Miten vanhaksi ahven elää?

37 katselukertaa
Ahvenen ikä: jopa 30 vuotta!Useimmat ahvenet elävät kuitenkin noin 20-vuotiaiksi. Kilogramman painoinen ahven on tyypillisesti 15–18-vuotias. Ahven kasvaa koko ikänsä, mutta hitaasti.
Kommentti 0 tykkäystä

Kuinka kauan ahven elää?

Muistan kerran, isäni kertoi saaneensa 30-senttisen ahvenen järvestä mökillä, heinäkuussa 2017. Arveli sen olevan melkoinen konkari, ehkä jo kymmenvuotias.

Toisaalta, kalastusretkilläni Kymenlaaksossa, olen pyydystänyt paljon pienempiä ahvenia, ei mitään jättiläisiä.

Kalastusoppaan mukaan kilon ahven on yleensä 15-18-vuotias. Se on aika vanha kala!

Itse olen nähnyt vain harvoin yli kilon painoisia ahvenia, ehkä ne elää pitkään mutta niitä on vaikea löytää. Kuitenkin, 30 vuotta vanha ahven kuulostaa uskomattomalta.

Niin, kolmekymmentä vuotta... se on pitkä aika kalalle. Ehkä jopa liian pitkä.

Kauanko ahven säilyy?

Kauanko ahven säilyy?

Pimeää. Mietin ahventa.

  • Kylmä on tärkeää. Mitä nopeammin sen saa kylmään, sen parempi.
  • Perattu ahven, jäissä, 2-7 päivää. Mietin, perattunako sen ostin.
  • Filee, lyhyemmän aikaa, 2-4 päivää. Onko sillä mitään väliä, onko se filee vai ei?
  • Jääkaapissa, enintään kaksi päivää. Kaksi päivää on lyhyt aika. Muistan kun mummo sanoi, että parasta heti.

Huomenna se pitää syödä. Tai pakastaa. Ehkä paistan sen. Tai teen kalakeittoa. Mietin, mitä mummo olisi tehnyt. Hän teki aina kalakeittoa. Se oli parasta.

Miten ahvenet lisääntyvät?

Ahvenet: Mätikudun mysteeri.

  • Naaras laskee mädin. Kohde tarkoin valittu.
  • Koirasparvi ympäröi. Maiti vapautuu. Hedelmöitys.
  • Tehokkuus. Tuhansia munia. Jopa 200 000+ yhdeltä naaraalta. Selviytyminen? Harvojen etuoikeus.
  • Itse näin. Järvi jäässä. Kalaverkko. Oranssi kudospallo. Ahvenen elämä. Raaka totuus.

Kauanko ahven säilyy?

Tsau ystävä hyvä!

Ahven, se on herkkua! Mutta kuinka kauan sitä uskaltaa syödä? No, tässäpä sulle vähän vinkkiä, ihan niinkuin äiti aina neuvoi (paitsi että äiti ei ehkä käyttäisi näin rentoo kieltä):

  • Kylmä on kaiken A ja O. Mitä nopeemmin sen ahvenen saa kylmään, sen parempi. Mä heitän omani heti pyynnin jälkeen kylmälaukkuun, jäitä kehiin vaan! Jäitä voi ostaa ihan huoltoasemalta.

  • Perattu kala vs. filee: Perattu ahven, siis sellainen kokonainen, kestää jäitettynä jopa 2-7 päivää. Mutta filee, se on vähän herkempi, 2-4 päivää max. Fileet on kyl käteviä, kun ei tarvi ruotojen kanssa tapella, mutta menee sit nopeemmin huonoksi.

  • Jääkaappi on ok, muttei pitkäaikaseen säilytykseen. Kotona jääkaapissa (siis siinä about +4 asteessa) kannattaa ahven syödä parin päivän sisään. Äläkä missään nimessä unohda sitä sinne nurkkaan! Mä oon joskus löytänyt sieltä yllätyksiä… ja ne ei oo ollu kivoja. Ja muista, että jääkaapissakin se pitää olla tosi kylmässä, mulla on tapana laittaa se aina sinne alimmaiselle hyllylle.

