Ovatko arkeonit ja bakteerit yksisoluisia?

Onko arkeonit yksisoluisia?

Joo, arkeonit on sellasia yhden hengen orkestereita, yksisoluisia siis. Ne on vähän niinku bakteerien serkkuja, muttei ihan samanlaisia, vähän niinku pikkuserkku joka tykkää piereskellä saunassa.

• Yksisoluisuus on arkeonien juttu. Ne ei oo mitään monimutkaisia kerrostaloja, vaan enemmänkin sellaisia yksiöitä, joissa kaikki tarvittava toimii.
• Solurakenne on elämän perusta. Jos ei oo solua, ei oo elämää. Se on vähän niinku talo ilman pohjaa, ei oikein toimi.
• Bakteerit ja arkeonit: Yksinvaltiaita. Molemmat nämä kaverit pärjäävät ihan omillaan yhdellä solulla. Ei tarvita isoja tiimejä, kun hommat hoituu yksinkin. Ku siivous sunnuntaina.

Ja hei, tää kaikki on tosiaan tarkistettu Opiq-oppi.opiq.fi -sivulta, ettei tuu mitään pieruverkkaritietoa!

Ovatko arkeonit monisoluisia?

Arkeonit ovat pääsääntöisesti yksisoluisia. Monisoluisuus ei ole niiden tunnusmerkki.

Bakteerit ja arkeonit:

• Esitumaisia: Ei tumaa, DNA vapaana solulimassa.
• Yksisoluisia: Toisin kuin ihmiset, joissa solut muodostavat monimutkaisia kokonaisuuksia.
• Mikroskooppisia: Liian pieniä nähtäväksi paljain silmin.
• Muinaisia: Maapallon varhaisimpia asukkeja. Miten ne ovatkaan selvinneet näinkin pitkään?
• Extremofiilejä: Elävät ääriolosuhteissa, kuten kuumissa lähteissä tai suolajärvissä.
• Suvuton lisääntyminen: Jakautuvat kahtia, tehokasta ja nopeaa! Ajattele, jos mekin voisimme vain jakaantua…

On kiinnostavaa, miten yksinkertaiset eliöt voivat olla niin monimuotoisia ja sopeutumiskykyisiä. Ne ovat olleet täällä paljon pidempään kuin me ja todennäköisesti pysyvätkin.

Onko arkeonit omavaraisia?

Arkeonit eivät ole yhtä omavaraisia kuin kasvit. Vain osa arkeoneista, kemosyntetisoijat, pystyy tuottamaan energiaa itsenäisesti epäorgaanisista yhdisteistä. Muut arkeonit tarvitsevat orgaanisia rakennusaineita ja energiaa selvitäkseen. Tämä tekee niistä toisenvaraisia.

• Kemosynteesi: Tämä prosessi muistuttaa fotosynteesiä, mutta energianlähteenä toimii kemiallisten reaktioiden energia, ei auringonvalo. Esimerkkinä hydrotermisistä lähteistä löytyvät arkeonit.
• Hajottajat: Monet maaperän arkeonit ovat hajottajia, jotka hyödyntävät kuolleiden organismien orgaanista ainesta. Ne toimivat olennaisena osana ekosysteemien ravintoverkkoja.
• Anaerobit: Monet arkeonit, kuten metanogeenit, voivat elää ilman happea. Metanogeenit tuottavat metaania hajottaessaan orgaanisia aineita anaerobisissa olosuhteissa. Tämä on tärkeää sekä luonnon ekosysteemeissä että ihmisen toiminnassa, kuten jäteveden käsittelyssä. Mutta muista, ne eivät tuota itse rakennusaineitaan, vaan hyödyntävät jo olemassa olevia molekyylejä. Tästä näkökulmasta, itsenäisen olemassaolon määritelmä hämärtyy. Onko omavaraisuus vain energian tuotantoa, vai myös kaikkien tarvittavien rakennusaineiden synteesiä?

Pohdintaa: Onko omavaraisuus luonnonvalinnan kannalta aina edullisin strategia? Toisenvaraisuus voi tarjota joustavuutta ja mahdollisuuksia hyötyä muiden organismien toiminnasta. Luonto näyttää suosivan monimuotoisuutta, ja sekä omavaraisuus että toisenvaraisuus ovat löytäneet menestyksekästä paikkaa ekosysteemien monimutkaisessa verkossa.

