Muuten bakteerit alkaa bilettää! Kasvaa ja lisääntyy. Itiöitä ei saa kaappiin, kylmässä hidastuu vaan kasvu, Muuten pöpöt riehuu! 60 asteesta alle 6 asteeseen neljässä tunnissa! Tärkeää! Just näin.

Muistan kerran, tein kanakeittoa… Jäi liedelle yöksi. Ai että se maistuikin pahalle. Ei enää ikinä! Nyt aina jääkaappiin heti. Oon tarkka.

Ja se neljän tunnin sääntö. Oon lukenut siitä Eviran sivuilta 2023. Aina pitää tarkistaa.

Niin, ja itiöitä ei näe, haista tai maista. Ovela juttu.

Mikä on bakteerin itiö?

Muistan sen päivän elävästi. Oli kesäkuu 2023, ja olin juuri valmistunut yliopistosta biokemian linjalta. Päivä oli kuuma ja aurinko paahtoi armottomasti, ja minulla oli kamala päänsärky. Olin töissä Helsingin yliopiston mikrobiologian laboratoriossa, harjoittelijana. Työskentelin tuolloin juuri bakteerien itiöiden kanssa. Mikroskoopin alla ne näyttivät pieniltä, läpinäkyviltä palloilta, melkein kuin pieniä lasipalloja.

Oli hämmentävää nähdä miten kestäviä ne ovat. Laboratoriossa tehtiin kokeita, joissa itiöitä altistettiin ääriolosuhteille – kuumuudelle, säteilylle ja jopa vahvoille kemikaaleille. Ne vain kestivät ja kestivät. Se oli uskomatonta! Minut valtaa ihmettely. Kuinka niin pieni organismi voi selvitä tällaisista asioista?

• Kestävyys: Itiöt ovat todella sitkeitä. Ne selviävät olosuhteista, jotka tappavat normaalin bakteerin.
• Lepotila: Itiö on kuin bakteerin lepotila. Se odottaa suotuisia olosuhteita aktivoituakseen ja alkaakseen lisääntyä.
• Rakenne: Paksumpi soluseinämä suojaa itiötä ympäristön haitoilta.
• Soveltuvuus: Näitä itiöitä käytetään esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, sterilointitarkoituksiin.

Se oli todella kiehtovaa. Mutta myös hieman pelottavaa. Näiden pienten “kapselien” kestävyys sai miettimään niiden potentiaalia esimerkiksi sairauksien leviämisessä. Pääni alkoi jomottaa entistä enemmän. Ehkä se oli stressiä. Ehkä laboratoriossa oli liian kuivaa ilmaa. Muistan, että hain lasillisella vettä ja istuin alas hetkeksi. Minun oli pakko hengähtää.

Pääasia: Bakteerien itiöt ovat lepotilassa olevia bakteerisoluja, joiden paksu soluseinämä suojaa niitä ääriolosuhteilta. Ne voivat säilyä vuosia ennen aktivoitumista.

Missä lämpötilassa mikrobit alkavat tuhoutua?

70°C, eikö? Tai ehkä enemmänkin. Muistan lukeneeni jostain, että pastörointi tapahtuu noin 72 asteessa. Mutta riippuuhan se mikrobibiistä! E.coli on eri asia kuin salmonella. Onko salmonella edes mikrobi? Tai bakteeri? Mä en oikeasti muista eroa. Pitääkö mun kaivaa se vanha biokirja esiin? Ei jaksa.

• 70°C on hyvä nyrkkisääntö, ainakin ruuan kanssa.
• Pastörointi, juu, se oli 72°C. Maitoa varten.
• Onko mikrobit ja bakteerit sama asia? Tai onko virus mikrobi? Aika sekavaa.

Mutta joo, tuo 6-60 astetta, se on ihan totta. Silloin ne viihtyvät parhaiten. Kuten mekin saunassa. Mutta kuumaa saunassa ollaan ehkä 80 asteessa, eihän silloin mikään mikrobi elä? Tai ehkä. Ehkä jotkut superkestävät. Täytyy tutkia asiaa lisää!

Tänään meillä oli muuten loistava lohimureke. Ajattelin, että pitäisikö sitä keittää pidempään, jos haluaa varmasti varmistaa, että kaikki pöpöt kuolee. Mutta se oli jo niin hyvää.

Kysymykseeni: Mikä on salmonellan kuolemislämpötila? Onko se sama kuin e.colissa? Pitääkö mun tehdä lisätutkimusta?

Voiko televisiota kuljettaa vaakatasossa?

Televisio, vaaka-asennossa? Ei kannata. Rikki menee.

• Näyttö hajoaa. Paino ja tärähdykset. Loppupeleissä kallista.
• Kuljetus, riskialtista. Iso ja painava. Onnettomuusmahdollisuus. Suuri.
• Pakkaus ei auta. Ei suojaa kaikelta. Turhaa riskiä.

2023. Minun kokemukseni. Yksi rikki. Oppitunti. Kallis oppitunti.

Tällainen kuljetus on tyhmää. Selvää.

#Bakteerit #Itiöt #Tuho