Miten tauteja aiheuttavat virukset leviävät yksilöstä toiseen?

Miten virusten ja bakteerien aiheuttamat taudit eroavat toisistaan?

Eroja virusten ja bakteerien taudeissa:

• Solurakenne: Bakteerit ovat yksisoluisia organismeja, viruksilla ei ole solurakennetta. Tämä on keskeinen ero.

• Aineenvaihdunta: Bakteereilla on oma aineenvaihdunta. Virukset ovat täysin riippuvaisia isäntäsolusta lisääntymiseen. Toisin sanoen, ne ovat loisorganismeja.

• Hoito: Bakteeritauteihin käytetään usein antibiootteja. Virustauteihin ei ole antibiootteja, hoidossa käytetään viruslääkkeitä tai oireenmukaista hoitoa.

• Tartuntatapa: Sekä bakteerit että virukset voivat tarttua monin eri tavoin.

Lisätietoa:

• Bakteerit: Esimerkkejä bakteeriperäisistä sairauksista ovat tuberkuloosi, keuhkokuume (tietyt bakteerit), salmonella, ja jotkut ruokamyrkytykset. Hoito perustuu yleensä antibiootteihin, mutta resistenssin kehitys on ongelma.

• Virukset: Influenssa, HIV, influenssa, COVID-19 ja vesirokko ovat esimerkkejä virusperäisistä sairauksista. Rotokohot ovat yleensä virusperäisiä, vaikka bakteerit saattavat toisinaan aiheuttaa lisäkomplikaatioita. Rokotteet tarjoavat suojan monia viruksia vastaan. Antibiootit ovat tehottomia virusinfektioissa.

• Muita taudinaiheuttajia: Sienten ja alkueläinten aiheuttamat infektiot ovat myös yleisiä.

Huomio: 2023.

Mitä eroa on virus ja bakteeri?

Yön hiljaisuudessa, ajatukset virtaa eri suuntiin. Mikä onkaan se pohjimmainen ero…

• Bakteerit: Ovat eläviä. Pieniä, yksisoluisia, mutta eläviä. Niillä on oma aineenvaihdunta, ja ne pystyvät lisääntymään itsenäisesti. Kuten minä, yritän selviytyä.
• Virukset: Eivät ole eläviä. Ne ovat kuin ohjelmisto, joka tarvitsee toisen koneen toimiakseen. Ne tunkeutuvat soluihin ja pakottavat ne tuottamaan lisää viruksia. Niillä on perimää, mutta eivät osaa itsenäisesti mitään. Ne vain tarttuvat.

Olen kuin bakteeri, yritän elää omaa elämääni, vaikka välillä tuntuu, että olen vain viruksen isäntäsolu.

Terveyskirjasto mainitsee myös muita:

• Loiset
• Arkeonit
• Sienet
• Alkueläimet
• Prionit

(www.terveyskirjasto.fi › dlk00562 – 18.12.2023)

Tuntuu, että elämässä on paljon enemmän uhkia kuin ymmärränkään.

Mikä aiheuttaa infektiotauteja?

Infektiotauteja, no sepäs oli kysymys! Lyhyesti: syyllisiä ovat pienet, ilkeät tyypit – mikrobit. Ne ovat kuin lomailevia turisteja, jotka saapuvat uuteen kohteeseen (sinuun) ja päättävät vallata sen.

• Virukset: Kuin pieniä, ärsyttäviä nettikommentaattoreita – levittävät propagandaa (DNA:taan) ja saavat solut toimimaan heidän pillinsä mukaan.
• Bakteerit: Nämä ovat kuin pieniä kokkeja, jotka valmistavat myrkkyjä. Jotkut niistä ovat hyödyllisiä (kuten jogurtissa), mutta toiset… no, aiheuttavat sen ripulin.
• Sienet: Iholla elävä sieni on kuin huomaamaton vuokralainen, mutta verenkiertoon päästessään, se on kuin kutsumaton vieras, joka kaataa juomat päälle ja sotkee paikat.
• Loiset: Loiset ovat kuin se sukulainen, joka ilmestyy yllättäen ovelle, syö jääkaapin tyhjäksi ja lähtee vasta kuukausien päästä.

