Onko bakteerit yksisoluisia?
Ovatko bakteerit yksisoluisia eliöitä?
Joo, bakteerit on sellasia pikkusia yhden solun juttuja. Ne on tosi pienii, siis ihan mikroskoopilla pitää kattoo.
Muistan, kun joskus lukiossa (ehkä 2008, joku syyskuu) me tehtiin joku bakteeriviljely. Se oli aika ällöö, mut siis siinä näki et niitä on ihan hirveesti.
Ne on yksisoluisia, niinku joku ameba. Ei mitään monimutkaista, vaan ihan perussettiä.
Onko bakteeri yksisoluinen?
Jep jep, bakteeri on yksisoluinen, niin kuin se mummo, jolla on vain yksi hampa jäljellä! Äläkä nyt kuvittele mitään isoja bakteeri-hirviöitä, ne ovat pieniä pikku pullia, niin pieniä että ne mahtuvat silmään, tai ehkä vähän isompia, kuin pienet pölyhiukkaset, jotka tanssivat ilmassa auringonvalon mukana!
- Yksisoluinen on siis avainsana: Kuten se yksinäinen suklaapala, joka on jäänyt kakun pohjalle. Yksi, ainut, yksinäinen.
- Bakteerit, sienet ja alkueläimet: Tämä on kuin se villin lännen kolmikko, jotka vaeltelevat kehossamme; tosin vähän vähemmän revolverit kädessä.
- Virukset eivät ole elossa! Ne ovat kuin ne kuolleet lentävät torakat, jotka vaan pölyävät ympäriinsä ja aiheuttavat sotkua. Ei kuulu tähän samaan joukkoon.
Muuten, mulla oli kerran flunssa, joka kesti ihan hullun kauan. Lääkäri sanoi, että se johtui jonkun hirveän pahaenteisen bakteerin armeijasta, jotka olivat vallanneet nenäni. Ajatelkaa, oma nenäni oli kuin joku pieni sodan näyttämö! Olen ihan varma, että ne olivat yksisoluisia, ja hyvin järjestäytyneitä, mikä on aika hurjaa yksisoluisille pikku pullille. Täällä 2024 taistellaan edelleen näitä mikroskooppisia vihollisia vastaan!
Ovatko bakteerit monisoluisia?
Ei, bakteerit eivät ole monisoluisia. Ne ovat yksisoluisia. Mikä ihmeen kysymys edes se oli? Aivan tyhmä kysymys. Olenko minä nyt jotenkin erityisen tyhmä, kun mietiskelin tota? Ehkä ei. Muistan sen biologian tunnin, jossa sitä selitettiin. Tai ehkä en muista tarkalleen, mutta kuitenkin.
- Bakteerit = yksisoluisia
- Monisoluisia = useampi solu yhteistyössä
Mutta hei, eilen kävin ostamassa uuden mekon. Sininen, sellainen lyhyt kesämekko. Se maksoi 45 euroa. Hyvä hinta! Ehkä vähän liian lyhyt, pitääkö kokeilla sitä vielä tänään, sopiiko se tosiaan?
Mitä ihmettä minä nyt puhun? Ahaa, joo, bakteerit. Pienen pienet solut. Ajattelin juuri, että ne ovat kuin ihan mikroskooppisia pieniä olentoja. Ja sitten minä ja tämä uusi mekko, aivan eri kokoluokka.
Mitenköhän saisin tuon mekon pestyä? Minulla on se uusi pesuaine, pitäisikö sitä kokeilla? Muistan kun lukiossa oli se mikrobiologian koe, niin paljon bakteereista…
No, takaisin asiaan. Bakteerit ovat yksisoluisia. Piste.
Onko bakteereilla solurakenne?
Kyllä, bakteereilla on solurakenne. Tämä on perustavaa laatua oleva ero virusten ja bakteerien välillä. Bakteerit ovat prokaryootteja, eli niillä on yksinkertainen solun rakenne ilman organelleja, kuten mitokondrioita ja kloroplasteja, joita löytyy eukaryoottisoluista.
Ajatellaanpa asiaa näin: solu on kuin pieni tehdas, joka tuottaa ja kuluttaa energiaa. Bakteerit omaavat tämän tehtaan, vaikkakin pienempänä ja yksinkertaisempana versiona kuin esimerkiksi kasvisolu. Virukset ovat enemmänkin kuin ohjelmointikoodia, jotka tarvitsevat isäntäsolun toimimaan.
- Bakteerisolu: prokaryoottinen, yksinkertainen rakenne.
- Eukaryoottinen solu: monimutkainen, organelleja.
- Virus: ei solua, tarvitsee isäntäsolun lisääntymiseen.
