Montako lasta nainen synnyttää keskimäärin?

Suomi synnyttää yhä vähemmän: Hedelmällisyysluku ennätyksellisen alhainen, mutta vanhemmatkin äidit mukana kuvassa

Suomen demografinen tilanne herättää huolta. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, ja vuonna 2022 nähtiin ennätyksellisen alhainen kokonaishedelmällisyysluku: vain 1,32 lasta naista kohden. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin suomalainen nainen synnyttää elämänsä aikana vain reilun yhden lapsen, mikä on selvästi alle väestön uusiutumisen edellyttämän tason.

Vaikka luku itsessään on huolestuttava, sen taustalla piilee monia kerroksia, jotka antavat syvempää ymmärrystä tilanteesta. On tärkeää huomata, että “keskimäärä” ei kerro koko totuutta. Esimerkiksi, vaikka yleisin äitiysikä sijoittuu 29–34 vuoden ikähaarukkaan, synnyttäjien ikäjakauma on huomattavasti laajempi.

Miksi hedelmällisyysluku on laskussa?

Syitä alhaiseen hedelmällisyyslukuun on useita, ja ne ovat monimutkaisia. Taloudellinen epävarmuus, pitkittyneet opinnot, uran rakentaminen, asuntomarkkinoiden haasteet ja muuttuvat arvot vaikuttavat perheen perustamispäätöksiin. Nuoret aikuiset lykkäävät lapsen hankintaa yhä myöhemmäksi tai päätyvät jopa siihen, ettei lapsia hankita lainkaan. Myös ilmastonmuutokseen liittyvät huolet voivat vaikuttaa lisääntymispäätöksiin.

Yli 45-vuotiaiden äitien rooli: Tilastopoikkeama vai muuttuva trendi?

Erityisen kiinnostava yksityiskohta vuoden 2022 tilastoissa on yli 45-vuotiaiden synnyttäjien määrä. Vaikka heitä on vähän, heille syntyi silti 187 lasta. Tämä luku korostuu entisestään, kun peilataan sitä kokonaiskuvaan, jossa syntyvyys on muuten laskussa.

Voidaan spekuloida, johtuuko tämä trendi esimerkiksi hedelmöityshoitojen yleistymisestä tai siitä, että osa naisista päättää hankkia lapsen myöhemmällä iällä erilaisten elämäntilanteiden vuoksi. Joka tapauksessa, yli 45-vuotiaiden äitien läsnäolo synnytyssaleissa muistuttaa siitä, että perheenmuodostus on yhä useammin yksilöllinen ja joustava prosessi, jolle ei ole yhtä oikeaa ajoitusta.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Suomen alhainen hedelmällisyysluku on vakava haaste, joka vaatii laaja-alaista pohdintaa ja toimenpiteitä. Perheystävällisten politiikkojen kehittäminen, taloudellisen tuen lisääminen lapsiperheille, päivähoidon saatavuuden parantaminen ja asuntomarkkinoiden vakauttaminen ovat esimerkkejä mahdollisista keinoista syntyvyyden tukemiseksi.

Samalla on tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, että perheiden koko ja perheenmuodostuksen ajankohta ovat yksilöllisiä valintoja. Yhteiskunnan on tuettava vanhemmuutta kaikissa sen muodoissa ja ikäryhmissä, jotta jokainen lapsi saa parhaan mahdollisen alun elämälleen. Yli 45-vuotiaiden äitien tapaus muistuttaa, että elämäntilanteet ja valinnat ovat moninaisia, ja yhteiskunnan on sopeuduttava tähän monimuotoisuuteen.

Tulevaisuuden Suomen demografia riippuu siitä, miten onnistumme luomaan ympäristön, jossa perheen perustaminen on houkutteleva ja realistinen vaihtoehto kaikille.