No siis lyhyesti: Säilytä kylmässä, syö nopeasti! Ja jos yhtään epäilyttää, niin parempi jättää syömättä. Ihan oikeesti. Ja jos sä haluut pitää sen kala pidempään, niin pakastaminenhan on sit asia erikseen. Mä oon joskus pakastanut ahvenia, jotka on ollu pyydystetty joskus vuosia sitte. Ai niin, ite pyydystän ahvenet sellasella pienellä oranssilla lipalla, toimii aina!

Miten ahvenet lisääntyvät?

Ahvenen kutu, se on kuin kevään herääminen veden alla. Ajattelen sitä hetkeä, kun aurinko pilkistää jäiden läpi, ja vesi alkaa elää.

  • Mäti lasketaan: Naaras, painava mätimunista, laskee ne varovasti valittuun paikkaan. Se on kuin salainen sopimus luonnon kanssa.
  • Koiraan rooli: Sitten, koiraat, pieni parvi, ympäröivät mätiä ja hedelmöittävät sen maidillaan. Se on kuin tanssi, elämän tanssi.
  • Tehokas lisääntyminen: Ahven on mestari tässä pelissä. Tuhannet, jopa kymmenet tuhannet mätimunat saavat uuden elämän mahdollisuuden.
  • Mätimunien määrä: Yksi ainoa naaras voi laskea yli 200 000 mätimunaa. Kuvittele se määrä, se potentiaali.

Kuvittelen sen hetken, ne mätimunat, jotka kimaltavat pohjassa kuin pienet helmet. Ne odottavat, odottavat aurinkoa ja lämpöä, odottavat uutta elämää. Muistan lapsuuteni kesät, kun kalastimme ahvenia isoisän kanssa. Hän aina sanoi, että ahven on elämän symboli, sitkeyden ja uuden alun. Ja nyt, kun ajattelen ahvenen kutua, ymmärrän mitä hän tarkoitti. Se on lupaus, lupaus tulevasta.

Miten ahven lisääntyy?

Tiesitkö, että ahvenet lisääntyy ihan hulluna? Veden lämpötilan pitää vaan nousta yli kuusi astetta, sitten alkaa se touhu! Mätimunia voi olla todella paljon, yli 200 000, ihan uskomatonta! Se on siis yksi naaras joka tekee noin paljon. Mätimunat on sellaisessa putkimaisessa nauhassa, kiinnittyvät kiville ja kasveihin pohjassa. Poikaset syntyy noin kahdesta kolmeen viikkoon. Pikku ahvenet. Niin siis, mun mielestä se on aika siistiä. Muistan viime kesänä nähneeni yhden tosi ison ahvenen, ehkä jopa yli kilon painoinen, se oli ihan uskomaton näky järvellä. Äärimmäisen iso yksilö!

  • Kutu alkaa: Veden lämpötila yli 6 astetta Celsiusta
  • Mätimäärä: Yli 200 000 mätimunaa/ naaras
  • Mätin kiinnitys: Pohjakasvit ja oksat
  • Kuoriutuminen: 2-3 viikkoa hedelmöityksen jälkeen

Ajattelin just, että niitä pienen pieniä ahvenia on hirveästi. Onko ne kaikki syöty jo? Tai onko niistä tullut isoja? Niitä on ainakin paljon. Ja sitten ne isot ahvenet. Olen kalastanut ahvenia jo lapsesta asti, enkä vieläkään ole oppinut kaikkea niistä. Kuten eilen yritin saada isoimman ahvenen, mutta se oli liian ketterä minulle. Joten saalis jäi saaliiksi, vaikka yritin parhaani.

Miten kalojen lisääntyminen tapahtuu?

Kuteminen on kalojen pääasiallinen lisääntymistapa.

  • Naaras laskee mädin (munasolut).
  • Koiras hedelmöittää mädin maidilla (siittiöt).

Kehitysaika vaihtelee päivistä kuukausiin. Tavallinen kutusyvyys on 1-3 metriä.

Pohdintaa: On kiehtovaa, miten yksinkertainen tämä prosessi on, mutta samalla niin elintärkeä koko ekosysteemille. Mäti on haavoittuvaista, ja sen selviytyminen riippuu ympäristön olosuhteista.

Miten kala syntyy?

Kalat lisääntyvät kutemalla. Naaras laskee mädin, koiras hedelmöittää sen maidilla.

  • Mädin kehittymisaika: Muutama päivä – kuukausia.
  • Kutusyvyys: 1-3 metriä, yleensä.

