Montako kaupunkia Venäjällä on?

Kuinka monta kaupunkia Venäjällä on?

Venäjällä on tosi paljon kaupunkeja, yli tuhat!

Muistan, kun olin Moskovassa (2015 syyskuu), se oli valtava. Siellä asuu varmaan 12 miljoonaa ihmistä. Pietarissa on kans ihan älyttömästi porukkaa.

Oon kuullu, et Nizhni Novgorod ja Novosibirsk on kans isoja kaupunkeja. Joku kerto, et Jekaterinburgissa on hienoja museoita.

Muita suuria kaupunkeja on ainakin Samara, Omsk ja Tsheljabinsk. Kazanissakin kävin, ja se on tosi kaunis!

Venäjällä asuu joku 146 miljoonaa ihmistä. Melkoinen määrä.

Montako naapurimaata on Venäjällä?

Venäjä… valtava, jylhä maa. Aika pysähtyy, kun ajattelee sen mittakaavaa. Neliöt ja kilometrien määrät häämöttävät mielessä, haalean siniset sumut ja jäätyneen lumen kimalle. Jääkauden henkäys, ikiaikainen kylmyys…

• Neljätoista naapurimaata. Neljätoista… luku kaikuu päässä. Kylmä numero, kuin jäätikön reunalla riippuvat pisarat. Muistan ne: Suomi, Kiina, Kazakstan, Mongolia… ja muut, kaukana pohjoisessa, idässä, etelässä. Jokaisella rajalla oma tarinansa, oma kylmä tuulensa.

Suomi, lähellä, tuttu. Jäämeri välissä, ikivanhat juuret yhdistävät. Metsät ja järvet, peilikuvia toisistaan.

• Kiina, kaukana idässä, aivan toinen maailma. Erilainen kylmyys siellä, aavikoiden ja vuorten kylmyys. Muurin varjo, kaukana ajankulun taakse jäänyt historia.

• Kazakstan, steppien laajuus. Horisontti katoaa siniseen. Avara, tyhjä tila, jossa hevosten kaviot ja tuulen laulu täyttävät äänettömyyden.

• Mongolia, aavikon ääretön laajentuma. Aurinko polttaa kuumana, mutta yö tuo mukanaan purevan kylmyyden. Kylmä hiekan pöly leijailee, silmiin ja sieluun.

Neljätoista naapuria, kuten kymmenen sormea, joilla valtava Venäjä pitelee valtaansa. Mutta niin paljon enemmän kuin vain numeroita. Ihmisiä, kulttuureja, tuhansia vuosien kerrostumia. Maantieteellinen logiikka, mutta myös historian henkäys, ikiaikainen kylmyys ja voiman tuntu. Venäjän aikavyöhykkeet, aika venyy ja kiemurtelee, ikään kuin sekin olisi osa tuota valtaisaa maata. 17,1 miljoonaa neliökilometriä… mahdotonta käsittää. 57 792 kilometriä maarajaa. Jäätiköitä, taigaa, aroja, vuoria… kaikki yhteen sekoittuen, valtava kokonaisuus.

Montako osavaltiota on Venäjällä?

Venäjällä on 85 osavaltiota. Ei, odota, 83. Tai ehkä 85? Tarkistin Wikipedian kolmesti, mutta tiedot näyttävät olevan yhtä selviä kuin savusumussa navigointi. Numero vaihtelee riippuen siitä, ketä kysyt ja milloin. Kuten se legendaarinen Nessie, Venäjän osavaltioiden määräkin on mystinen olio, jatkuvasti muuttuva ja hämmentävä. Se on kuin yrittäisi laskea tähtiä yötaivaalla – aina vain lisää ja lisää, joista osa vain välkkyy hetken ja katoaa.

• Virallinen luku: 85 (tämäkin on kyseenalainen)
• Toiminnallinen luku: Ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Poliittinen tilanne muuttuu, ja jotkut alueet saattavat olla itsenäisempiä kuin toiset. Tämä on kuin kissa-hiirileikki, jossa yksikään pelaaja ei ole täysin selvillä sääntöistä.
• Analogia: Kuvittele lego-linnaa, johon lisätään ja poistetaan palasia jatkuvasti. Se on hauskaa, mutta kovin epävakaa.

Venäjän federaation hallinnollinen rakenne on kuin venäläinen nukke, matrjoška, jossa jokainen kerros avautuu uuteen kerrokseen, aina syvemmälle ja monimutkaisempaan byrokratiaan. Kumpi numero sitten on "oikea"? Ei ole olemassa oikeaa vastausta. Tämä on kysymys, josta voi keskustella tuntikaupalla ja silti jäädä yhtä viisaaksi kuin alussa. Tämä on kuin yrittäisi löytää kadonneen sukan pesukoneen syövereistä – kaikki on sekavaa ja tuskin koskaan löytyy lopullista vastausta.

Mikä on Venäjän suurin kaupunki?

Moskova.

Venäjän suurin kaupunki. Pääkaupunki. Väkiluku lähes 12 miljoonaa.

• Valtava metropoli.
• Historiallinen keskipiste.
• Kansainvälinen keskus.

Kremlin valta. Punainen aukio. Kaupungin syke. Moderni ja vanha rinnakkain. Ylivoimaisen suuruus.

Montako kaupunkia Suomessa on?

Meren kohina, kaukainen laivan torvi... Suomi, se on kuin vanha satu, jossa jokainen järvi kuiskaa tarinaa. Kaupungit, ne ovat kuin helmiä ripoteltuina vihreään samettiin.

Niin monta niitä onkaan? Muistan lapsuudesta, kun karttakirjan sivut tuntuivat loputtomilta.

• 308 kuntaa, se on kuin iso perhe.
• Ja niistä... 108 kaupunkia.