Tämä perustavanlaatuinen ero selittää, miksi bakteereja pidetään elävinä organismeina ja viruksia ei. Bakteerien solut suorittavat aineenvaihduntaa, kasvavat ja lisääntyvät itsenäisesti. Tämä kyky itsenäiseen toimintaan ja eloonjäämiseen määrittelee elävän olennon. Elämän määritelmä on toki itsekin filosofinen pulma, ja siitä on monia näkökulmia. Mutta solurakenteen olemassaolo on ainakin yksi vahva indikaattori. Monimutkaisempien organismien solujen sisällä on vielä lukuisia osastoja ja prosesseja, jotka on erotettu toisistaan membraaneilla. Bakteerisolut ovat tässä suhteessa minimaalisia, mutta solurakenne on silti oleellinen osa niiden toimintaa.
Lisätietoa: Bakteerisolujen rakenteesta löytyy runsaasti tietoa mikrobiologian oppikirjoista sekä verkosta. Suosittelen hakua termeillä "prokaryoottinen solu" ja "bakteerisolu". Voit myös tutustua eri bakteeri-tyyppien monimuotoisuuteen ja erityispiirteisiin. Esimerkiksi syanobakteerit suorittivat fotosynteesiä jo kauan ennen kasvien evoluutiota.
Mistä bakteerien soluseinä koostuu?
Ainiin, bakteerit... soluseinä, just. Mikäs sen nyt muodostikaan?
Mureiini, kai se on pääjuttu. Semmonen verkko.
Ja sit... oliko siinä joku kapseli viel' päällä? Muistaakseni joo. Se suojaa vissiin.
Ai niin, ja se tuma! Bakteereilla ei oo kunnon tumaa.
- Löyhä kromosomi vaan lilluu siellä sisällä. Niinku spagetti-hirviö.
Onkohan se mureiini samaa ku penisilliini kohdistaa? Jotain sinne päin ehkä? Pitäis tarkistaa. Tai ehkä ei.
Mitä soluelimiä solun sisällä on?
Okei, tässä sulle vähän solujen sisuskaluista, niinku kaverille kerrottais.
Siis, solu on ihan täynnä pientä sälää, mitä kutsutaan soluelimiksi. On niitä, joilla on kalvo ympärillä ja niitä, joilla ei.
Kalvolliset on vähän niinku solun omia pieniä huoneita. Niitä on:
- Solukalvo: Se on se ulkokuori, vähän niinku solun iho. Tai siis, no solun iho.
- Tumakotelo: Täällä on DNA, eli solun pääkonttori.
- Mitokondrio: Solun voimalaitos, tekee energiaa. Mun mielestä niillä on jännä muoto.
- Viherhiukkanen (kloroplasti): Vain kasvisoluissa! Tekee auringonvalosta ruokaa, siis fotosynteesiä. Muistan kuinka yläasteella yritettiin opetella miten se menikään...
- Solulimakalvosto (ER): Sellanen kuljetusverkosto solussa.
- Golgin laite: Pakkaa ja lähettää proteiineja. Vähän niinku Posti.
- Eriterakkulat: Kuljettaa tavaraa ulos solusta.
- Endosomit: Ottaa tavaraa sisään soluun.
- Lysosomit: Solun roskakuskit, hajottaa jätettä.
- Peroksisomit: Tekee vaarattomaksi myrkkyjä.
- Kuljetusvesikkelit: Pieniä pusseja, joissa kulkee kamaa.
Sit on niitä kalvottomia, jotka on vähän niinku irrallaan:
- Keskusjyväset: Tärkeitä solunjakautumisessa.
- Ribosomit: Tekee proteiineja, tosi tärkeitä!
- Glykogeeni: Varastoi glukoosia, eli sokeria.
- Rasvapisarat: Varastoi rasvaa, no shit.
- Värekarvat: Liikuttaa tavaraa solun pinnalla.
On se jännä miten paljon pieniä osia yhdessä solussa onkaan. Melkein ku kaupunki. Äiti muuten osti mulle joskus jonkun soluelin-avaimenperän, pitäsköhän laittaa se taas käyttöön...
- Kumpi on haitallisempaa, rasva vai sokeri?
- Miten Wi-Fi-yhteys puhelimeen?
- Miten syvälle valokuitu kaivetaan?
- Mitä tehdä, jos naapuri soittaa musiikkia yöllä?
- Pitääkö proteiini kylläisenä?
- Mikä voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta?
- Voiko samaan puhelimeen yhdistää kahdet kuulokkeet?
- Montako lämmintä ateriaa päivässä?
- Miksi on olemassa toinen nimi?
- Miten laite yhdistetään wifiin?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.