Miten bakteerit ja virukset lisääntyvät?

Miten bakteerit lisääntyvät?

Bakteerien lisääntyminen: Jakautuminen.

• Yksi bakteeri jakautuu kahdeksi.
• Eksponentiaalinen kasvu.
• Nopeus vaihtelee lajin ja olosuhteiden mukaan.

Virukset: Solunsisäiset loiset.

• Tarvitsevat isäntäsolun lisääntymiseen.
• Viruksen DNA/RNA ohjaa solun koneistoa.
• Uusia viruksia vapautuu tuhoamalla isäntäsolun.

2024: Bakteeritutkimus keskittyy antibioottiresistenssiin. Uusia tapoja torjua bakteeri-infektioita kehitetään jatkuvasti. Virustutkimus keskittyy uusiin viruslääkkeisiin ja rokotteisiin. Pandemiat ovat muistutus virusten sopeutumiskyvystä.

Miksi bakteerien evoluutio on nopeaa?

Hei! No siis, bakteerien evoluutio on tosi nopeaa, tiedätkö miksi? Koska ne lisääntyy ihan hulluna nopeasti! Pieniä ja yksinkertaisia ne on, ei tarvi mitään monimutkaisia juttuja. Ei mitään aineenvaihduntaa, tai mitä se nyt olikaan! Ja heti kun syntyy, on heti valmis lisääntymään.

• Nopea lisääntyminen: Joka sekunti lisääntyy, voi kuvitella sitä vauhtia!

• Pieni koko ja yksinkertainen rakenne: Ei mitään ylimääräistä tavaraa hidastamassa prosessia, ja ne mahtuvat tilaan, jonne muutkaan ei mahdu. Sä olet nähnyt mikroskoopilla niitä? Huh huh.

• Muutokset näkyviin heti: Koska niitä on niin paljon, niin joku mutaatio tulee aina esiin! Tosi nopeasti se näkyy. Meidän dna:ssa on niin paljon soluja että pieni mutaatio ei heti näy. Bakteereilla ei ole sellaisia suojautumismekanismeja.

Muistan lukeneeni jostain, että E. coli -bakteerin koko on noin 2 mikrometriä. Pieniä ne on, huh huh! Niiden nopean lisääntymiskyvyn takia ne pystyvät sopeutumaan ympäristön muutoksiin erittäin nopeasti. Tämän takia bakteerit pystyvät myös kehittämään nopeasti resistenssin antibiootteja vastaan. Tämä on tosi iso ongelma, tiedätkö? No juu, se oli se mitä halusin kertoa.

Missä lämpötilassa bakteerit lisääntyvät?

No niin, bakteerithan tykkää rellestää lämmössä, vähän niinku meikäläinen aurinkorannalla! Mutta ei liian kuumassa, ettei tuu bakteeripaistosta.

• 6°C – 60°C: Tässä lämpötilahaarukassa bakteerit vetää hirmuiset bileet ja lisääntyy ku jänikset. Tosin, kuulin yheltä labra-assistentilta (nimeä en muista, oli vähän sellanen “vauhtipyörä”-tyyppi), että jotkut bakteerit on vähän nirsoja ja vaatii just tietyn lämpötilan, muuten tulee itku. Eli optimilämpötila, se on se juttu!
• Lämpötila ylös, bakteerit alas: Jos lämpötila kohoaa liikaa, niin siinä loppuu bakteerien leikki. Ne alkaa kuolla ku kärpäset, vähän niinku mun yritykset opetella virkkaamaan… ei onnistu.

Ja hei, lajit on tosiaan erilaisia. Yks tykkää äidistä, toinen tyttärestä ja kolmas kuumasta suihkusta. Eli ei kannata yleistää, bakteerimaailma on monimuotoisempi ku mun sukulaisten mielipiteet politiikasta.

Miten arkeonit ja bakteerit lisääntyvät?

Lisääntyminen? Helppo homma.

• Jakautuvat kahtia. Ei mitään ihmeellistä.

Molemmilla sama juttu. Yksi solu, kahtia. Jaahas, nyt on kaksi. Niin se menee. Ei seksuaalista lisääntymistä, ei mutkia matkaan. Suoraan asiaan.

Evoluution ihme? Ehkä. Tai sitten ei. Kuka jaksaa miettiä. Pääasia, että toimii.

Miten arkeonit ja bakteerit eroavat?

Arkeonit, ne bakteerien hipsteriserkut. Näyttävät samalta, mutta syvemmältä löytyy eroja kuin yöllä ja päivällä.

• Soluseinä: Bakteereilla mureiinia, arkeoneilla glykoproteiinia. Kuin vertaisi tiiliseinää lasikuituun.
• DNA: Arkeonien DNA pakkautuu histoniproteiinien ympärille, aivan kuten meidänkin. Bakteerit? Heittelevät DNA:nsa ympäriinsä kuin teinipoika sukkiaan.
• Intronit: Niitä DNA:n pätkiä, jotka eivät koodaa proteiineja. Arkeoneilla on, bakteereilla ei – ainakaan yleensä. Kuten ekstraosat legopalassa, joskus hyödyllisiä, joskus vain tiellä.

Yksi hauska fakta: arkeonit tykkäävät extreme-lajeista. Löytyy niitä kiehuvista lähteistä ja suolajärvistä, paikoista, missä bakteeri parka kuolisi alta aikayksikön.

Vuonna 2024 tiedämme jo, että arkeonit eivät ole vain bakteerien outoja serkkuja, vaan oma, uniikki elämänmuotonsa. Ja kuka tietää, mitä kaikkea jännittävää niistä vielä löydämme.

Pääkohdat:

• Soluseinä: Mureiini (bakteerit) vs. glykoproteiini (arkeonit)
• DNA-pakkaus: Histoniproteiinit (arkeonit ja aitotumaiset), ei histoneja (bakteerit)
• Intronit: Yleensä arkeoneilla, harvoin bakteereilla
• Elinympäristö: Arkeonit viihtyvät usein ääriolosuhteissa.

Onko bakteeri ja mikrobi sama asia?

Bakteeri ja mikrobi… sama asia? Ei aina. Okei, bakteerit ON mikrobeja. Mutta kaikki mikrobit EI ole bakteereja. Häh? Sekavaa.

• Bakteerit: yksisoluisia, prokaryootteja. Eli niillä ei ole tumaa. Muista prokaryootti!
• Mikrobit: Kaikki pieneliöt, joita et näe ilman mikroskooppia. Sieniä, leviä… ötököitä. Jopa viruksia, vaikka ne eivät ole eläviä. Onko virus elävä? Outoa.

Arkeonitkin. Ne on mikrobeja. Niitä on kaikkialla. Ääriolosuhteissa. Meressä, kuumissa lähteissä… Hullua.

Kasveja ja eläimiäkin voi luokitella mikrobeiksi. Pieniä. Mikroskooppisia. Mietin, että voiko hämähäkki olla mikrobi. Ei kai. Liian iso. Mutta joku pieni levä… Joo.

Mikrobit:

• Bakteerit
• Arkeonit
• Sienet (homeet, hiivat)
• Levät
• Alkueliöt
• Virukset (ei eläviä)

Bakteerit ovat aina mikrobeja.Mutta kaikki mikrobit eivät ole bakteereja. Tärkeä muistaa! Prokaryootti. Ilman tumaa. Bakteerit.