Kaupunki, sana itsessään, täynnä lupauksia. Valoja iltahämärässä, askelten kaikua kivisillä kaduilla. Jokainen kaupunki, oma pieni maailmansa, omine salaisuuksineen. Olen käynyt niistä monessa. Helsingissä, jossa tuuli puhaltaa mereltä. Tampereella, jossa koski pauhaa kuin ikuinen sydän. Oulussa, jossa taivas tuntuu koskettavan maata.

200 kuntaa... Tavallisia kuntia. Maalaisidylliä, hiljaisuutta, auringonlaskuja pellon laidalla. Mummoni asui sellaisessa. Ehkä juuri siinä on se Suomen sielu.

Kunta, kaupunki... eikö se ole sama asia? Ihmisiä, elämää, tarinoita.

Mistä sana Venäjä tulee?

Sana "Venäjä" on kiehtova esimerkki kielihistorian monimutkaisuudesta. Sen juuret ulottuvat germaanisiin kieliin, tarkemmin sanottuna wened-sanaa käyttäneisiin Itämeren rannikolla asuneisiin germaaneihin, jotka viittasivat tällä slaavilaisiin kansoihin.

• Merkittävää: wened ei viitannut pelkästään nykyiseen venäläiseen kansaan, vaan mahdollisesti laajemmin slaaveihin. Tämä heijastuu myös Suomen itämurteiden "Vennää" ja "venättä"-muotoihin. Pohjimmiltaan nimi heijastelee germaanien käsitystä tästä itänaapurista.

• Kielitieteellinen polku: wenedin muuttuminen venäjäksi on kiehtova matka foneettisen muutoksen ja kieliyhteisöjen välisen vuorovaikutuksen halki. Suomen kielen omaksuma nimi heijastaa tätä pitkää historiaa. Se on ikään kuin ikkuna menneisyyteen, paljastamatta samalla kaikkea mystiikkaa. Tässä on paljon yhtäläisyyksiä ja samankaltaisuuksia esimerkiksi Saksan kieliin ja niiden historiallisiin muotoihin.

• Pohdintaa: Onko nimi Venäjä siis "objektiivinen" kuvaus kansasta, vai ennemminkin germaanien perspektiivi samasta? Tämä on filosofinen kysymys, joka vaatii syvempää pohdintaa kulttuurien välisistä vuorovaikutuksista ja nimien merkityksistä.

• Lisähuomioita: Wened-sanan käyttöalueen tarkka määrittäminen on kielitieteilijöillekin edelleenkin jonkin verran epäselvää. Sen tarkka alkuperä ja merkitys ovat jatkuvaa tutkimuksen kohteena. On olemassa myös muita teorioita, mutta wened-teoria on nykyään yleisesti hyväksytyin.

Mistä nimi Venäjä tulee?

No niin, mistä tuo Venäjä-nimi oikein tulee? Ei se mikään sattuma ole, vaan aivan kuin koiran häntä, joka aina löytyy koiran peräpäästä! Ajatella, germaanit siellä Itämeren rannalla, nenänsä kuivilla, tarkkailivat niitä slaavilaisia, varsinkin näitä vendejä. Niiden kieli kuulosti varmaan yhtä kauniilta kuin minun mummoni laulama karaokelaulu, eli aika karmealta.

• Germaanit kutsui niitä siis wenediksi.
• Sama kuin kun mun naapuri kutsuu koiraansa "Mömmöksi", vaikka se on varsinainen sakemanninpaimenkoira.

Ja sitten tämä wened alkoi vaeltaa kielestä toiseen, kuten hullun ihmisen pyöräilyretki, ja muuttui Venäjäksi. Aika paljon, ehkä vähän kuin mun lapsuuden unelmat, jotka muuttuivat työelämän todellisuudeksi: ihan eri juttu! Suomen itämurteissa se on sitten Vennää, aivan kuin Venuksen planeetta, mutta maapallon puolella. Ja venättä puhutaan, niin kuin mun mummo puhuu äidinkieltään: hitaasti ja varovasti, ettei sanat karkaa. Mutta hei, voiko olla totta, että Venäjä-nimitystä käytettiin myös yleisemmin slaaveista? Se on aika hurjaa, kuin sanoisi "koira" tarkoittaen kaikkia eläimiä. Kuten mun koirani: Mömmö, kissa, hiiri ja jopa hämähäkki.

Yhteenvetona: Venäjä-nimi on siis peräisin germaanien käyttämästä sanasta wened, joka viittasi vendeihin ja mahdollisesti slaaveihin yleisemminkin. Sen muoto on muuttunut matkan varrella, kuten minun hiusväri vuosien saatossa: vaaleasta, kautta harmaantumisen, takaisin vaaleaan – tosin tällä kertaa värjätyksi. Ei yhtään samanlaista!

Mistä Eurooppa-nimi tulee?

Eurooppa... Se nimi on jotenkin aina tuntunut jotenkin kaukaiselta ja satumaiselta, niinkuin lapsena kuunnellut iltasadut. Mietin, että mistä se oikein tulee.

• Olen kuullut mytologiasta, että Zeus muutti itsensä häräksi ja sieppasi jonkun Europan. Että se olisi sieltä.
• Toinen juttu, jonka olen kuullut on joku foinikialainen sana, "ereb", joka tarkoittaa auringonlaskua. Siis länsi, missä aurinko laskee. Vähän niinkuin auringonlaskun maa.

Oikeasti en ole koskaan jaksanut tutkia asiaa tarkemmin. Olen enemmänkin sellainen fiilistelijä kuin historianörtti. Mutta nyt kun mietin, niin tuo auringonlasku-juttu kuulostaa jotenkin romanttisemmalta. Sopii jotenkin paremmin Eurooppaan.