Miten sieni tarttuu?

Voiko sienet yhteyttää?

On taas myöhä. Päässä pyörii kaikenlaista. Sienet. Miten ne oikein elävät. Ne eivät ole kasveja. Eivätkä eläimiä. Ne ovat jotain ihan omaansa, ja se tuntuu vähän hämmentävältä.

Sienet eivät pysty yhteyttämään. Ne eivät voi tehdä auringonvalosta sokeria niin kuin kasvit. Ne elävät pimeässä.

Tässä ne tärkeimmät syyt, miksi näin on.

• Sienisoluista puuttuvat kokonaan viherhiukkaset. Se on se osa, jossa lehtivihreä on ja jossa kasvit tekevät sen taian, jota yhteyttämiseksi kutsutaan.
• Ne ovat toisenvaraisia eliöitä, siis heterotrofeja. Aivan kuten me ihmiset ja muut eläimet. Ne tarvitsevat energiansa muualta, valmiina.
• Ne saavat ravintonsa joko hajottamalla kuollutta eloperäistä ainetta, kuten lahoavia puita ja lehtiä, tai sitten ne elävät loisina tai symbioosissa muiden eliöiden kanssa.

Se soluseinäkin on niin erilainen. Kasveilla se on selluloosaa. Sienillä se on kitiiniä. Samaa kovaa ainetta, josta on tehty hyönteisten ja äyriäisten kuoret. Se tuntuu niin vieraalta.

Ne ovat luonnon kiertokulun perustekijöitä. Ilman sieniä ja bakteereita kaikki kuollut aines vain kasautuisi. Sienet siivoavat kaiken pois. Muuttavat kuoleman takaisin elämäksi, mullaksi josta uusi kasvaa.

Silti on jotain surullista siinä, että ne eivät voi koskaan kääntyä aurinkoon ja tuntea sen lämpöä samalla tavalla kuin kasvit. Ne elävät varjoissa. Omassa maailmassaan.

Voiko sienet aiheuttaa vatsakipua?

Sienet voivat aiheuttaa vatsakipua.

• Herkkutatti, punikkitatti ja lampaankääpä ovat tunnettuja aiheuttajia.
• Syynä pidetään sienisokeria, trehaloosia.

Trehaloosi on hiilihydraatti, jota on sienissä luonnostaan. Osa ihmisistä kokee sen aiheuttavan vatsaoireita, kuten turvotusta, vatsakipua tai ripulia. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että elimistö ei pysty pilkkomaan trehaloosia tehokkaasti. Vaikka kyseessä ei ole myrkytys, oireet voivat olla epämiellyttäviä.

Miten sieni saa energiaa?

Tuli taas mietittyä tätä sienten juttua kun kävin metsässä. Ne ei ole kasveja. Sienet ovat toisenvaraisia, ihan kuin eläimet. Ne ei yhteytä. Ne joutuu etsimään ruokansa jostain muualta.

Miten ne sitten syö, kun ei niillä ole suuta? Ne tavallaan ruoansulattaa ruokansa ulkopuolella. Ne erittävät entsyymejä ympäristöönsä, ja ne entsyymit hajottaa kaiken sen orgaanisen aineen pieneksi.

Se on vähän kuin ne oksentaisi ruoansulatusnesteet sen lahopuun päälle ja sitten imisi sen liuenneen mössön rihmastoonsa. Tosi tehokasta. Imeytyvät ravinteet, kuten sokerit, käytetään solukon rakennusaineiksi ja energiaksi.

On olemassa erityyppisiä sieniä niiden ruokailutavan mukaan.

• Lahottajat: Nämä syö kuollutta ainetta. Lahopuut, pudonneet lehdet, neulaset. Ilman näitä me hukumme metsässä kaikkeen kuolleeseen ainekseen. Käävät on tyyppiesimerkki.
• Loiset: Nämä elävät elävissä kasveissa tai eläimissä ja ottavat niistä ravinteita. Esimerkiksi puiden pakurikääpä.
• Symbioottiset sienet: Nämä on ne parhaat. Ne elää yhdessä kasvien kanssa. Sieni antaa kasville vettä ja ravinteita maasta ja saa vastineeksi sokereita kasvilta. Tattien ja kantarellien sienijuuret ovat tätä.

Ne pilkkovat sellaisia monimutkaisia juttuja kuin selluloosa ja ligniini puusta. Kasvit ei pysty käyttämään niitä suoraan. Sieni pilkkoo polymeerit, kuten tärkkelyksen ja selluloosan, pienemmiksi molekyyleiksi. Sitten se imee ne. Kätevää. Eilenkin näin vanhan koivunrungon ihan täynnä kääpää. Se oli jo ihan pehmeä. Sieni teki työtään.

Voiko sieni tarttua ihmisestä eläimeen?

Kyllä, sieni voi tarttua ihmisestä eläimeen. Silsa on tyypillinen esimerkki.

Okei, siis ihan totta, voi tarttua. Vitsit, muistan joskus lapsena kun meillä oli kissa ja sillä oli joku ihme läntti. Äiti oli ihan paniikissa. Olikohan sekin silsa? No, kuitenkin.