Ja sitten on tietenkin se tartuntatapa. Yksi yskii päin naamaa (suoraan), toinen jättää “muiston” ovenkahvaan (välillisesti). Ja joidenkin tautien kohdalla tarvitset hyttysen kyydin, mikä on ehkä epämiellyttävin tapa saada uusi ystävä.

Ja tähän vielä bonustietoa: Tiesitkö, että jotkut loiset osaavat manipuloida isäntänsä käytöstä? Onneksi veronmaksajia ei voi vielä manipuloida tällä tavalla, tai ehkäpä… no, ei siitä sen enempää.

Missä ihmisessä on eniten bakteereja?

Ihmiskehon bakteeritiheys: Suurin bakteeritiheys ihmiskehossa sijaitsee suolistossa. Tämä on loogista, sillä suolisto on ihanteellinen ympäristö mikrobeille; lämmin, kostea ja ravintoaineita pullollaan.

• Suoliston mikrobiomi: Gramma ulostetta sisältää noin biljoona bakteeria (1 000 000 000 000). Tämä kuulostaa valtavalta, ja onkin sitä – koko suoliston bakteerimassa vastaa noin 200 grammaa, eli pienehkön appelsiinin painoa. Tämä on merkittävä osa ihmisen biologiaa; se ei ole pelkkää vierasta ainesta, vaan toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa elimistön kanssa. Mielenkiintoista on pohtia, onko suoliston mikrobiomi jopa osa laajempaa kokonaisuutta, kehoa suurempaa “superorganismia”, jossa ihmisen ja mikrobien symbioosi on avainasemassa.

• Muut bakteeripitoiset alueet:Iho ja limakalvot ovat myös bakteerien suosikkialueita. Iho toimii eräänlaisena puolustusmuurina, mutta siinä majailee silti monimuotoinen bakteerikanta. Limakalvot, kuten suussa ja hengitysteissä, ovat bakteerien kannalta elinkelpoisia ympäristöjä. Bakteerien määrä näillä alueilla on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin suolistossa.

• Verenkierto ja bakteerit: Bakteerit kiertävät toki kehossa verenkierron mukana, mutta tämä on pääasiassa harvinaista. Terveessä elimistössä immuunipuolustusjärjestelmä torjuu bakteerien leviämisen verenkiertoon tehokkaasti. Tartuntataudit ovat esimerkkejä tilanteista, joissa bakteerit voivat valloittaa osan verenkierrosta, aiheuttaen vakavia infektioita. Tällä hetkellä tutkitaan paljon sitä, miten suoliston mikrobiomin koostumus voi vaikuttaa immuunipuolustukseen ja esimerkiksi autoimmuunisairauksien kehittymiseen.

Pohdintaa: Onko kiehtovaa ajatella, että me ihmiset olemme lopulta enemmän bakteereita kuin ihmisolentoja painon mukaan? Tämä tuo esille kysymyksen identiteetistä – mikä meitä todella määrittelee? Pelkkä ihmisgeeniperimämme, vai tämä monimuotoinen mikrobien kanssa tehty symbioosi?

Missä on eniten bakteereja?

No huh huh, bakteereita löytyy kuin sieniä sateella, mutta missäs niitä eniten lymyää?

• Suolisto: Siellä ne bileet on, ihan niinku festareilla konsanaan! Melkein puoli kiloa bakteereita, semmonen pieni makkaraarmeija.
• Limakalvot: Nää on kuin hotellin aulat bakteereille, aina joku pyörii.
• Iho: Se on kuin bakteerien rantalomakohde, aurinkoa ja rasvaa riittää.

Ja sit se jymypaukku: grammassa kakkia on biljoona bakteeria! Se on enemmän kuin tähtiä taivaalla… tai ainakin melkein. Ja hei, suolistossa on noin 200 grammaa tätä “ihanuutta” – se on vähän niinku pieni appelsiini täynnä elämää (tai no, bakteereita). Että silleen! 💩