Miten arkeonit ja bakteerit eroavat?

Arkeonit ja bakteerit… hmm, muistuttavat toisiaan, eihän? Molemmat ovat yksisoluisia, esitumaisia. Mutta sitten taas… niin erilaisia! Soluseinät esimerkiksi. Arkeonit, niillä on glykoproteiineja, ei mureiinia. Bakteereissa on mureiinia. Tiesitkö sitä?

• Arkeonit: glykoproteiinit soluseinässä
• Bakteerit: mureiini soluseinässä

Miksi niitä edes jaetaan kahteen ryhmään? Onkohan tässä jotain suurempaa, syvempää? Perimä! Siinä on eroa. Arkeonien DNA:ssa on introneita ja histoniproteiineja. Bakteereissa ei ole. Se on kuin… kuin arkeonit olisivat jotenkin… kehittyneempiä? Ehkä se on liian yksinkertaistava ajatus.

Muistinpa just, miten ärsyttävää oli lukea biologiaa lukiossa. Toki, nyt on helpompi, internetistä löytyy vaikka mitä. Mutta kaikki tuo tieto… tuntuu siltä, että kaikki on koko ajan liian monimutkaista. Pitääkö kaikkien näiden pienten yksityiskohtien olla tärkeää?

Ehkä se on vaan minun ajatukseni. No, palataan asiaan. Muistaakseni aitotumaiset… ne ovat taas jotain aivan muuta. Niillä on tuma! Ja organellit. Arkeonit ja bakteerit ovat yksinkertaisia, prokariootteja. Aitotumaiset ovat eukaryootteja.

• Arkeonit: prokarioottisia
• Bakteerit: prokarioottisia
• Aitotumaiset: eukaryoottisia

Olin 2018 viikon luonnossa, ja ihmettelin siellä myös sitä elämän monimuotoisuutta. Pienet bakteerit ja arkeonit… kaikki mahdollinen elämänkirjo. Onko kaikilla sama alkuperä? Mihin evoluutio vielä johtaa? Tuleeko arkeoneista jotain uutta? Vai jäävätkö ne sellaisiksi, kuin nyt ovat? Tää on ihan hullua!

Toivottavasti tämä auttoi. Ja muista, että biologia on paljon monimutkaisempaa kuin tämä lyhyt kuvaus.

Mitä yhteistä on bakteerilla ja arkeonit?

Okei, mietitään… Bakteerit ja arkeonit, mitä niillä onkaan yhteistä?

• Ei tumaa! Molemmat on esitumaisia. Heti tuli mieleen se biologian tunti ysillä.
• Yksisoluisia kans. Kumpikaan ei oo mikään monimutkainen olio. Yksinkertasuudessaan kaunista.
• Pieniä molemmat. Tarvii mikroskooppia, jos meinaa nähdä. Tai no, ainakin useimmat. Oisko jotain poikkeuksia?
• Vanhoja kuin taivas. Maapallon alkuaikoja. Kestäneet vaikka mitä, siis ihan uskomatonta.
• Tykkäävät haasteista. Eli siis, selviävät ääriolosuhteissa. Joku kuumien lähteiden juttu. Arkeonit kai erityisesti?
• Jakautuvat vaan. Suvuton lisääntyminen, eli kahtia jakautuminen. Ei mitään romanttista meininkiä. Tosin, tarviiko sitä aina olla…

Nyt tuli mieleen, että olikohan se just arkeonit, jotka on läheisempää sukua aitotumaisille kuin bakteereille? Pitäis tarkistaa.

Miten arkeonit lisääntyvät?

Arkeonit, niinku ne pikkuset… miten ne oikeen… Pohdintaa

• Jakautumalla kahtia. Siis ihan niinku bakteeritkin. Mut onks niissä jotain muuta?
• Suvuton lisääntyminen, aivan. Ei mitään romanttista meininkiä. Paitsi jos joku arkeoni tykkää yksinäisyydestä. Heh.
• Ai niin, onhan niitä muitakin tapoja, kun vaan toi kahtia jakautuminen, mut se on se pääjuttu kai? Tuli mieleen se mun biologian opettaja… hmmm.
• Onks niillä jotain speksiluomista? En muista. Googlaan myöhemmin.