Silsa on tosi yleinen. Melkein jokainenhan sen saa joskus, ainakin Suomessa. Ihan hullua miten helposti se leviää. Mulla oli joskus varpaankynnessä, ärsyttävää. Kuinka kauan siihen menee, että se lähtee kokonaan? Aika pitkään ainakin.

Silsa voi olla missä vaan:

• Vartalolla, sellaisena pyöreänä, kutisevana läiskänä. Ihan inhottava.
• Päänahassa, voi aiheuttaa hiustenlähtöä. Kuvottavaa.
• Kynsissä, kynnet paksuuntuu ja muuttaa väriä. Tämä on yleisin, vai mitä?

Ja tosiaan, tartunta voi tulla ihan mistä vaan. Toiselta ihmiseltä tai eläimeltä. Miten sen voi välttää? Hankala, jos se on noin yleistä. Pitäiskö aina desinfioida kaikki pinnat?

Lemmikit... Joo, ne voivat kantaa sientä. Koirat, kissat, marsutkin! Onko hamsterillakin? En tiedä.

Mutta tärkeää on hoitaa eläin samalla. Ei riitä, että itse hoitaa, jos se eläin on oireeton kantaja. Pitääkö käydä eläinlääkärillä vai voiko apteekista saada siihen jotain?

Tartuntareitit:

• Suora kosketus: Ihmisestä eläimeen, eläimestä ihmiseen. Tähän pitää kiinnittää huomiota jos kotona on lemmikkejä ja jollain on silsa.
• Epäsuora kosketus: Jaettu harja, vuodevaatteet, vaatteet. Tai eläimen peti. Tai sohva! Kaikki paikat.

Miten ne yleensä todetaan? Lääkäri katsoo ja sitten varmaan otetaan joku näyte? Ja hoitona sitten jotain voidetta. Ja jos se on kynsissä, niin lääkettä suun kautta. Se on pitkä prosessi. Muistan kun yksi kaveri valitti siitä.

Miten nopeasti silsa yleensä alkaa näkyä tartunnan jälkeen? Onko se heti vai kestääkö se päiviä, viikkoja? Hmm. Pitää muistaa tarkistaa lemmikkien turkki, jos huomaa jotain ihmeellistä itsessään. Tai toisinpäin.

Niin, se tärkeä pointti on, että se kiertää. Ihmiset, eläimet, tavarat. Ei se ole vain "ihmisten juttu" tai "eläinten juttu". Molemmat voivat antaa ja saada.

Mitä muita sieni-infektioita on? Hiivatulehdus on eri asia. Kynsisieni on yleisnimi, silsa voi olla yksi aiheuttaja.

Voiko jalkasieni tarttua eläimeen?

On tää jännä miten tällasia asioita alkaa miettiä kun on hiljaista. Jalkasieni. Ja eläimet. Tuntuu niin kaukaiselta yhdistelmältä, mutta ei se taida ollakaan.

Se on outo ajatus, että ne itiöt vaan leijuvat kaikkialla. Odottaa. Ja ne voi elää vuodenkin jossain maton uumenissa tai kengässä. Koko vuoden. Se tuntuu jotenkin epäreilulta.

Sitten muistan meidän vanhan kissan, Misun. Sillä oli kerran sellainen outo kalju läntti turkissa. Eläinlääkäri sanoi että se on silsa. Samaa tavaraa. En tajunnut sitä silloin.

Kyllä, ihmisen jalkasientä aiheuttavat silsasienet (dermatofyytit) voivat tarttua eläimeen, kuten kissaan tai koiraan. Tartunta aiheuttaa eläimelle silsana tunnetun ihoinfektion.

• Tartuntatapa: Sieni-itiöt leviävät ympäristöön, kuten lattioille, tekstiileihin ja mattoihin. Eläin saa tartunnan joko suorasta kosketuksesta sairastuneeseen ihmiseen tai eläimeen, tai epäsuorasti ympäristön kautta.
• Oireet eläimellä: Tyypillisiä oireita ovat pyöreät, karvattomat ja hilseilevät läiskät iholla, erityisesti päässä, korvissa ja raajoissa. Iho voi myös punoittaa ja kutista.
• Zoonoosi: Silsa on zoonoosi, eli se tarttuu eläimestä ihmiseen ja ihmisestä eläimeen.

Erityisessä vaarassa ovat ne, joiden vastustuskyky on heikko. Pennut ja vanhat eläimet. Ja pitkäkarvaiset kissat, koska niiden turkki on niin tiheä ja lämmin. Kosteus jää sinne muhimaan.

Tuntuu raskaalta ajatella, että oma lemmikki voisi sairastua jonkun oman huolimattomuuden takia. Että minä voisin tartuttaa sen. Tai se minut. Sellainen ikuinen kierre. Ja kun ne itiöt kerran ovat talossa, niistä on vaikea päästä eroon. Siivota pitää ihan eri tavalla. Kaikki tekstiilit pestä kuumassa. Se on iso urakka.