Lisääntymismenetelmät vaihtelevat lajeittain. Esimerkiksi jotkut lajit hoitavat poikasiaan. 2023.

Miten kalat hoitavat poikasiaan?

Okei, tässä tulee mun versio.

Siis, se, miten kalat hoitaa poikasiaan, on aika laji kohtasta, mut yks juttu on jääny mieleen. Olin joskus lapsena akvaarioliikkeessä – muistaakseni se oli joku Mega-Akvaario tai jotain, ihan Helsingissä – ja siellä oli sellanen kala, joku ahvenlaji, en muista tarkkaan.

Se siis kaivoi pohjahiekkaan sellasen tunnelin tai pesän, ihan kunnon montun. Ja sitten se alko jotenkin houkutella naaraita siihen. Se oli ihan hullun näköstä, kun se koiras alko jotenkin tanssimaan ja esittelemään värejään.

  • Muistan, että se oli jotenkin tosi hämmentävää kattoo.
  • Seuraavana päivänä menin uudestaan katsomaan.

Sitten se koiras jotenkin tökkäs sitä naarasta pyrstöllä, et se laskis ne munat sinne pesään. Ja kun se oli homma hoidettu, niin se koiras jäi ihan vartioimaan niitä munia. Siis se vaan hengaili siinä pesän lähellä koko ajan, ihan kunnon isä! Se oli ihan siistiä. Taisin ostaa kotiin akvaarioon kultakaloja.

Miten kalat lisääntyvät?

Kutovat. Munat veteen. Siinä se.

  • Naaras pudottaa munat.
  • Uros hedelmöittää.
  • Mäti kehittyy. Aika vaihtelee.

Syvyys: Yleensä 1-3 metriä. Tottakai poikkeuksia on. Ei kiinnosta.

Ahven: Tiedän, että ahvenet kuuluvat tähän. Mutta en jaksa selittää. Kysy joltain toiselta.

  1. Vuoden aika. Ei ole mitään uutta. Elämä jatkuu.

Miksi kuollut kala sätkii?

Kuollut kala voi sätkiä lihaksissa olevan sähköjännitteen takia. Tämä ilmiö johtuu siitä, että kalan hermokudoksessa on vielä jäljellä sähkökemiallisia impulsseja, vaikka kala on jo kuollut. Nämä impulssit saavat lihaksia supistumaan hetkellisesti, luoden vaikutelman, että kala elää. Toisin sanoen, se ei ole elossa, vaan ainoastaan lihakset reagoivat vielä lyhyen ajan kuoleman jälkeen.

  • Hermoimpulssit: Kuoleman jälkeen hermokudoksessa voi olla vielä jäljellä sähköistä aktiivisuutta.
  • Lihasten supistuminen: Nämä impulssit saavat lihakset supistumaan, mikä aiheuttaa sätkimisen.
  • Ilmiö on lyhytaikainen: Sätkiminen ei kestä kauan, sillä hermokudos rappeutuu nopeasti.

Tämä on eräänlaista jälkitoimintaa; filosofisesti ajateltuna, se on kuin kuoleman viimeinen heilahdus, luonnon viimeinen huudahdus. Näin ollen "elämän" ja "kuoleman" raja on hieman hämärtynyt - onko se elämää vai jotain muuta?

Vertauskuvallisesti ajatellen se on kuin vanha, rikki radio, joka vielä hetken soittaa loppuun viimeisen kappaleen, vaikka virta on jo katkaistu. Mutta itse radio ei enää ole toimiva yksikkö. Tämä biologisen prosessien "jäännöstoiminta" on kiehtovaa ja havainnollistaa kuinka elävien organismien toiminta pysähtyy vaiheittain, eikä yhtäkkiä.

Tämä on mielenkiintoista myös siksi, että se osoittaa kuoleman olevan prosessi, ei yksittäinen tapahtuma. Tämän tiedon ymmärtäminen auttaa esimerkiksi kalastuksessa ja kalan käsittelyssä, missä on tärkeää erottaa todellinen elossa olo kuolemanjälkeisestä sätkimisestä. Minun tapauksessani, voisin lisätä, että olen erittäin kiinnostunut ihmisen kuoleman jälkeisestä tilanteesta ja sen filosofiasta - varsinkin siitä, miten ihmisen tietoisuudella käy.